Keskiviikon kollaasi patikkareitin varrelta


Rummakon patikkareitti. 

Viime lauantaina teki mieli metsään ja siinä aamupalaa syödessä mietittiin, että mihin voisi mennä. Olin jo lokakuussa katsellut Rummakon patikkareittiä vähän sillä silmällä ja silloin aikoinaan yritettiinkin sinne mennä. Se oli vaan se reissu, kun ainoat ohjeet paikalle oli mun puhelimessa ja päätin lähtiessä jättää puhelimen kotiin, että vois kerrankin olla ihan rauhassa. Ajeltiin päättömästi aika pitkä lenkki, kun en tietenkään muistanu koko paikan nimeä.. 

Nyt otettiin tarkat ohjeet paikan päälle ja ihan kovin kauaa ei tarvinnut tällä kerralla ajella. Patikkareitti sijaitsee lähellä Ruuhimäen kylää. Reitti on todella hyvin merkitty, joten eksymään ei oikeastaan pääse, jos vaan liikkuu nuolien osoittamaan suuntaan. Ilma oli raikas ja aurinko paistoi välillä ja metsäkin oli lumeton. Valittavana tällä reitillä on joko 3km tai 5km. Reitin varrella on myös aika monta geokätköä, mutta me keskityttiin lähinnä luontoon. 

Valittiin 5 km reitti, joka oli pituudeltaan just hyvä. Maasto on paikoin erittäin vaikeasti kuljettava ja kiipeilyä ja laskuja reitillä riittää, joten ihan pienille lapsille tämä reitti ei sovellu. Jossakin jyrkimmissä kohdissa on reitillä naruja, joiden avulla nouseminen kallioille helpottuu. Kyllä siinä jalat tutisivat ja sydän hakkasi ja hiki tuli, joten kuntoilusta kävi. Suosittelen myös ottamaan mukaan eväät. Jossain vaiheessa reittiä on kiva laavu, jossa voi paistaa makkaraa ja hengähtää, jos niitä eväitä sattuu mukana olemaan. Meidän oli tarkoitus vaan vähän retkeillä ja eväät jätettiin kotiin. Voitte vaan kuvitella kun puolessa matkassa voimat loppu ihan täysin eikä mitään tankattavaa. Luulin jo että mut pitää hakea jollain pelastushelikopterilla sieltä pois, mutta onneks jostain sitä voimaa sitten tuli pienen huilin jälkeen ja jaksoin kotiin saakka. Grillin kautta tultiin ja ostin kaks ateriaa, jotka söin hetkessä ja jäin vielä kaipaamaan yhtä extra pihviä :) 

Kaikesta rehkimisestä huolimatta voin suositella reittiä ja me jopa mietittiin, että kesällä vois uskaltaa tuolla laavulla yöpyä. Laittasin tietenkin tuon toisen karhulle syötiks siihen oviaukkoon tai sitten valvoisin koko yön kuunnellen jokaista rapsahdusta ;) 

En tiedä kyllästynkö koskaan näihin meidän retkeilyihin, koska taaskin voitiin vain todeta, että kannatti lähteä. Kyllä sitä metsässä mieli lepää ja olihan se taas aika kiva nähdä joku itselleen ihan uus paikka. 

Mukavaa keskiviikkoa. 

Ruut


piikkien takana elämää



Joskus elämän aikana koetut hankaluudet saa meidät kasvattamaan ympärillemme sellaiset piikit, että lähelle on vaikea päästä. Voi kun jokaisella olisi edes yksi ihminen, joka näkis sinne syvemmälle ja uskaltais lähestyä niistä piikeistä huolimatta. 

Näitä kuvia ottaessa tuli oikeastaan mieleen monenlaista ajatusta. Niin omasta elämästä, kuin läheistenkin elämästä. Pikku B (joka siis tuntki mukaan kuviin väkisin) ei välitä kaktuksen piikeistä vaan antaa niille pusuja ja rakastaa ja ottaa leikkiin mukaan. No, ehkä vähän hassua, mutta samalla tavalla se rakastaa meitä siinä ympärillä. Ihan sama millä tuulella ollaan tai miten kiireessä tavataan. Se ilo, että jälleen taas nähdään on jotain hyvin suurta. Se tarttuu. 


Oikein mukavaa alkanutta viikkoa sinne jokaiselle. Ollaan mekin iloisia ihmisistä siinä ympärillä ja rakastetaan. 


Ruut

Luen ja kuuntelen


Sunnuntaissa monesti parasta on se tunne, että on aikaa puuhailla just niitä omia lempparijuttuja. Yksi niistä on ehdottomasti lukeminen. Olinkin jo hetken aikaa odottanut, että pääsen tähän viimeisimpään lainaamaani dekkariin käsiksi. Jännältä kuulostaa ja toivon, että sitä myös on. 

 
Kirjat ja lukeminen on kyllä aina ollut hyvin lähellä sydäntä ja muistan jo pienestä pitäen, että istuttiin kaikki kolme sisarusta sängyllä ja kuunneltiin kun äiti luki meille. Meidän pienessä kylässä  viikon kohokohta oli tiistaisin, kun läheiselle bussipysäkille pysähtyi kirjastoauto. Sinne kipitettiin aina koko porukalla innoissamme. Yks päivä mietinkin, että auton kuljettaja on saanut seurata minunkin elämää aina sieltä ala-asteelta aikuisuuteen saakka. Sitä miten Neiti Etsivät vaihtuivat Nancyyn ja viimein aikuisten kirjallisuuteen. Miten jossain vaiheessa kaikki heppajutut oli pakko lukea, kunnes viimein innoissaan varailin koirakirjoja, eikä tästä mennyt kovinkaan pitkää aikaa, kun meidän mukana kirjastoautolla oli myös koiramme. Kirjastoautossa sai vaihtaa kuulumisia tai sitten vaan olla hiljaa ja tutkia kirjoja. Välillä paikalla olivat kaikki kyläläiset ja välillä vaan meidän perhe. Niin paljon muistoja mahtuu yhteen pieneen autoon täynnä kirjoja. 


Olen aina ollut sitä mieltä että kirjat haluan lukea nimenomaan paperisena versiona. Tietokoneen ruutua en jaksa aina kovin pitkää aikaa kerrallaan tuijottaa, joten jo ihan senkin takia. Viime viikolla latasin kaikista vastusteluistani huolimatta puhelimeeni BookBeatin. Tarkoituksena oli kuunnella sieltä äänikirjoja. Äänikirjoista ei aiemmin tullut mieleen kuin ne lapsuuden kirjastoreissut. Sieltä tiskiltä käytiin valitsemassa kirjapinosta kirja mitä haluttiin kuunnella, jonka jälkeen otettiin kuulokkeet ja mentiin istumaan pöytään. Pöydässä jokaisen kuulokkeille oli sellainen oma kohta ja siinä sitten kuunneltiin jonkun lukemaa tekstiä ja äänimerkin kuuluessa käännettiin sivua. 

Tänä päivänä näiden äänikirjojen avulla ajattelin saada itselleni uutta motivaatiota liikkumiseen. Jo muutaman lenkin perusteella voin sanoa, että kyllä toimivat! Lenkistä tuli huomaamatta normaalia pidempi ja jotenkin se askel vaan kulki siinä kirjaa kuunnellessa. Mukavaa vaihtelua lukemiselle ja olen nyt välillä iltaisinkin kuunnellut Maaret Kallion rauhoittavaa ääntä tai Sami Minkkisen hauskoja juttuja ennen nukahtamista. BookBeatin kautta onkin tullut valittua kirjoja, jotka saavat aikaan ajatuksia ja etenkin lenkkeillessä se on tuntunut jotenkin tosi mukavalta. En yhtään pistä pahaksi, että nyt sitä oikein odottaa seuraavaa lenkkiä ja tarinan jatkumista. 


Nyt saa kumminkin lenkit jäädä tältä päivältä väliin ja taidan asettua tuonne sohvan reunaan. Muutama jakso yhtä seuraamaamme sarjaa olisi tuolla odottamassa, joten ensiksi ne ja sitten vaikka takaisin dekkarin kimppuun. Olisi muuten kiva kuulla teidänkin lukutottumuksia ja ehkäpä jotain kirjasuosituksia myös.. 

Ihanaa ja rentoa sunnuntaita sinne teille myös!

Ruut

Treffi-ilta ravintolassa


Ootte saanu lukea muutamista treffeistä, joita ollaan järkätty ihan tänne kotiin. USA (täältä) ja Australia (täältä) treffit olivat molemmat oikein kivoja, mutta välillä on meidänkin hyvä poistua kotoa. Oltiin jo alkuviikosta päätetty, että perjantaina vois olla sellainen päivä ja paikka päätettiin sitten valita sen päivän fiiliksen mukaan. Mistä sitä nyt tietää, että mitä milloinkin tekee mieli syödä :) ? 

Aamulla kävin kuntosalilla ja olin päivään mennessä jo hirmuisen nälkäinen, joten ruokaa piti löytää aika pian. Hetki siinä mietittiin ja Figaro sattui silmään. Itse en ollut täällä koskaan käynyt, koska olen aina ajatellut, että perus Amarillo yms kelpaa ihan hyvin. No, kerranko sitä syö vähän paremmin. Kyllä kannatti. Ruoka oli todella hyvää ja mahat tuli täyteen. 


Mukavasti kului aika siinä ihan vaan nauttien ja jutellen. Samalla kun seurattiin ikkunasta keskustan elämää. Sitä se tekee, kun tänne maalle on muuttanut. Molempien silmät ja päät pyörivät, kun muitakin ihmisiä liikkui ulkona meidän kahden lisäksi ;) Itse en enää jälkiruokaa tilannut, mutta palasen siitäkin maistoin ja ihan hyvää oli sekin. Jos olette Jyväskylästä tai tulee käyntiä näillä seuduilla niin voin kyllä suositella tätä paikkaa. 


Näiltä vähän hienommilta treffeiltä suunnattiin sitten kirpparille. Takaisin normaaliin elämään ;) Kyllä se vaan silti teki taas hyvää nauttia hetki hyvästä seurasta ja katsoa sinne pöydän toiselle puolelle. Hymyilyttihän siinä. 

Nyt oikein mukavaa lauantaita. Täällä maataan paikoillamme. Käytiin sellaisella metsäretkellä, että siinä meni viimesetkin voimat. Siitä kumminkin lisää joku toinen päivä. 

Ruut

Löytöjä




Olen jo aika monen vuoden ajan kierrellyt kirpputoreja. Välillä enemmän ja välillä vähemmän. Joskus ihan vaan yksin, mutta aika usein jonkun ystävän kanssa. Kai tää on tällainen yhteinen harrastus. Se on osaltaan sellaista edullista shoppailua etenkin silloin, kun rahaa ei ihan niin paljon ole ollut. Harvoin katselen mitään tiettyjä juttuja vaan yleensä vaan menen ja pyörin. Ostan jos oikeasti löydän jotain kivaa ja tarpeellista. Toki myös hinnalla on väliä. Usein tuntuu, että tavarat hinnoitellaan ihan liian yläkanttiin, jolloin tietysti ostan tuotteen mieluummin kaupasta kuin käytettynä. Välillä saattaa mennä kauankin, että ei löydä oikeastaan mitään ja joskus sitten joku pieni juttu tulee ostettua. 

Täällä Jyväskylässä on onneksi aika monta kirpputoria mitä kierrellä, jos siltä tuntuu. Tänään lähdettiin yhteen niistä ja muutama juttu tarttui mukaan. Pärekori (ehkä eteiseen, vielä en ole ihan varma), purkki ja villapaita (alempi vaalea löydetty muutama viikko sitten). Näillä hintaa yhteensä 7e, joten ihan hyvät löydöt. Villapaidoille toivon olevan käyttöä vasta ensi syksynä, mutta oli pakko ostaa kun olivat just omaan mieleen ja lähes uusia.. 

Tuntuu, että tänä vuonna olen tehnyt todella hyviä löytöjä niin kirpputoreilta kuin Toristakin. Shoppailua pienellä budjetilla ;) 

Nyt vähän välipalaa ja joku ohjelma. Salitreeni ja lounas siihen päälle sai olon niin rennoksi, että on hyvä vähän lepäillä. 

Mukavaa alkanutta viikonloppua!

Ruut

Rakkaudella tehty


Elämäni toinen kermakakku onnistui hyvin. Ei lässähdyksiä, eikä erittäin vetistä kakkupohjaa. Maistoin jopa itse palasen, koska mun takia jätettiin kakusta banaani pois. En voi edelleenkään sanoa, että hyvää oli, mutta uskon jos muut niin sanoo. Minä ja kakut ei vaan jotenkin käydä yhteen. Tuntuu, että mun suussa kakun maku muuttuu varmasti ihan muuksi kuin tarkoitus olis. No, eipä tuo kakku ollutkaan mua varten vaan tuota kaikista rakkainta ja hyvin näytti uppoavan. 

Alunperin piti leipoa kakku jo eilen, mutta lähdettiin sitten keskustaan hoitaa asioita ja hain vihdoin ja viimein mun kameran. Nyt se on huollettu, korjattu ja puhdistettu. Näytti melkein uudelta :) 


Kakkupohjan ohje on täältä. Kakun sisällä mansikkahilloa, vattuja ja mansikoita. Päällä kermahillo, marjat ja muutama sydämen muotoinen karkki. Kaivoin tosiaan pussista kaikki nuo sydämet oikein etsien ja veikkaan, että niitä ei tosiaan edes huomattu. Ei piiloviestejä tässä kodissa siis, jos on jotain asiaa niin kannattaa sanoa suoraan ;) 


Mukavaa torstaita!

Ruut

Kotona taas


Heippa ja mukavaa maanantaita. Niin se pääsiäinen vaan meni ohi ja tänään arki alkoi heti aamusalilla. Vähän väsytti ja saatoin ehkä viimeiset 10min istua siinä hierovassa tuolissa, mutta toisaalta oli pakkokin ottaa varovaisemmin kun pikkuisen on olo ollut flunssainen jo kohta viikon verran. No, sitten pääsiäiskuulumisiin..

Päivät sukulaisten seurassa meni nopeasti ja mukavaa oli. Viimeksi olin omia isovanhempiani nähnyt jouluna, joten oli kiva nyt kerrankin ajan kanssa kyläillä. Onnea on, että vielä he kaikki neljä tässä maailmassa ovat. Aika monta leikkiä tuli myös leikittyä pienten poikien kanssa ja muutama hetki saatiin siskonkin kanssa viettää ihan rauhassa lehtiä selaillen. Munia etsittiin, kuten aina ja niin hyvin löytyivät, ettei ihan hermot menny ;) Muutenkin herkuteltiin, jos ei nyt ihan perinteisillä pääsiäisen ruoilla, niin en voi ainakaan väittää, etten olisi mitään syönyt. Pitkäperjantaina käytiin etsimässä muutama Pokemon ja muutenkin ulkoiltiin aina kun jaksettiin.

Reissussa on kivaa, mutta aika ihanalta tuntui tulla sunnuntaina illalla omaan kotiinkin. Eilinen päivä Tänään lepäiltiin. Itse luin yhden kirjan alusta loppuun ja siinä jossain välissä katsottiin yksi leffa ja käytiin pienellä lenkillä. Pitääkin aina lainata niitä viikkolainoja. Sressaahan se nyt kun joutuu pakosta lukemaan hyvinkin nopeasti ;) Tämä pienikin pääsiäsloma tuntui kyllä oikein mukavalta vaihtelulta tähän omaan arkeen.

kuva otettu vanhempieni luota. pääsiäisenä oli taas aikaa lueskella lehtiä. 

Vähän tuntuu oudolta, että tänään on jo tiistai, joten eiköhän tämäkin lyhyt viikko nopeasti taas mene kohti viikonloppua.

Oikein mukavaa alkanutta viikkoa sinne teille myös.

Ruut

Pääsiäinen


Hyvää seuraa, ulkoilua, paljon herkkuja ja kiireettömiä hetkiä. Niistä on tämä pääsiäinen tehty. 


Hyvää pääsiäistä myös sinne teille! 


<3

Ruut

Keskiviikon kollaasi

Kun A oli pieni ja olin ensimmäisen yön hänen kanssaan kaksin jätti siskoni minulle yöpaidaksi oman paitansa, jotta lähellä tuoksuisi äiti. 

Illalla mennessä nukkumaan käperryn lähes aina toisen kainaloon ja nuuhkaisen poskea. Oman rakkaan tuoksu on sitä parasta ja sitä kaipaa, kun toinen on poissa. 

Yksi kauppa Wienissä. Se oli pikkuinen ja täynnä saippuoita. Tuoksu ei ollut paha, mutta aivan liian voimakas ja leijaili ulos asti. 

Kaadettu puu tuo mieleen lapsuuden. 

Juuri leikattu ruoho. Varma tuoksu kesästä. 

Hevoset ja niiden tuoksu jotenkin rauhoittaa mua. Tuo kai kovasti mieleen entisen rakkaan harrastuksen. 

Meri ja hiekka tuoksuvat lomalta.

Niin monenlaisia tuoksuja, jotka tuovat mieleen ihmisiä, paikkoja ja hetkiä. 

Se miltä tuoksun itse on hyvin vaikea sanoa, eikä sitä oman kodin tuoksua voi oikein itse kuvailla tai edes haistaa. Jokaisella omanlainen tuoksu ja eikös ne hajuvedetkin tuoksu vähän erilaisilta eri henkilöillä? 

Tämän keskiviikon kollaasissa esillä mun uusin tuoksu. 

 Kävin joku aika sitten ystäväni luona kylässä. Hän laittoi esille omia hajuvesiään ja niitä oli aikamoinen määrä. Aloin miettimään, olenko ainut, jolla on vain yksi hajuvesi? Tai korkeintaan kaksi. Hajuvedet ostan lähes aina lentokentältä tai laivalta, koska silloin usein voi saada isomman koon pienemmällä hinnalla tai löytää jotain hyviä tarjouksia. Tuoksun käytän yleensä loppuun ennen seuraavan hankkimista. Nyt täällä on menty reilu vuosi D&G tuoksulla ja olen aina välillä yrittänyt bongailla hyviä tarjouksia sellaisista vähän kukkaisemmista tuoksuista siihen rinnalle. Muutama päivä sitten sen löysin ja uskon, että tämä uusi Escada on just hyvä kesätuoksu. Ihanan raikas ja hyvinkin kukkainen. 

Mikä on teidän lempi tuoksunne? 

Ruut


Sunnuntain parhaat


Pitkään nukutut yöunet, aamuinen sauna, lounaana jäätelöä, uuden kirjan avaaminen ja monta kuppia kahvia. Siinä tämän sunnuntain tunnelmat. Viikonloppu on kulunut ulkoillen ja oleillen ja sitä samaa aiotaan jatkaa vielä tämä päivä. 

Tuosta Danielle Steelen kirjasta olin aika onnellinen, kun kirjastosta sen löysin. Olen tämän kirjailijan kirjoja aina mielelläni lueskellut ja en muista, että yhtään niistä olisi kesken jäänyt. Käytiin viime viikolla parikin kertaa kirjastossa ja täällä on taas aikamoinen pino kirjoja odottelemassa avaamista. 


Rentoja hetkiä myös sinne teille tähän palmusunnuntaihin. 

Ruut

0704


Mukavaa viikonloppua ystävät. 

<3 

Ruut

Päivän ajatuksia ja unelmia




Selailin tässä taas yksi päivä koneelta vanhoja kuvia. Teen sitä oikeastaan aika usein. Tuntuu, että joskus silloin monia vuosia sitten ennen mun ensimmäistä blogia saatoin usein valittaa, etten oo tehny mitään. Nyt mulla on mun tekemisistä todisteita jo aika monen vuoden ajalta, joten enää en voi sanoa samaa. Kyllä sitä vaan tulee tehtyä ja mentyä, vaikka välillä tuntuis, että tää elämä on vain sitä samaa arkea, jossa ei tapahdu mitään ihmeempiä tai jos tapahtuu, niin ne on sitten jotain ei niin mukavia juttuja. 

Tuo toinen huomauttikin mulle eilen, että mun jokainen lause oli aika negatiivinen. Enkä ees ite tajunnu, kunhan luettelin asioita mitä mielessä oli. No, alettiin siinä sitten puhua kivoista jutuista ja niistä elämän unelmista ja haaveista tai, että mitä tehtäis jos voitettais se 72 miljoonaa. Mukavinta oli huomata se, että meidän unelmat oli aikalailla toteutettavissa ihan jo pienemmilläkin rahasummilla. Kumminkin jos sitä rahaa tulis tollai "vähän" enemmän niin ehkä me hankittais se omakotitalo, auteltais vähän omia läheisiä ja käytäis jossain matkalla. Ja mä toki veisin siskon shoppailee johonkin vähän kauemmas, johon tuo toinen totes, että kotiin pitäis tulla viimeistään sit kun olis enää 30 miljoonaa tilillä ;) Hih. Välillä on kiva leikitellä ajatuksilla ja unelmoida, vaikka lopulta just tässä ja nyt oliskin just hyvä. 

Nämäkin kuvat on otettu melkein tasan vuos sitten. Muistan päivän ja jos mietin sitä päivää ja tätä mitä nyt eletään niin aikamoinen vuosi kyllä takana taas. Tämäkin päivä on ollut aika jees. Aloitin sen salitreenillä ja äsken saatiin pihasta viimeisetkin lumet ja jäät pois. Muutamia nuppuja on tullut maan alta esiin vähän sieltä ja täältä ja rannalla vesi liplatteli auringon paistellessa. 

Ihanaa torstaita ja mukavia hetkiä teille ja meille. 

Ruut


Keskiviikon kollaasi

Monta raikasta hetkeä ulkona. Pihahommia, auton pesua, lenkkejä ja yksi päivä geokätköilyä.

Muutama päivä kaupungilla.

Meikkien testailua ja huvikseen meikkailua :) 

Joka aamu yksi vitamiini (äiti antoi mulle omat nalle vitamiininsa kun ei tykännyt (on muuten ihan sairaan hyviä). 

Pitkästä aikaa salijäsenyys. Nautin niin joka hetkestä siellä. Löydettiin vielä ystävän kanssa ihan tosi kiva sali, jee. 

Viikon ehdottomasti pahin rasti oli hammaslääkäri. Olin sitä hetkeä kauhulla odottanut. Nukuin edellisenä yönä vajaan tunnin ja hammaslääkärissä olin taas varma siitä, että pyörryn. Hampaissa ei vikaa onneksi ollut ja siitäkin selvittiin, just ja just. 

Äänestämässä käyty, jonka jälkeen ajeltiin meidän läheiselle grillille. Onneks tuo toinen tietää, miten mut saa onnelliseks. Grilliruoka kun on aika varma keino saada tää nainen hyvälle tuulelle. 

Blogihommia ja oman elämän selvittelyä koneella, paperilla ja puheissa. 

Huh. Onhan ollut viikko, vaikka se on vasta keskiviikko niin tuntuu, että tässä ollaan eletty tätä viikkoa jo aika kauan. Nämäkin kaikki luettelemani asiat olen oikeasti tehnyt tässä näinä kolmena päivänä. Huhtikuu on siis alkanut hyvinkin tehokkaasti. Puhelimen kuvilla mennäään muuten edelleen, koska kamerasta ei oo kuulunu mitään ja sekös tätä bloggaajaa harmittaa, mutta eipä sille nyt voi mitään.. Arkista elämää parhaimmillaan. 

Mukavaa keskiviikkoa sinne teille!

Ruut

Hiukan pääsiäisestä


Heippa ja mukavaa alkanutta viikkoa ja huhtikuuta! 

Joko siellä on laitettu pääsiäistä kotiin? Täällä tajusin jotenkin tässä viikonloppuna, että kohtahan se oikeasti sieltä tulee ja käytiin pienellä lenkillä keräilemässä pajunkissoja. Ruohokin pitäisi istuttaa, mutta jostain syystä se on vielä pussissa. Mun ainut tipu-koriste löyty onneksi viime pääsiäisenä, joten se pitää nyt taas kaivaa esiin. En tiedä mikä siinä on, mutta on se vaan mukavaa laittaa pikkuisia koristuksia tänne kotiin, vaikka täällä ollaankin vain ihan kaksin. Ehkä se on sellaista vastapainoa harmaalle arjelle? 

Kyllähän sitä kotia koristeltiin jo lapsenakin. Vieläkin muistan pääsiäiset, kun äiti tyhjensi munia ja me niitä maalattiin. Aika monta munankuorta saatiin rikki siinä touhuillessa. Virpomassa ei käyty ja ei tainnut käydä kukaan muukaan meidän pieneltä kylältä. Suklaamunia etsittiin välillä enemmän ja välillä sitten löydettiin ne hyvinkin nopeasti. Niitä kun etsitään vieläkin. Tänä pääsiäisenä sen luulisi olevan jotenkin vaivattomampaa, koska on tuota geokätköilyä tullut harrastettua ;) 


Aina ne valmistelut eivät kovin suuria tarvitse olla ja jo pienilläkin jutuilla saa kivasti pääsiäistunnelmaa kotiin. Tätä tunnelmaa meille toi tänään äitini. Hän toi mukanaan pääsiäiskarkkeja ja keltaisia tulppaaneja. Hurjan värikästä täällä nyt :)

 Värikästä viikkoa sinne teille myös!

Ruut