Keskiviikon kollaasi


6.12.2017

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

Ruut

Mitä minulle kuuluu?



Sunnuntaita!

Instan puolella vähän jo pyytelinkin anteeksi sitä, että blogi on ollut hiljainen. Arki on vienyt mukanaan ja näinä menneinä viikkoina olen oikeasti halunnut panostaa työelämään, kun niin monta vuotta ehdin kotona odottaa, että töihin viimein pääsisin. Ajattelen, että se on ihan sallittuakin. Iltaisin olen ollut aika poikki siitä tiedon määrästä ja kaikesta uudesta, mitä minäkin päivänä oon oppinut ja tuntuu, että usein unnissakin pyörittelen erilaisia taulukoita ja järjästelmiä. Toisaalta taas samalla nautin tästä kaikesta ihan todella paljon. Kyllä tän ihmisen on vaan hyvä olla töissä, vaikka se aina tasaisin väliajoin tuntuukin vaikealta se herääminen :) 

Täällä on myös ollut meneillään monenlaista juttua ja niistä suurin on varmasti meidän tuleva muutto. Olenkin viimeisen viikon selaillut koneelta tämän asunnon kuvia ja huomasin, että olen oikeasti ottanut tosi vähän täältä sellaisia kokonaiskuvia, joten eilinen päivä meni kuvatessa. Onhan se toisaalta haikeaa täältä lähteä, mutta toisaalta enemmän innoissani olen siitä, että meidän reilun vuoden kestänyt asuntojen etsintä on päättynyt ja jos kaikki menee hyvin niin päästään joulua laittamaan sitten jo uuteen kotiin. Voin myös luvata, että sisustusjuttuja blogin puolelle on ihan varmasti tulossa taas vähän tiheämmin.. 

Täällä en olekaan sen kummemmin mitään laitellut enää. Joulukuusi mulle varastosta koittaa huudella. En oikeasti muista, että oisin koskaan pitänyt sitä näin pitkään varastossa. Mun suunnitelmissa on tietenkin aloittaa heti joulun laittaminen uuteen kotiin ja muutenkin saada koti pian nätiksi. Oikeasti joudun ehkä joidenkin asioiden kohdalla olemaan vähän kärsivällisempi ja mua on jo täällä usein toppuuteltu, että kaiken ei tarvitse heti olla valmista. Itse kun olisin suuntaamassa huonekaluostoksille jo vaikka tänään. Onhan se ihanaa, että on tuo järkevämpi osapuoli tuolla huutelemassa ja muistuttelemassa, mä oon sitten jossain muualla järjen ääni. Sen oon kumminkin päättäny, että joulukuusi meille tulee. Tulee se sitten ennen joulua tai sen jälkeen. Edes päivän aion siitä nauttia. Oon myös saattanu ostaa jo maton, tauluja ja muutamat verhot, että saadaan koti kodikkaaks sitten kun sinne mennään ;) 

Joulu lähestyy hurjaa vauhtia. Meillä löyty kaapista vielä edellisen vuoden suklaakalenteri, josta unohdettiin aukaista luukut. Kalenteri on nätti edelleen, mutta suklaita en uskaltais ihan heti syödä. Onhan se joulu muutenkin jo mielessä ja saa nähdä, että miten käy tän vuoden joulukorttien ja lahjaostoksillekin pitäisi lähteä yms. Onneks tässä on vielä aikaa ihan jokaisen asian suhteen ja uskon, että asiat hoituvat ajallaan ilman sen suurempia stressailuja. 

Just nyt aion ottaa kirjan käteen ja nauttia siitä, että tänään ei tarvitse kotoa lähteä mihinkään ja ne asiat, mitkä tänään hoidettavien listalla on, ne on jo puoliksi tehty. 

Oikein mukavaa ja leppoista ensimmäistä adventtia sinne. 

Ruut

viikko täynnä toimintaa


Takana aika ihana viikko ja viikonloppu. Tämän vuoden ensimmäiset pikkujoulut juhlittiin viime torstaina rakkaiden ystävien kanssa viinin ja hyvän ruoan äärellä. Yhtenä päivänä taas opettelin pienen himmelin (tai sellaisen tähden) tekemistä oljista. Ei tullut valmista ollenkaan, mutta ehkä seuraavalla kerralla. Lisäksi ajatukset ovat olleet aikalailla uusissa tuulissa. Uusien juttujen äärellä ollaan ja se tuntuu todella hyvältä. 

Uusista jutuista puheen, ollaan hankittu talven varalle muutama uusi juttu. Niistä ehkä paras hankinta oli molemmille nastakengät. Nyt voidaan sitten lenkkeillä, oli sitten kuinka liukasta tahansa. Eikä mun tarvi enää roikkua toisen kädessä ja valittaa jokaisella askeleella, etten uskalla edetä. Lisäks ostin itselleni kunnon talvikengät. Ainakin nyt muutaman käyttökerran jälkeen ovat olleet hyvinkin mukavat ja lämpöiset. Talvitakkeja mulla taas oli ihan liikaakin, mutta ehkä tällanen vajaan 20e takki sallitaan silti. Oli sen verran ihana, että en vaan voinu jättää ostamatta. Mies totesikin aamulla, että oon ollu lähiaikoina erityisen onnellinen kaikista uusista hankinnoista. Sallin sen itselleni ja ihan järkeviä hankintoja mun mielestä. Ihan kovin kamala tuhlailija en ole ja eipä perjantaina Black Fridaykaan saanut innostumaan. En olis oikeastaan tajunnu edes koko päivää ellei tuo toinen olis 23:30 sanonu, että ota nyt tietokone käteen ja osta jotain, kun kerran halvalla saa. Kiitos hänelle, tilasin paidan ;) 



Eilen pääsin viettämään ystävän nelikymppisiä ja siellä juhlahumusssa menikin koko päivä. Nyt aionkin viettää lopun sunnuntain lehtien ja kirjojen äärellä. Sitä ennen kumminkin pieni lenkki ulos. Täälläkin sataa vihdoin lunta ja ulkona näyttää niin nätiltä! 

Mitenkäs teillä on viikko ja viikonloppu mennyt? 


Ruut

keskiviikon kollaasi

Ensimmäiset silmälasit sain jo yläasteella. Pidin niitä ehkä pari kertaa. Sen jälkeen oon tainnu omistaa kahdet muut lasit. Aina tasaisin väliajoin oon huomannu, että tuo kaukonäkö on vaan jotenkin heikko, mutta ei niin heikko, että se haittais elämää. Mieskin ihmetteli kerran, että kumpi näkö mulla on huonompi, vastasin, että ulkonäkö ;) Pärjään siis hyvin ilman laseja, mutta nyt siirtyessä toimistotyöhön ja etenkin päivinä kun istuu palavereissa ja pitää tuijotella johonkin kauemmaksi ruudulle tajusin, että olis se vähän helpompi, jos ei tarvis aina siristellä silmiä. Lisäks tuntu, että mulle jo vuosia sitten määrätyillä laseilla ei enää ihan niin hyvin nähny. Optikolle sain ajan seuraavaksi päiväksi ja jo viikon päästä mulla oli lasit. 

Silmälasien valinta oli muuten todella hankalaa puuhaa. Valitsin tuollaiset aika pelkistetyt Hugo Bossin kehykset ja nyt muutaman viikon niitä käytettyäni oon ollu todella tyytyväinen. Voin kyllä kertoa, että maailma on kirkastunut huomattavasti. En edelleenkään niitä ihan päivittäin pidä, mutta välillä osaan jo olla lasit päässä koko päivän ;) Aina laseja pitäessä mua on häirinny tunne, että oon jonkun takana.

Kuten huomaatte, täällä mietitään kaikkea hyvinkin syvällistä, joten taidan lopettaa tähän. 

Keskiviikon tunnelmissa ja huomenna ollaan jo lähempänä viikonloppua. Kuvassa vasemmalla muuten ihanin silmälasien käyttäjä ikinä. 

Ruut




vähän valoa kotiin


Hei vaan ja mukavaa iltaa. Mitenkäs teillä on viikonloppu mennyt? Itse olen käyttänyt koko päivän siivoamiseen. Oikein odotin viikolla, että viimein tulisi sunnuntai ja olisi aikaa siivota kunnolla. Tosin ehdin jo tuossa saunassa ollessa haaveilla, että ostaisi itselleen oikein kunnon siivouksen. Sellaisen, että joku tulisi ja kävisi joka nurkan läpi, mutta jotenkin se tuntuisi tuhlaukselta. Kumminkin tämä asunto on kovin pieni ja tuntuu, että kyllä sitä pitäisi jaksaa se siivota sitten vähän perusteellisemminkin välillä. Sauna kun on pitänyt pestä jo vaikka kuinka pitkän aikaa ja ne ikkunatkin taitaa nyt ilman pesuja mennä. Ehkä sitten joku päivä..


Näin marraskuussa tuntuu, että moni muukin asia tulee tehtyä sitten joku muu päivä. Ainakin meidän kodissa elellään just nyt vähän hitaammalla tahdilla. Eipä se silti haittaa, ehkä tää onkin sellainen kuukausi milloin kotoilu ja jonkinlainen hitaus on sallittua. Töissä kuitenkin riittää sitten päivisin sitä virtaa, joten eiköhän se ole ihan tarpeeksi. 

Tänään huomasin myös, että ennen neljää alkaa olla jo aika pimeää. Kaivoin kynttelikön esiin. Lisäksi olen poltellut koko viikonlopun mun uutta ihanaa kynttilää jonka ostin perjantaina H&M Homesta. Ihana saviruukku jää tuosta vielä sen jälkeen kun kynttilä on siitä palanut loppuun. Kynttilät ja kyntteliköt tuo kyllä kivasti valoa tähän pimeyteen ja itse tykkään kovasti siitä, että on tunnelmaa. Meillä tuo toinen tosin taas tykkää siitä, että elellään kaikki valot päällä, joten siinä riittää arkeen aina haastetta, että saadaan molempien toiveet huomioitua. Nyt siirrynkin tästä takaisin keittiöön tunnelmoimaan ja otan vielä hetkeksi kirjan käteen. Uusi viikko on ihan pian alkamassa ja tästä illasta on otettava vielä kaikki ilo irti :) 


Ruut

keskiviikon kollaasi



vanhat valokuvat. 

sumuiset ja kauniit aamut. 

lenkkipolut.

viikonloppu omaa isää juhlien. 

tuntematon sotilas elokuvissa. 

halit. 

työpäivät ja lounashetket. uudet mukavat tuttavat.

uudet silmälasit ja elo niiden kanssa. 

hienot puurokupit aamun puurohetkiin.

kuppi teetä iltaisin. 

käynti kirjastossa. 

lemppari shampoo ja monet monet saunahetket. 

karkkilakko viikolla. 

iltaisin game on thrones maratonit. 

sarjan loputtua elokuvahetkiä. 

muutama kiva juttu menneiltä päiviltä. marraskuun elämää. ihanaa keskiviikkoa. 

Ruut

ikävä


Mummo kulta, tähtiin sulle vilkutamme. Kuule siellä taivahassa, mummo sua rakastamme. 

Näin luki tänä syksynä omalla facebook seinälläni. Pyhäinpäivänä moni muistelee läheisiään, jotka eivät enää tääällä ole. Ehkä osa sytyttää kynttilän heidän muistolleen ja osa suuntaa askeleensa kohti hautausmaan portteja. Varmasti on myös heitä, joille päivä oli tavallinen päivä muiden joukossa. Kukin tavallaan. 

Itse jouduin hyvästelemään tänä vuonna elämäni ensimmäisen kerran yhden isovanhemmistani. Mummon poissaolon on ymmärtänyt hiljalleen vasta ihan viime kuukausina. Hän oli osa elämääni 36-vuotta ja iso osa olikin. Välillä sitä on vaikea käsittää, ettei häntä enää ole. Ikävä iskee usein. Ikävä on myös serkkujani, jotka lähtivät aivan liian nuorena. Toinen heistä oli yksi parhaimmista ystävistäni. Heidän haudallaan minulla on tapana käydä aina jouluisin ja lähes aina siitä hautausmaan ohi ajaessa tulevat he mieleeni. Minulle itselleni hautausmaalla käyminen on ollut jotenkin tärkeä asia. Tuntuu ihanalta pysähtyä hetkeksi ja antaa muistojen tulla. Siellä ne rakkaat pysyvät sydämessä ja muistoissa. Siinä pienessä hetkessä sydän huokaa, minulla on ikävä sinua. 

Ehkä näissä hetkissä muistaa myös sen, miten tärkeitä ne vielä siinä lähellä olevat ovat. Miten onnellinen heistä onkaan ja miten tärkeää on kertoa se vielä mahdollisimman monta kertaa. Heidän kanssa on vielä mahdollisuus tehdä ja kokea monenlaista. Heitä ikävöidessä voi ottaa puhelimen käteen ja soittaa. Samalla tietäen, että siellä toisessa päässä vastataan. Ne oman elämän rakkaat. Heistä ei tunnu saavan tarpeekseen ja heitä ajatellessa olo on onnellinen. Hetkessä mieli täyttyy suunnitelmista ja unelmista. Elämästä heidän kanssaan. 

Tällaisia mietteitä tänään. Nyt oikein mukavaa sunnuntain alkuiltaa. Täällä valmistaudutaan hiljalleen ensi viikkoon. Silitetään paitoja, mietitään eväitä ja tarkistetaan kalenterin merkinnät. 

Ruut








Pyhäinpäivä




Olen ollut nyt viikonlopun yksin kotona, mikä on tuntunut hieman oudolta. Aluksi tietysti aloitin siivoamalla koko asunnon, mutta sen jälkeen vähän aikaa vaan ihmettelin, että mitä sitä tekisi. No, laitoin Lipstic Junglen pyörimään ja selailin netistä laukkuja, kenkiä ja sisustusjuttuja. (En tosin tilannu mitään, kun en löytäny ihan niin täydellisiä saappaita, meille sopivaa mattoa, enkö osannu päättää tauluista tai laukuista). Sen jälkeen oon leiponu joulutorttuja ja kiharrellu hiuksia. Vähän mua huvitti, kun mies soitteli ja kysyi, että mitä oon tehny. Mitä ne naiset nyt yleensä tekee, kun miehet ei oo kotona? Vielä tuossa pöydällä odottaa pino sisustuslehtiä ja ehkä illalla voisin vähän hemmotella itseäni kasvonaamion ja kuorinnan avulla ;) Täytyy kyllä myöntää, että en mä ihan aina näin naiselilinen oo, mutta just nyt otan tästä päivästä kaiken naisenergian, mitä vaan saan. Salaa tietysti odotan huomista ja toista kotiin. 



Koti siistinä ja pöytä täynnä herkkuja. Ihan parasta. Saan vielä illaks tänne kolme naista iltaa kanssani viettämään. Tarkoitus olis ihan vaan pelailla lautapelejä ja oleilla. Tää antoi myös hyvän syyn leipoa tän talven ensimmäiset joulutortut. 

Nyt sytyttelemään loputkin kynttilät ja sipaisemaan puuteria nenänpäähän. Mukavaa pyhäinpäivän iltaa myös sinne teille. 


Ruut

Keskiviikon kollaasi


Piti ihan hetken miettiä, että onko tänään tosiaan vasta keskiviikko. Onhan se. Tuntuu, että tämä viikko on ollut niin pitkä ja loppua ei näy. Tässä kumminkin vielä hetkeksi viime viikonlopun tunnelmia. 

Vanhempieni koti on täynnä erilaisia pieniä yksityiskohtia. Tämä omakotitalo sijaitsee lähellä keskustaa viihtyisällä asuinalueella, jossa metsä ja järvi ovat muutaman askeleen päässä. Neljä huonetta, keittiö, olohuone, sauna ja vessa. Tilaa riittää vanhemmilleni hyvin, mutta toisaalta taas joskus viikonloppuisin tuntuu, että sitä saisi olla enemmänkin. Me "vieraat" ollaan onneksi totuttu siihen, että nukutaan lähes missä vaan, mistä tilaa milloinkin sattuu löytymään. Onhan se toisaalta mukavakin, että joitain sisaruksia paikalle sattuu yhtä aikaa, kun osan kanssa tapaamiset ovat lähinnä jouluna ja kesäisin. Meitä lapsia on neljä ja vain yksi meistä on tässä kodissa oikeasti asunut, mutta ihan kotoisa olo siellä silti tulee. Ainoastaan kokkaillessa meinaa välillä epätoivo iskeä, kun en löydä mitään välineitä, kuten joskus aikoinaan lapsuudenkodistani löysin. Itse käyn vanhempieni luona yleensä kerran kuukaudessa, joskus harvemmin. Välillä ollaan yötä ja välillä vain ohikulkumatkalla. 

Mietin, että jos minun pitäisi kuvailla tätä kotia jotenkin sanoisin, että se on kodikas ja tänne on hyvä tulla. Täällä tekee heti mieli keittää kuppi kahvia ja istua sohvalle selailemaan uusimpia lehtiä. Siinä samalla tietysti syödä lähes kaikkea, mitä kaapista sattuu löytymään. Tämän kodin herkkukaapin oven tietävät ihan ne pienimmätkin vieraat. Tänne tullessa et voi olla ihan varma, että onko tarjolla herkkujen lisäksi ruokaa, mutta viimeistään sillloin, kun astut ovesta sisään lähdetään kauppaan. Tässä kodissa ulkoillaan paljon ja tykätään istua hämärässä. Mieluiten vain takkatulen ja kynttilöiden valossa. Täällä kuuluu musiikkia, välillä niin kovaa, että puhuminen on mahdotonta. Rummut ja erilaiset levyt ovat kovassa käytössä. Silti suurimmaksi osaksi täällä on hyvinkin hiljaista ja rauhallista. Tässä kodissa saunotaan aika usein. Saunan jälkeen katselleen hetki televisioita tai valitaan joku elokuva, jota yhdessä katsotaan. Nukkumaan mennään ajoissa ja aamulla herätään usein ennen kukkoa. Tämän kodin läheltä löytyy monien sukulaisten koteja ja heitä saattaa tupsahdella ovista aina hyvinkin yllättäen. Silloin juodaan kuppi kahvia ja istutaan hetkeksi. Tämän kodin toinen asukas touhuaa taukoamatta ja toisella on aina aikaa kahville. Tässä kodissa viihtyisit varmasti sinäkin.

Mukavaa alkanutta marraskuuta. 

Ruut


rentoilua


Heippa ja mukavaa maanantaita. 
Tänään tuntui kyllä olo erityisen kivalta, kun takana oli hyvä viikonloppu ja töihin sai lähteä jo vähemmän flunssaisena. En tiedä vaikuttiko vireystilaan myös se, että kelloja käännettiin. Tuntui nimittäin, että sai nukkua ihan kunnolla. Hyviä unia onkin täällä vähän kaipailtu.  


Viikonloppuna otin rennosti. Ajelin heti perjantaina töiden jälkeen vanhempieni luokse. Siellä majoitunkin sohvalle, jossa oikeastaan vietin koko perjantain ja suurimman osan lauantaistakin. Ehdin selata kasan sisustuslehtiä, lukea yhden yli 400 sivuisen kirjan alusta loppuun ja katsella muutaman ohjelman. Samalla toki jutustellen muiden kanssa. Lauantaina sitten siirryttiin anoppilaan. Sielläkin sohva kutsui. Televisiota katseltiin ja täyttelin ristikkoa siinä sivussa molemmat päivät. Oli jotenkin vaan tosi onnellinen olo, kun ei ollut enää kuumetta ja pääsi kotoa pois. Tosin sohvalla me täällä kotonakin istuttiin ilta Game Of Thronesia katsellen. Enää muutama kausi jäljellä ja sitten saadaan vihdoin ehkä tehtyä jotain muutakin ;) 

En tiedä miten teillä, mutta meillä ainakin vietetään paljon aikaa sohvalla. Tosin pienessä asunnossa ei kovin montaa paikkaa hengailuun ole, joten ehkä senkin takia. En silti koe, että oltais jotenkin liikaa siinä. Sillai sopivasti. Nytkin tätä kirjoittelen tässä sohvalla istuen. Tässä aionkin tämän illan viettää lähes kokonaan. Sain nimittäin juuri meille ruoan tehtyä ja ulkona haravoitua, joten nyt ei ole tarve mennä mihinkään. Aika leppoiselta tämä meidän elämä täällä välillä vaikuttaa varsinkin kun seuraan läheltä muiden sisarusteni elämää, mutta elämäntilanne nyt vaan on tällainen ja haluan, että siitä voin oikeasti nauttia. Tuntuuhan se välillä hassulta kun suurin osa ystävistä elää keskellä niitä kuuluisia ruuhkavuosia, joissa kiirettä ja tekemistä riittää. Siinä sitten itse sanot lukeneesi koko päivän kirjaa. No, ehkä mun ystäväpiiri ja suku on jo tottunu tähän rentoiluuni. Jokaisella omanlaisensa elämä ja täällä nautitaan just nyt tästä. 



Ihanaa alkanutta viikkoa myös sinne teille. Oli se sitten kiireinen tai ihan vailla mitään hommia. 

Ruut

keskiviikon kollaasi


Ajatuksia ja hetkiä yhdestä illasta tällä viikolla. On ollut aikaa taas ajatella. Teidän ja itseni onneksi huomenna taas töihin ;) 

Tässä teille muutama ajatus omasta paikasta. Ehkä joskus se oma paikka voikin olla tunne sisimmässä. Tässä ja nyt on hyvä olla. 


siinä me istutaan yhdessä sohvalla. takana työpäivä ja sairaspäivä. molemmat hieman väsyneitä. nyhjötetty sisällä jo monta viikkoa. ihmeellisen rauhallista siihen nähden. toinen ei vielä ärsytä, vaikka muita ei ole nyt tullut nähtyä. viikot ja viikonloput vain me kaksi. ulkona ilta pimenee ja kuu loistaa taivaalla. on vähän pakkasta, mutta se ei haittaa. sisällä on lämmin. yhdessä saman viltin alla. leikitään ajatuksilla ja haaveillaan. välillä kinastellaan ja ollaan molemmat oikeassa. laitetaan seuraamamme sarja taas pyörimään.

otan puhelimen käteeni. huomaan, että olen saanut viestejä. puhelin on ollut äänettömällä, kuten aika monena iltana nykyään. luen siihen tulleita viestejä. hymy nousee huulilleni. paras ystäväni, sukulaiset, perhe ja ystävät eri elämäntilanteista. muistuttavat, että siellä ovat. kertovat omia juttujaan ja kyselevät kuulumisia. samalla kun kerron tuolle toiselle ne parhaat palat ja näytän hauskimmat kuvat, puhelen suunnitelmistani ja siitä, mitä seuraava viikkoni pitää sisällään. toinen kuuntelee ja vastaa, jos jaksaa. välillä keskittyy omiin ajatuksiinsa ja juttuihinsa. 

siirryn hetkeksi pois sohvalta keittiöön. haluan laittaa meillä jotain iltapalaa. pilkon vihanneksia lautaselle ja voitelen leipiä. pistän vettä kiehumaan ja laitan teetä. hänelle enemmän maitoa ja itselleni vain pieni tilkka. kaapista nappaan mukaani vielä irtokarkkeja. niitä joita käytiin iltapäivällä kaupasta yhdessä ostamassa. hänelle makeat, minulle kirpeät. noitapillit jaetaan tai yleensä se syö kumpi ensin ehtii.

siirryn sohvalle. toinen nostaa päätään. hymyilee huomattuaan tarjoilut. syödään hiljaa omissa ajatuksissamme. toinen antaa pusun ja kiittää. siirryn lähemmäksi ja painaudun aivan kiinni. laitan silmät kiinni ja hengitän. muistelen menneitä vuosia ja kaikkea, mitä on tullut koettua. elämäni ihmisiä. odotuksia, unelmia, haaveita, pettymyksiä ja kaikkia ilon ja onnen hetkiä. ajatuksia virtaa ja osaa pohdin ääneen. siinä lähellä tuttu tuoksu ja lämmin syli. mitä ihmettä tein oikein, miten kaikkien tapahtumien jälkeen ollaan tänään tässä. en olisi arvannut, että näin voi oikeasti käydä. en uskonut, vaikka jotkut niin sanoivatkin. vuosi sitten meistä tuli virallisesti avopuolisoita. paljon on tähän vuoteen mahtunut. opettelua, oppimista, kyyneleitä ja naurua. varmasti yksi elämäni opettavaisimmista vuosista. 

laitetaan televisio kiinni ja siirrytään nukkumaan. käyn pesemässä kasvot ja lääkitsen itseni. pyydän vielä toisen laittamaan minulle silmätipat. makaan hetken näkemättä mitään ja toinen hyökkää kutittelemaan minua. osaan arvata sen ja olin jo varuilta kietoutunut peittoon aika tiukasti. saadaan aikaan pikkuinen riita ja käännän pääni pois. päätän nukahtaa. toinen kaappaa kainaloon ja sanoo hyvät yöt. unohdan kiukun ja suljen silmäni. toinen valvoo vielä hetken ja viimein ollaan molemmat unessa. 

tänään tässä on hyvä. sisällä asuu onnellisuus ja sydämessä on rauha. minusta tuntuu, että olen löytänyt oman paikkani. 


Ruut

hitaita päiviä


Mukavaa tiistaita ja terkkuja täältä sairastuvalta. Eipä se tauti niin vain lähtenytkään, vaan iski aika voimalla takaisin. Edelleen siis lepäillään ja tehdään juttuja sillai hitaammalla tahdilla. Nauttikaahan te syksyn ensimmäisistä pakkasista minunkin puolesta. 

Ruut

yksi erittäin kaunis kirja ja monta hyvää ja tärkeää hetkeä


yksi kokonaan syöty suklaalevy ja perjantain pizzasta jäänyt puolikas jääkaapissa odottamassa. 

isoja kupillisia kuumaa vettä ja monta palaa inkivääriä sinne sekaan. 

anteeksipyyntö rakkaalle, kun aamuisin täältä on herännyt joku, joka on kotona hyvinkin huonokäytöksinen ja töissä vasta oma iloinen itsensä. miksi kohdella kaikkein tärkeintä vähemmän tärkeästi. 

aamuinen yhteinen siivoushetki ja hitaasti syöty aamupala. aamupalalle valmiiseen pöytään. 

kuumemittarin piippaus, joka osoittaa, että lämpö on taas nousemassa ja silmätkin taitavat olla tulehtuneet. 


yksi katsottu elokuva ja vain elämää- jakso. illan gladiaattoreita ja miljonääriä odotellessa. 

ulkona monta pientä hentoa lumihiutaletta ja yksi siili, joka pyörii ikkunan alla. 

omin käsin puristettua appelsiinimehua. 



kaunista ja vihreää. viikonloppuna käteen sattunut kaunein kirja pitkästä aikaa. suosittelen lämpimästi, jos haluaa oppia, miten hoitaa ja istuttaa oikein viherkasveja ja katsella samalla kauniita kuvia. 

ei yhtään voittoa eurojackpotissa. 

jo viikon huonosti nukuttuja öitä. viime yönä nähty uni, jossa olin isolla porukalla wienissä ja kaikki meni pyllylleen. 

yksi vahongossa sanottu ruma sana. yksi kehoitus pieneltä A:lta mennä jäähylle rumien sanojen takia. yksi jäähyn välttänyt huonosti käyttäytyvä täti, joka lupasi parantaa tapansa.

lämpeämässä oleva sauna. 

hymyjä ja nauruja kotona ja kylässä. 

siskon luona pelattu lautapelihetki aikuisten kesken.


pihalla odottavat puista tippuneet lehdet, valokuvat, jotka pitäisi laittaa albumiin ja kaapissa olevat talvivaatteet. tekemättömät kotityöt. 

ehkä vielä muutama jakso game of thronesia. 

puhelu omalle isälle. 

kasvonaamio ja kasvojen kuorinta. 

loppuun luettu daniella steelen kirja. 


aika monta vastaamatonta kommenttia täällä blogissa. useita anteeksipyyntöjä yhdeltä flunssaiselta siitä. yksi yritys parantaa tilanne, kun tauti hellittää <3

viikonlopun elämää.

mukavaa lauantaita!

Ruut

keskiviikon kollaasi


Teetä. 
Pannullisia teetä on kulunut nyt viime päivinä. Teehetket ovat tuntuneet vähän pirteämmiltä nyt kun äiti toi tuommoisen pienen sinisen kipposen ulkomailta tuliaisena. Kukat sain mieheltä, joka on ollutkin tällä viikolla suurena apuna. Päivät ovat menneet nukkuessa ja illat ollaan yhdessä katsottu Game of Thronesia. Iltapäivisin töistä tullessaan toinen on kantanut kaupasta ties mitä rohtoja. Lääkkeitä, suklaata, hampurilaisia.. 

Korkeaa kuumetta kesti kolme päivää ja vieläkin on aika kurja olo. En muista tällaista flunssaa hetkeen sairastaneeni ja en tiedä mitä taikoja saan illalla tehdä, että huomenna kehtaisin töihin ilmestyä. Hyvä ystäväni tosin totesi tänään, että kipeänä saa olla surkea ja likainen kasa. Sellainen täällä just nyt. 

Toivottavasti te ootte pysyneet terveinä. Kiitos viime postaukseen tulleista kommenteista. Oli kiva huomata, että joku muukin herkuttelee viikonloppuisin ;)  

Ruut

viikonloppuna kuuluu herkutella?




Viikonloppu vetelee viimeisiään, vaikka just nyt toivoisin siihen aika monta lisätuntia. Makaan täällä sängyssä ja kuume jatkaa nousuaan, vaikka kuinka toivoin, että hiljalleen voisi helpottaa. Vielä silti jaksan uskoa siihen, että huomenna olen työkunnossa. 

Takana kuumeesta huolimatta mukava viikonloppu. Perjantaina herkuteltiin pizzalla ja karkeilla ja eilen lähdettiin pitkästä aikaa keskustaan syömään. Ollaan oltu aiemminkin pienillä treffeillä American Dinerissa ja eipä se taaskaan pettänyt. Sieltä siirryttiinkin suoraan herkkujen pariin, kun päästiin juhlimaan siskoni poikaa. A:n elämässä olen saanut olla alusta saakka todella tiiviisti ja hän onkin varmasti yksi elämäni tärkeimmistä ihmisistä. Nyt jo kuusi vuotias ja en voisi ylpeämpi täti olla. Juhlat olivat juuri hänen näköisensä ja nam, mitä herkkuja siskoni oli taas pöytään tekaissut. 

Tämä päivä onkin mennyt sitten televisiota tuijotellen ja lepäillen. Päivän paras hetki liittyi tietenkin ruokaan. Eilen kaupassa huomattiin, että pakastealtaaseen oli tullut porkkanalaatikkoa ja hyllyltä löytyi myös pieniä kinkkuja. Otettiin sellainen pieni varaslähtö jouluun ruokaillen kynttilänvalossa ;) Kylläpä maistui hyvältä. 

Nyt sitten vaan peukut pystyyn, että tää tauti pian hellittää. Ehkä käperryn tiukemmin peittoon ja toivon, että tuo toinen jaksaa mulle tuoda jääkaapista vanukkaan :) Huomenna se on taas maanantai ja herkuttelu saa hetkeks unohtua. Ollaankohan ainoita, jotka tykkää viikonloppuisin vähän herkutella? Mukavaa ja leppoista sunnuntaita myös sinne teille. 

Ruut

Keskiviikon kollaasi


Hetkeksi maltoin laittaa kirjan pois kädestä ja tulla koneelle. Jotenkin nämä keskiviikon kollaasit on vaan sellaisia, että ainakin keskiviikkoisin tuntuu, että juttua tänne blogiin on. Tänään Sitä riittää, joten anteeksi jo etukäteen ;) Luvassa kuvia suoraan mun puhelimesta. Puhelimena mulla on muuten iphonen 6s, ollut jo parin vuoden ajan. Kerran sen tiputin maahan ja näyttö vähän halkesi, mutta oikeanlaisilla kuorilla sitä ei edes huomaa. Ihan hyvä puhelin ja toistaiseksi akkukin on toiminut ihan hyvin. Tykkään silti enemmän kuvata kameralla ja ehkä senkin takia täällä näkee vähän harvemmin tällaisia kuvia. Kuvia siitä oikeasta elämästä, jota me kumminkin täällä elellään ihan jokainen. 

Tänne kuuluu oikeastaan tosi hyvää. Työpäivät pitää kiireisinä. Vieläkin mulla on tosi paljon opeteltavaa siinä, että istun vaan koneella, mutta nautin kyllä ja tuntuu, että joka päivä entistä enemmän. Illat koostuu monenlaisista jutuista. Joskus vietän aikaa ystävien kanssa. Muutaman kerran oon työpäivän jälkeen jääny kaupungille kiertelemään ja ihastelemaan kaikkea. Harvoin tulee nykyään keskustassa oltua, joten töiden aloitus toi keskustan takas mun elämään, jos ei muuten niin ikkunan kautta :) Aika usein kurvaan työpaikalta suoraan salille ja sieltä sitten vasta kotiin ruokaa laittamaan. Joskus on virtaa senkin jälkeen ulkoilla. Tää on se vuodenaika, jolloin tuolla pihalla tuota hommaa riittäis. Tosin riittää sitä sisälläkin ja varastokin pitäis siivota niin, että saatais puutarhakalusteet sinne talveks. Meille toimii se, että päätetään etukäteen milloin joku juttu tehdään ja sit kun se on sovittu, niin sitten ei auta tekosyyt. Ollaan normaalisti aika mukavuudenhaluisia ja viihdytään käpertyneenä sohvalle ;) Elokuvia ja erilaisia sarjoja katsellen. Uusimpana on ollu kaikkien hehkuttama Game of Thrones. Viiden ensimmäisen jakson perusteella en tykänny yhtään. Olihan siinä jänniä juttuja, mutta ei vaan iskeny. Sitten eilen sitä taas katselin ja tänään oli pakko heti katsoa yks kun kotiin tulin. Ehkä siis sittenkin.. 

Viikonloppuisin ollaan ehditty käydä ystävän synttärijuhlilla, kirpparikierroksella Jämsässä, ulkona syömässä, retkellä, veneilemässä, saatu kotiin vieraita yms. Yks mukavimmista jutuista oli pari viikkoa sitten ollut Valon kaupunki-tapahtuma Jyväskylässä. No, ehkä seura oli se josta tykkäsin kaikista eniten. Tuo pikkuinen kettu sulattaa kyllä edelleen tän tätin sydämen. Maltan tuskin odottaa huomista, että näen heidät taas pitkästä aikaa. 

Elo on siis sopivan leppoista kaiken kiireen keskellä ja just nyt en keksi mitään valittamista. Näin jälkeenpäin voi vaan todeta, että ihan turhaan sitä pelkästi tätä uudenlaista arkea ja maalaili mielessään kaikenlaisia uhkakuvia. Tiesinhän mä sen, että olen ihminen, joka on nauttii siitä, että on töitä. Ehkä jännitin vaan eniten sitä, että löytyykö musta enää sitä ihmistä, joka osasi olla sellainen skarppi, kuten töissä pitää olla. Ei tällainen kotoisa laiskimus ;) Löytyihän se, onneksi. Oon ihan varma, että aina tää arki ei voi olla näin mukavaa, joten päätän nyt nauttia tästä olotilasta ihan uhallanikin. Ainakin tämän illan ;) Toivottavasti teilläkin menee hyvin. 

Nyt äkkiä takaisin kirjan pariin. 

Ruut

10X makuuhuoneessa





1. Puhtaat lakanat. Meillä mennään puhtaisiin lakanoihin lähes poikkeuksetta saunan kautta. Onhan se kiva, että on itsekin puhdas. 

2. Yhteensopivat tyynyliinat ja lakanat. Taidan omistaa vain yhden lakanasetin, jota on kaksin kappalein. Onneksi aikoinaan yksin asuessa ostin pussilakanoita, jotka sopivat hyvin yhteen ja näin ei silmää häiritse yhtään, että sängyssä on kahdet erilaiset pussilakanat. Eikä muuten tarvitse iltaisin väitellä, että kumpi tyyny on kumman, kun molemmilla omat värit. Tosin jos sattuu olemaan saman väriset niin valitsen aina sen pehmeämmän ;) 

3. Virkattu vlltti päiväpeittona. Kauniit lakanat saavat näkyä. 

4. Pimeä ja viileä makuuhuone. Tykkään käpertyä peittoihin. Hankittiin kesällä yksi pimennysverho lisää, joten nyt saadaan koko asunto jo aika pimeäksi. Ilmalämpöpumppu hoitaa viilennyksen. 

5. Sängyn helmalakana, joka peittää sängyn alla olevat laatikot. Pienessä asunnossa säilytystilasta on aina puutetta, joten hankittiin jo kauan sitten sängyn alle laatikot petivaatteille. Sängyn helmalakana on itselläni ollut jo useita vuosia. Aikoinaan sen ostin 120cm leveään sänkyyn, josta näkyi vain toinen puoli. Silloin raaskin ostaa vain sen halvimman, joka oli 80cm sänkyyn. Toimii edelleen. Ehkä vähän liukuu aina paikallaan, mutta ei ole liiemmin haitannut. Täällä ei siis ihan heti sänkyä käännellä. 

6. Meillä nukutaan 120cm sängyssä. Tykkään siitä, että toinen on lähellä ja monesti kylässä ollessa isommassa sängyssä nukkuen herään keskellä yötä etsimään, että missä se toinen on. 

7. Haaveilen sellaisesta yhdestä isosta peitosta, mutta pelkään ettei se toimisi. Aikoinaan yhdellä peitolla nukkuessa olin aina jossain vaiheessa yötä ilman peittoa. Välillä sitä kaksin käsinkin vedin ja toinen ei hievahtanutkaan. Ei hän normaalisti kääriydy peittoon, mutta ehkä unissaan haluaa olla ilkeä ;) 

8. Rakastan tyynyjä. Jos nukun yksin on sängyssä kaikki kuusi tyynyä ja on niin ihana käpertyä niiden keskelle. Tässä asiassa ollaan hyvin erilaisia ja aika monta tyynyä on tässä parin vuoden sisällä joutunut varastoon. Miksi sinne sänkyyn muka pitää mahtua muka ihan suoranakin? 

9. Aamuisin oma kelloni soi 20min aikaisemmin, että ehdin laittaa itseni rauhassa. Tykkään siitä, että ei ole kiire ja saan väsyneenä puuhailla rauhassa. Tarkoitus olisi hankkia minulle seinälle joku pieni teline, mihin voisin laittaa puhelimeni. Voitte vaan kuvitella joka aamu kun puhelin herättää ja yritän sillai varovasti kurotella laittialle toisen yli sitä sammuttamaan. Toistaiseksi en ole onneksi kuullut valituksia siitä, että rojahdan koko painollani hänen päällensä samalla kun pimeässä yritän erottaa, että missä se musta puhelimeni on. Meillä on käytössä myös sarastusvalo. Aluksi en tykännyt siitä yhtään vaan heräsin heti pienimpään pilkahdukseenkin, mutta nykyään olen huomannut, että se toimii  sittenkin. 

10. Nukkuminen vaan on ihanaa. Parasta on silloin kun on saanut nukkua koko yön ilman herätyksiä ja voi aamulla herätä rauhassa. Kyllä sitä nykyään aika paljon mieluummin valitsee hyvät unet valvomisen sijaan. 

Näin meillä. Mites teillä? 

Itse ainakin kuuntelen mielenkiinnolla toisten juttuja siitä, kuinka osa menee samaan aikaan nukkumaan, osa ei koskaan. Osa tykkää nukkua tosi lähekkäin ja osa taas haluaa erilliset sängyt. Osa tykkää pehmeästä sängystä, osa kovemmasta. Joku nukkuu vain pellavaisissa lakanoissa ja joku haluaa tuntea sametin ihollaan. Joku ei halua luopua lemppari yöpaidastaan ja toinen ostelee usein uusia pitsisiä unelmia. Meitä on niin monenlaisia ja kaikilla omat tapansa, mutta se on varmaa, että jokainen tarvitsee unta ja riittävä uni tekee hyvää. Siksi makuuhuoneeseen kannattaa panostaa ja luoda siitä tila, missä uni tulee ja lepäily on mukavaa.

ps.älkää antako tyynyliinojen taitosten häiritä. täällä ei silitellä lakanoita tai tyynyliinoja. kyllä ne siitä sitten taas viimeistään muutaman yön päästä siliää ;)

Hyviä ja levollisia unia sitten kun niiden aika taas on. 

Ruut

makkaraa ja hirvikärpäsiä






Viikonloppuun on mahtunut monenlaista ohjelmaa ja koska tämä viikko oli muutenkin erittäin aktiivinen tuntui ajatus pienestä retkestä tänään iltapäivällä todella hyvältä. Ei annettu sateen haitata ja eipä tuolla metsässä muutenkaan kovin kamalasti sadetta huomannut. Siinä nuotiota tuijotellessa totesin, että nyt sen taas muistaa sen sunnuntaisen olon. Hetken, kun mieleen alkaa hiipiä kaikki arkiset asiat ja työjutut. Sitä alkaa hiljalleen asennoitua siihen, että huomenna se kello taas soi ja ylös on noustava. Onneksi, ihan mukavaa sekin. 

Sitten takaisin sinne metsään. Retkipaikaksi valittiin vanha tuttu Kotalaavu Savion metsissä vähän ennen Hyyppään vuorea. Ihan jo senkin takia, että en jaksanut etsiä uusia paikkoja. Mies toivoi, että mentäisiin sinne, minne piti vähän kiivetä. En nyt ihan varma ole, että tarkoittiko tätä paikkaa, mutta pieni mäki tässäkin oli, joten taisi kelvata. Lisäksi muistin, että laavulta löytyi tarvittavat puut tulentekoa varten, kuten välineetkin pudein pilkkomiseen. Tätä laavua voin suositella myös perheen kanssa retkeillessä. Polku laavulle on helppo kulkea ja laavulla on myös iso pöytä, jossa ruokailla. Lisäksi kätköilijöille sieltä löytyy muutama kätkö. Tänään me taidettiin keskittyä lähinnä rauhalliseen oleiluun. Syötiin eväitä, paistettiin makkaraa ja vähän käppäiltiin siinä laavun lähettyvillä. Ihan kovin montaa tuntia ei tänään retkellä viivytty, mutta jo pieni hetki raikkaassa syysilmassa tekee kyllä hyvää. Ulkoilu vaan on niin mun juttu ja ehkä ne metsät kans ;) 

Toivottavasti teilläkin on ollut mukava viikonloppu! Itse aion seuraavaksi mennä saunaan ja tarkastaa, että varmasti sain kaikki hirvikärpäset päästäni irti ja lopuksi iltaa asetun sohvalle syömään viimeisetkin viikonlopun herkut. Rentoa iltaa myös sinne teille. 

Ruut

keskiviikon kollaasi

Niin se vaan työviikko käynnistyi. Eilen jo teki jotain mieli kirjoittaa, mutta en vaan jaksanut aukaista konetta. Kun ruutua töissä tuijottaa kovinkin intensiivisesti, niin hyvä kun olen kotona halunnut edes puhelinta vilkaista. Menee varmaan vähän aikaa, että tähän tottuu.. 

Vaikka maanantaina ajatus siitä, että töissä on nyt käytävä tuntui jotenkin todella kovalta, tuntui silti työpaikan ovi mukavalta aukaista. Nyt jo kolme työpäivää takana ja olo kerrassaan mainio. Opittavaa riittää ja pää ehkä vähän pyörällä kaikesta, mutta kyllä se tästä hiljalleen. Nämä ensimmäiset päivät on tullut lähinnä hämmästeltyä sitä, miten erilaista toimistotyö on verrattuna päiväkodissa oloon. Niin hiljaista kaikkialla :) 

Ihan ensimmäisenä työpäivänä ei tullut sitten salille lähdettyä, mutta tänään sen tein ja ensimmäinen treeni muutamaan kuukauteen tuntui hyvinkin tehokkaalta. Kellossakaan ei ole koskaan ollut tuollaista aktiivisuutta :D

Kaikenlaista uutta. Sitä on myös kotona. Postissa saapui tilaamani ihana kalenteri kauniine kuvineen ja lauseineen. Maltan tuskin odottaa, että vuosi vaihtuu ja sitä pääsen täyttelemään. Kalenteri on tehty kokonaan Suomessa ja siitä voit lukea enemmän täältä. Toinen lähes pakollinen hankinta oli Lumenen Nordic Chic under eye concealer. Tummille silmänalusille vähän vaalennnusta. Olin jo hieman epätoivoinen kahden työpäivän jälkeen, että tältä tulen sitten näyttämään tästä eteenpäin ;) Viimeisin on kuvassa näkyvä ruukku yrteille. Löytyi kirpparilta ja maksoi euron. Kovasti toivoisin, että yritit siinä pysyisivät vähän pidempään elossa. 

Aikamoinen viikon aloitus siis ollut täällä. Tuo kalenterin lause, joka muistuttaa siitä, että ei saa kiirehtiä on jotenkin osuva. Vaikka onkin vasta seuraavan vuoden syyskuulle, niin pätee tähänkin. Voi kun sitä osaisi nyt vähän pysähtyä ja nauttia tästä elämänvaiheesta ja tehdä niitä edessään olevia asioita (työ, harrastukset, kotona oleilut ja kotihommat) ja keskittyä niihin. Niin, että tänä syksynä ei olisi ihan kovin montaa suunnitelmaa ja jokainen viikonloppu täynnä. Ei kiirehtisi elämässä vaan eläisi nyt. Sitä tulee niin helposti panikoitua, että mitä kaikkea pitäisi milloinkin tehdä ja mihin pitäisi ehtiä tai sitä, miten muiden elämässä on jo sitä ja tätä ja itsellään jotain muuta. 

Näihin ja niin moniin ajatuksiin on hyvä välillä palata. Nyt ruokakauppaan ja kohta jo päästään kotiin. Istun täällä kirjastossa kirjoittelemassa, kun tänne raahauduin salilta.

Ruut 

Sunnuntain terveisiä

Huomenta. 

Täällä viikonlopun teemana ovat olleet h i t a a t aamut. 


En tiedä, mitä muuta viikonlopulta voisi toivoa. Ollaan me kyllä tehtykin vaikka mitä. Eilen päästiin ensimmäistä kertaa veneilemään tuonne "omalle" järvelle. Kaikkialla oli niin rauhallista ja hiljaista. Ainoastaan veneestä kuului vähän pientä valitusta, kun meistä toinen haluaa tunkeuta lähes joka paikkaan ja itse yritän pitää meidät vielä jonkun hetken hengissä ;) Ilta taas kului Jyväskylässä, kuten aika monen muunkin ilta. En oikeasti muista koskaan nähneeni sellaisia ruuhkia. Tourujoen yö ja erilaiset valot olivat keränneet koko kaupungin paikalle ihastelemaan. Parhaiten itse tapahtumasta jäi itselleni mieleen syömäni Pesolan Pihvilihan hampurilainen, ihan mielettömän hyvä! No, oli ne valojututkin aika hienoja. Seuraksi saatiin vielä sisko perheineen, joten ilta kului oikein mukavasti.

Mitäs sitten tänään?


Nyt onkin sitten viimeinen lepopäivä ennen alkavaa työviikkoa, iik!! Täällä kuumeisesti jo mietin, että mitä ihmettä pitää huomenna pakata mukaan. Luultavasti ei mitään ihmeempiä ja pääasia, että menen itse paikalle. Vähän on haaveissa, että työpäivän jälkeen jaksaisin myös salikortin käydä lataamassa. En myöskään osaa ihan heti sanoa, että miten näitä blogijuttuja tulee töiden ohella tehtyä, mutta eiköhän se uudenlainen arki siitä ala hiljalleen muotoutumaan. Tänään vielä levätään ja nyt takapuoli irti sohvasta ja nenä keittiötä kohti. Meille on tulossa vieraita ja omenapiirakan ajattelin leipasta. 

Mukavaa sunnuntaita sinne teille myös!

Ruut

keskiviikon kollaasi

Kauniita syksyisiä kuvia koneella riittää vielä vaikka kuinka paljon. Voi miten ihana on ollut kuvailla luontoa just nyt. Tässä tämän päivän kuva ja samalla se saa olla kuvituksena tämän keskiviikon kollaasissa. 

En tiedä onko mun koneella toista yhtä hyvin tämän päivän olotilaa vastaavaa kuvaa, kuin tämä. Untuvaa. Olo on ihan tööt. Päivä kyllä oli kiva. Näitä päiviä varten on onneks mukavia postauksia mielessä ja tässä niitä yksi. 

Milloin viimeksi? 

Ilahduin..
Tänään kun töiden jälkeen mies sanoi, että nyt mennään kauppaan, mistä saa mulle blenderin. Oon aika usein siitä haaveillut ja tänään sen sain. 

Nauroin..
Tänään kun olin ystäväni luona ja hänen koiransa istui syliini ja laittoi tassun omistavasti päälleni ja katsoi talossa olevaa vauvaa aivan kun kertoen, että tämä vieras on täällä minua varten, ei sinua. No, ok, nauran myös kotona aika paljon. Oikeastaan joka päivä. Tänäänkin oon kuullu aika hauskoja juttuja :) 

Itkin.. 
Eilen katoin uusintana sen maanantaisin tulevan meidän tarina-sarjan. En oo kyllä ihan varma, että oliko se nyt tuon niminen se sarja, mutta se missä ne vanhentaa niitä pareja.. Niin liikuttava ohjelma. Oon tainnu itkee ihan joka jaksoa katsoessa. 

Suutuin..
Kokosin viime viikolla yhtä Ikean hyllyä ja sitä on näin myöhemminkin täällä kotona ihmetelty, että mulla tosiaan menee hermot joskus :D joku päivä olin vähän vihainen, kun en saanu heti ruokaa. 

Harmistuin.. 
Tänä aamuna kun herätyskello soi ja tajusin, että olin saanu unta vaan muutaman tunnin. Pyörin vaan koko yön ja kuuntelin sitä, kun toinen nukku. Teki mieli herättää se valvomaan munkin kanssa ja jakamaan tää tuska yön unettomista tunneista :) 

Häkellyin.. 
Tänä aamuna tuntu jotenkin tosi hyvältä, kun sain ystävältä viestin. Hän kertoi olevansa hyvin innoissani puolestani. Onni on ystävät, jotka ovat onnellisia minunkin onnesta. Kiitos A <3 

Kokeilin jotain uutta.. 
Se kankainen kasvonaamio pari vko sitten oli uusi kokemus tai ne mun muutama kokkailu, jossa hyödynsin syksyn satoa.. On mullakin elämä :) 

Urheilin.. 
Eilen kävin lenkillä. 

Luin.. 
Eilen aloitin mun uuden kirjan, joka oli just niin jännittävä kuin ajattelinkin. Viime kollaasissa siitä olikin juttua. Tänään kävin taas kirjastossa ja luin kirjojen takakansia ja aamulla tietenkin aamun lehteä. Tosin sen lopetin kesken ja annoin miehelle, koska silmät kiinni ei lukemisesta tullu oikein mitään.

Söin.. 
Tultiin tänään mäkin kautta kotiin. Tosin vain minä ostin sieltä aterian. Meillä kun mä oon tällanen mässäilijä ja olin syöny koko päivänä vaan yhden lehtikaali-avokado-smoothien. 

Herkuttelin.. 
Tässä samalla vedän naamaani jogurttirusinoita ja pähkinöitä. 

Ostin.. 
Tänään ostin itselleni uuden paidan salille. Vielä pitäis päivittää salikortti. Tänään ostin myös uuden kasvonaamion ja rasvan. 

Tapasin.. 
Tänään ystäväni ja eilen siskoni pojat ja hänen miehensä olivat meillä käymässä. Miesseurassa koko ilta. Mukavaa oli :) Leikittiin barbeilla rosvoa ja poliisia (nuorimman miehen kanssa). 

Päätin.. 
Tänä aamuna tai oikeastaan eilen illalla laittaa herätyskellon vähän aiemmin soimaan. En tykkää siitä, että aamusin tulee tosi kiire. Toimi. Oon kumminkin todella väsynyt herään sitten 6.10 tai 6.15.

Inspiroiduin..
Tänään kierrellessä kauppoja tuli olo, että vois alkaa taas miettii vähän tuota sisustamista. Viime vuos kun meni lähes kokonaan ihan ilman niitä aatteita ja nyt tekee oikeasti mieli taas laitella kotia. 

Ruut

Helppo omenapiirakka


Varastossa on jo reilun viikon verran ollut muovipussillinen omenoita. Niitä ollaan sieltä hiljalleen yritetty syödä. Tarkoituksena oli niistä jotain valmistaa ja aika kauan siihen menikin, että oikeanlainen inspiraatio hommaan tuli ;) Kyllähän nykyään kokkailen paljon ja leivonkin todella usein. Verrattuna siihen, että edellisessä asunnossa käytin tosiaan sitä uunia kaksi kertaa viiden vuoden aikana. Nykyään, kun ei taida mennä päivääkään, ettei siellä jotain olisi. 

Tänään valmistui tällainen hyvinkin helppo omenapiirakka, jonka alkuperäinen ohje löytyy täältä. Itse jouduin vähän soveltelemaan, kun ei ihan kaikkea tarvittavaa kaapista löytynyt. 



Oma omenapiirakkani: 

2 dl sämpyläjauhoja
1/2 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
1 tl vaniliinisokeria
1 1/2 tl leivinjauhetta

2 dl vaniljajogurttia
1 dl öljyä
1 kananmuna

kasa omenoita
kanelia 
sokeria

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää sen jälkeen muut. Sekoita tasaiseksi ja kaada voideltuun vuokaan. Asettele päälle omenan viipaleita. Lopuksi ripottele päälle sokeria ja kanelia. Paista uunissa 200° 30min. 


Lopputulos erittäin onnistunut. Toimii siis vähän soveltaenkin. Nyt kun on kaikki pakolliset kotihommat tältä päivältä tehty ja asunto taas siistinä, on hyvä hengähtää ja ehkäpä katsella vielä joku elokuva. Nyt kun siihen vielä mahdollisuus on. Illalle sitten tiedossa vähän ulkoilua ja ihan muita hommia. 

Mukavaa tiistaita!

ps. viikonlopun arvonta instassa on lopullaan ja ilmoitan voittajalle henkilökohtaisesti. odottelin hetken, että kaikki halukkaat mukaan pääsee. oma instani kun ei julkinen ole ja vastasin kutsuihin aina heti niiden tullessa. instan haluan jatkossakin pitää suljettuna. oma instatili blogille on tehty, mutta sitä en ole oikein sitten huomannut käyttää.. 

ps2. kiitos kaikista tsemppiviesteistä tulevaa työtä varten <3 niitä oli aika ihana lueskella. 


Ruut