Odotan sitä hetkeä, kun saan seistä kirkossa aviomieheni vierellä..


Miehen, joka tuli elämääni yllättäen. Juuri silloin, kun sitä vähiten osasin odottaa. Hiljalleen ne tapaamiset tihenivät ja jossain vaiheessa ystävyys muuttui rakkaudeksi. Ei kaikki ollut aina helppoa tai yksinkertaista, mutta eipä sitä enää kadu, että antoi suhteelle mahdollisuuden, silloinkin, kun olisi jo tehnyt mieli luovuttaa. Se, että tänä päivänä saan kutsua omaa miestäni aviomiehekseni tuntuu melkein epätodelliselta ja sitten toisaalta taas hyvinkin luonnolliselta. Vielä kestää hetki, että totun uuteen sukunimeeni, mutta sydän tietää jo, että tähän minä kuulun ja tässä haluan olla hyvinä ja vaikeina hetkinä.


Hääjärjestelyt ovat alkaneet aika verkkaisesti. On meillä jo juhlapaikka ja pitopalvelu menuineen tiedossa. Vieraslista on kirjoitettu ja muutama juttu hääpäivää varten on jo hankittu. Pidän ajatuksesta, että saadaan suunnitella häitä kaikessa rauhassa. Ainut panikoimisen aihe taitaa tosin olla juuri tuo, että ollaan liiankin rauhallisia ja huomataan sitten lähellä hääpäivää, että mitä kaikkea olis pitänyt tehdä ;)

Tähän mennessä olen huomannut, että kyllähän sitä on monenlaista asiaa, mitkä pitää ottaa huomioon, mutta aika mielelläni näitä suunnittelenkin, onhan tämä nyt sellainen asia mille suo ihan mielellään ajatuksen jos toisenkin. Itse en koe tarvitsevani mitään kovin hulppeita häitä vaan lähinnä haluan mukavan iltapäivän ja illan hyvässä seurassa. Lisäksi toivoin, että ruokana olisi ainakin muutama hyvää salaatti ja voisin ehkä saada lasin viiniä. Toki haluan viettää päivän nätissä mekossa ja katsella miestä komeana puvussaan ;) Kaikki muut on sitten vaan plussaa. Ehkä tulen myöhemmin kertomaan sitten niistä plussista enemmänkin, kun vaan keksin niitä :)


Nyt käperryn peittoon. Me vietetään täällä jo toista yötä retkeillen meidän olohuoneen lattialla. Olenhan jo kaksi kesää toivonut telttaretkeä, joten tää olkoon vähän sellainen. Tehdään tämä kaikki tietysti sen takia, ettei Lakka vaan hyppisi sänkyyn ja sieltä pois nyt kun ei kaikki kortit tässä elämässä ole ollut Lakan puolella. Kovasti toivotaan, että meidän rakas koira voisi pian hyvin.


<3

(Kuvat otettu tänä iltana. Kaunis lauantai. Näissä tunnelmissa oli oikein mukavaa miettiä tulevia häitä)

Ruut

8 kommenttia

  1. Sinulla onkin paljon järjestelyjä häähommien kanssa.Onnea teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kyllähän näissä hommaa riittää, mutta täytyy sanoa, että on sen verran mukavaa puuhaa, että ihan mielelläni näitä hommia teen!!

      Poista
  2. Oi, tuo häiden järjestäminen on ihanaa aikaa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin näköjään on. Paljon ihanampaa kuin osasin kuvitella!! :)

      Poista
  3. Oijoi sulla on ihanaa mietittävää. Pikaista paranemista teidän koiralle ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koiruli voi nyt jo hyvin, onneksi! Ja ihania on mietteet nykyään, se on totta!!

      Poista