Pönttövuoren tunnelilla


Sunnuntaina retkeiltiin. 

Oli reppu ja eväät ja kolme retkipaikkaa. Ensimmäisenä suunnattiin Pönttövuoren rautatietunnelille. Mieheni oli jostain paikasta kuullut ja minä laitoin navigaattoriin Pönttövuorentien ja sillä paikalle mentiin. Vasta myöhemmin luettiin, että monet menevät tänne juuri toisesta suunnasta, mutta meidän onneksi satuttiin paikasta, jota kehuttiin siksi "kauniimmaksi". 

Itse tunneli tuli eteemme aivan yllättäen, juuri samalla hetkellä kun kielsin miestäni enää ajamasta yhtään edemmäs sitä metsätietä. Jätettiin auto vähän matkan päähän ja käppäiltiin tunnelin aukolle. 

Sieltä tuleva viima oli kylmä ja olin sen tuntiessani lähdössä jo kävelemään takaisin autolle. Meistä toinen on se, joka haluaa tutkia kaikki paikat (mun ininä on siinä vaiheessa ihan turhaa). Jäätiin Lakan kanssa odottamaan siihen kamalan kylmälle tunnelin suulle. Täristiin molemmat jonkun aikaa ja kuunneltiin metsästä kuuluvia rasahduksia hetken aikaa. Ehkä todettin molemmat, että toisesta ei oo nyt tueksi ja turvaksi ja yhdessä juostiin autolle. Siellä istuttiin ja odotettiin (pitkään), että saatiin ukkeli takas autoon.

Tunneli on aivan suora. Toinen suuaukko näyttää olevan lähellä, mutta matkaa sinne kertyy 1223 metriä. Mieheni myös kertoi, että koko tunneli oli sisältä aivan pimeä ja vesi tippui katosta. En keksi mitään lahjusta, millä minut sinne saisi. Jos siellä on yhtään enemmän seikkailunhaluisia ihmisiä ja tuollainen kiinnostaa, niin suosittelen käymään paikalla. Lisää rautatietunnelista voitte lukea täältä

Retken loppu vietettiin vähän kesäisimmissä merkeissä rannoilla oleillen. Käytiin kahdella eri rannalla ihan vaan kävelemässä ja nautittiin siitä, että on kesä. Eväätkin tuli syötyä vasta kotona. Tuuli oli vähän liian kova eväsretkelle, mutta auttoi siihen, ettei hyttysiä ollut metsässä. 

Sellainen oli meidän sunnuntai. 

Tämä viikko onkin alkanut viiden herätyksillä, joita jatkuu aina perjantaihin saakka. Joten pian taas nukkumaan. Valvotaan sitten lomalla enemmän. 

Mukavaa iltaa teille!

Ruut

Lepäilyä





Heippa ja mukavaa helatorstain iltaa. 

Täällä on otettu tämä päivä rennosti. Meillä on nykyään koira, joka nukkuu pitkään ja sitä mukaa omatkin unet on pidentyneet. Viime viikonloppuna sain 11 maissa houkuteltua sen peiton alta ulos ja tänäkin aamuna Lakka vain vilkaisi minua, kun ehdotin lenkkiä. 

Pitkien unien lisäksi meidän helatorstaihin kuului grillailua, pitkä rauhallinen lenkki, herkuttelua, sekä sohvalla loikoilua. Hidasta elämää, joka saa olonkin ihanan rauhalliseksi. Toivottavasti tekin olette saaneet lepäillä, jos ei nyt ihan koko päivää niin ainakin hetken verran. 

Olen pitkästä aikaa myös lukenut kirjoja. Nyt sain loppuun tuon Ihmettä Kaikki- kirjan, jossa ei ehkä niin kevyillä aiheilla mennä, mutta muuten ihan hyvä. En tiedä miksi, mutta en ole enää pitkään aikaan jaksanut lukea mitään romanttisia kirjoja, joista aiemmin tykkäsin. Draamaa, jännitystä ja oikeaa elämää mulle kiitos :) 

Nyt onkin aika valita uusi kirja ja sen jälkeen voikin se kainalossa mennä peiton alle lukemaan..


Ruut


Arkena ja sunnuntaina


Täällä sitä ollaan taas. 

Osa luuli minun jo kokonaan lopettaneen, mutta ehkä ei ole vielä sen aika. En oikein tiedä, että mistä aloittaisin. Minulla menee hyvin. Olen tehnyt todella paljon töitä tässä viime kuukausina ja toisaalta taas ollut aika paljon poissa koneelta ulkoillen ja nauttien keväästä. Kärsin ajoittain hyvin kovista pääkivuista, joten pitkään koneella vietettyjen päivien jälkeen ovat meidän lenkkeilyt ja retket tulleet tarpeeseen. Viikonloputkin ovat menneet lähinnä voimia kerätessä, mutta onneksi tämän työvuoden suhteen aletaan olla jo voiton puolella. Kesälomaa odotan jo kovasti. Yhdelle ystävälle totesinkin, että seuraavaksi toivoisin vuotta, milloin ei tapahdu mitään ihmeellistä. Tuntuu, että viimeisen vuoden aikana on tapahtunut niin paljon kaikkea. Onneksi lähinnä hyvää. Toki koko vuosi pyöri myös aika paljon häiden ympärillä ja tuntuu, että joka välissä tuli mietittyä jotain pientä. Tahti myös kiihtyi niiden suhteen aika paljon toukokuun alkuun tultaessa. Häitä vietettiin ihan toukokuun alussa. 


Itse hääjuhla oli todella kaunis. Oli musiikkia, kauniita puheita, otettiin valokuvia, naurettiin, itkettiin, juhlittiin ja syötiin hyvin. Pieniltä kommelluksiltakaan ei vältytty, mutta ne kai kuuluu asiaan. Koko päivän oma olo oli todella rauhallinen ja onnellinen. Lempparihetket oli ehdottomasti meidän häävalssi ja mieheni puhe <3 

Niin useasti ollaan nyt muisteltu koko päivää ja oltu onnellisia, että sellainen juhla järjestettiin. Ehdottomasti meidän elämän yksi hienoimmista päivistä. Eikä tee muuten yhtään pahaa keskittyä ihan kokonaan tuohon toiseen. Viikon rakkauskuplassa elely tekee yllättävän hyvää myös parisuhteelle. Kyllä se arki aina vihdoin sieltä koittaa kumminkin ;) Yhdessä saamistamme korteista oli teksti: TAHDON, ARKENA JA SUNNUNTAINA. 


Vaikka ei aina siltä tuntuisikaan, niin tahdon silti. Tahdottiin jo elokuussa ja tahdotaan edelleen. Toivottavasti ihan elämän loppuun saakka. 

ja ps. Tuo ihana hääkimppu on Jyväskylän Ruusupuusta. Siitä tuli täydellinen! 

Oikein mukavaa iltaa teille. 

Ruut