keskiviikon kollaasi

Kauniita syksyisiä kuvia koneella riittää vielä vaikka kuinka paljon. Voi miten ihana on ollut kuvailla luontoa just nyt. Tässä tämän päivän kuva ja samalla se saa olla kuvituksena tämän keskiviikon kollaasissa. 

En tiedä onko mun koneella toista yhtä hyvin tämän päivän olotilaa vastaavaa kuvaa, kuin tämä. Untuvaa. Olo on ihan tööt. Päivä kyllä oli kiva. Näitä päiviä varten on onneks mukavia postauksia mielessä ja tässä niitä yksi. 

Milloin viimeksi? 

Ilahduin..
Tänään kun töiden jälkeen mies sanoi, että nyt mennään kauppaan, mistä saa mulle blenderin. Oon aika usein siitä haaveillut ja tänään sen sain. 

Nauroin..
Tänään kun olin ystäväni luona ja hänen koiransa istui syliini ja laittoi tassun omistavasti päälleni ja katsoi talossa olevaa vauvaa aivan kun kertoen, että tämä vieras on täällä minua varten, ei sinua. No, ok, nauran myös kotona aika paljon. Oikeastaan joka päivä. Tänäänkin oon kuullu aika hauskoja juttuja :) 

Itkin.. 
Eilen katoin uusintana sen maanantaisin tulevan meidän tarina-sarjan. En oo kyllä ihan varma, että oliko se nyt tuon niminen se sarja, mutta se missä ne vanhentaa niitä pareja.. Niin liikuttava ohjelma. Oon tainnu itkee ihan joka jaksoa katsoessa. 

Suutuin..
Kokosin viime viikolla yhtä Ikean hyllyä ja sitä on näin myöhemminkin täällä kotona ihmetelty, että mulla tosiaan menee hermot joskus :D joku päivä olin vähän vihainen, kun en saanu heti ruokaa. 

Harmistuin.. 
Tänä aamuna kun herätyskello soi ja tajusin, että olin saanu unta vaan muutaman tunnin. Pyörin vaan koko yön ja kuuntelin sitä, kun toinen nukku. Teki mieli herättää se valvomaan munkin kanssa ja jakamaan tää tuska yön unettomista tunneista :) 

Häkellyin.. 
Tänä aamuna tuntu jotenkin tosi hyvältä, kun sain ystävältä viestin. Hän kertoi olevansa hyvin innoissani puolestani. Onni on ystävät, jotka ovat onnellisia minunkin onnesta. Kiitos A <3 

Kokeilin jotain uutta.. 
Se kankainen kasvonaamio pari vko sitten oli uusi kokemus tai ne mun muutama kokkailu, jossa hyödynsin syksyn satoa.. On mullakin elämä :) 

Urheilin.. 
Eilen kävin lenkillä. 

Luin.. 
Eilen aloitin mun uuden kirjan, joka oli just niin jännittävä kuin ajattelinkin. Viime kollaasissa siitä olikin juttua. Tänään kävin taas kirjastossa ja luin kirjojen takakansia ja aamulla tietenkin aamun lehteä. Tosin sen lopetin kesken ja annoin miehelle, koska silmät kiinni ei lukemisesta tullu oikein mitään.

Söin.. 
Tultiin tänään mäkin kautta kotiin. Tosin vain minä ostin sieltä aterian. Meillä kun mä oon tällanen mässäilijä ja olin syöny koko päivänä vaan yhden lehtikaali-avokado-smoothien. 

Herkuttelin.. 
Tässä samalla vedän naamaani jogurttirusinoita ja pähkinöitä. 

Ostin.. 
Tänään ostin itselleni uuden paidan salille. Vielä pitäis päivittää salikortti. Tänään ostin myös uuden kasvonaamion ja rasvan. 

Tapasin.. 
Tänään ystäväni ja eilen siskoni pojat ja hänen miehensä olivat meillä käymässä. Miesseurassa koko ilta. Mukavaa oli :) Leikittiin barbeilla rosvoa ja poliisia (nuorimman miehen kanssa). 

Päätin.. 
Tänä aamuna tai oikeastaan eilen illalla laittaa herätyskellon vähän aiemmin soimaan. En tykkää siitä, että aamusin tulee tosi kiire. Toimi. Oon kumminkin todella väsynyt herään sitten 6.10 tai 6.15.

Inspiroiduin..
Tänään kierrellessä kauppoja tuli olo, että vois alkaa taas miettii vähän tuota sisustamista. Viime vuos kun meni lähes kokonaan ihan ilman niitä aatteita ja nyt tekee oikeasti mieli taas laitella kotia. 

Ruut

Helppo omenapiirakka


Varastossa on jo reilun viikon verran ollut muovipussillinen omenoita. Niitä ollaan sieltä hiljalleen yritetty syödä. Tarkoituksena oli niistä jotain valmistaa ja aika kauan siihen menikin, että oikeanlainen inspiraatio hommaan tuli ;) Kyllähän nykyään kokkailen paljon ja leivonkin todella usein. Verrattuna siihen, että edellisessä asunnossa käytin tosiaan sitä uunia kaksi kertaa viiden vuoden aikana. Nykyään, kun ei taida mennä päivääkään, ettei siellä jotain olisi. 

Tänään valmistui tällainen hyvinkin helppo omenapiirakka, jonka alkuperäinen ohje löytyy täältä. Itse jouduin vähän soveltelemaan, kun ei ihan kaikkea tarvittavaa kaapista löytynyt. 



Oma omenapiirakkani: 

2 dl sämpyläjauhoja
1/2 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
1 tl vaniliinisokeria
1 1/2 tl leivinjauhetta

2 dl vaniljajogurttia
1 dl öljyä
1 kananmuna

kasa omenoita
kanelia 
sokeria

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää sen jälkeen muut. Sekoita tasaiseksi ja kaada voideltuun vuokaan. Asettele päälle omenan viipaleita. Lopuksi ripottele päälle sokeria ja kanelia. Paista uunissa 200° 30min. 


Lopputulos erittäin onnistunut. Toimii siis vähän soveltaenkin. Nyt kun on kaikki pakolliset kotihommat tältä päivältä tehty ja asunto taas siistinä, on hyvä hengähtää ja ehkäpä katsella vielä joku elokuva. Nyt kun siihen vielä mahdollisuus on. Illalle sitten tiedossa vähän ulkoilua ja ihan muita hommia. 

Mukavaa tiistaita!

ps. viikonlopun arvonta instassa on lopullaan ja ilmoitan voittajalle henkilökohtaisesti. odottelin hetken, että kaikki halukkaat mukaan pääsee. oma instani kun ei julkinen ole ja vastasin kutsuihin aina heti niiden tullessa. instan haluan jatkossakin pitää suljettuna. oma instatili blogille on tehty, mutta sitä en ole oikein sitten huomannut käyttää.. 

ps2. kiitos kaikista tsemppiviesteistä tulevaa työtä varten <3 niitä oli aika ihana lueskella. 


Ruut

muutoksia





Eilen kotiin ajellessa sanoin miehelle, että taas tuli sellainen haikea olo. Olispa ollu mukava vaan jäädä tuonne. Siis ihan oikeasti jäädä, ei vain mökkeilemään. 

Joskus se iskee kovemmin ja joskus se siellä vaan muistuttelee itsestään. Se on se kaipaus maalle. Toki me aika maalla asutaan nytkin ja hyvin viihdytään, mutta olisihan se aika ihanaa siirtyä vielä vähän kauemmaksi. Niille meille tutuille seuduille, jossa elämä on vähän rauhallisempaa ja metsä vähän tiheämpää. 



Kuka nyt ei täällä viihtyisi? 

Ajatuksia, unelmia ja monenlaista mietittävää. Niitä on hyvä olla. Hyvä oli myös hetki hengähtää. Viettää aikaa sen rakkaimman kanssa siellä tutussa ympäristössä. Muistaa, että tällainen minä olen ja vaikka elämä on tuonut mukanaan suuria yllätyksiä, niin tässä sitä nyt ollaan. 

Muutoksia luonnossa ja omassa elämässä. Molemmat tällä hetkellä hyvinkin näkyviä. 



Alkamassa viimeinen kotiviikko ennen töitä. Tuntuu kyllä ihan tosi hurjalta koko ajatuskin. Toisaalta ei jaksaisi odottaa, että viikko kuluu ja sitten toisaalta sitä tajuaa, että nyt alkaa ihan uudenlainen elämä. Sairaslomaa en jää kaipaamaan. 

Uusi työ tuo mukanaan uusia juttuja ja opeteltavaa varmasti riittää. Se vähän jännittääkin. Samoin kuin se, että elämäni ensimmäistä kertaa olen töissä paikassa, missä ei ole lapsia. Ihan vaan aikuisten kanssa. Ei vahtimista syökö ne nyt tarpeeks, onko päällä oikeanlaiset vaatteet, onko kaikki tarvittava mukana tai onko käytävä vessassa. Eniten jännittää se, että osaanko oikeasti tehdä mitään. Jos kyseessä ei ole luokkahuone tai leikkihuone, niin mistä sitä oikeasti tietää, että mitä siellä tehdään? 

Kaikista ajatuksista huolimatta tiedän, että kyllä sitä selvitään. Tässä on mun mahdollisuus johonkin ihan uuteen. 


Tästä olis hyvin voinu tulla aikamoinen novelli. Syvällisissä ajatuksissa mennään. Muutokset sen saa aikaan ja osasin arvata, että näin tässä käy. Päätin silti säästää teitä ja kirjoittaa vain nämä päällimmäiset. Kuvat viikonlopun mökkireissulta. 

Mukavaa uutta viikkoa myös sinne teille. Toivotaan, että tämä on hyvä viikko. 

Ruut