Voiko huolehtia liikaa?

Välillä vaihtaisin mielelläni oman pääni jonkun toisen kanssa tai tarkemmin sanottuna aivot. Haluaisin hetkisen elää niin, että en niin kamalasti huolehtis ja murehtis. Mun koko lomaa on kantanu ajatus alkavista töistä ja siitä, että miten meidän pikkuinen koira pärjää. Miten ihmeessä voin sen aina vaan jättää työpäivien ajaks yksin kotiin. Oon yrittänyt googletella kaikenmaailman koiranhoitajia yms, mutta eipä sitä nykyään uskalla vieraita kotiinsa päästää. Tieto, että joku kävis sen täällä syöttämässä ja katsomassa, että kaikki on ok. En yhtään tiedä, että mitä se täällä päivisin tekee. Tiedän, että se on koira ja muutkin koirat pärjää. Se on vaan niin ihmisrakas, sellainen seurakoira, joka viihtyy lähellä. Haluaisin jotenkin ajatella, että voisin tarjota koiralleni hyvän elämän. Samalla tietysti haluaisin, että se olis tottelevainen yms. Eikä se ole vieläkään sisäsiiti tai on sillä tavalla, että tekee kyllä tarpeensa vessaan paperille ja uikuttaa oven takana, jos ei ovi ole auki. Ulos on vielä vähän pelottavaa tehdä mitään.

Oon välillä sitä mieltä, että mun ajatuksilla varustetulla ihmisellä ei pitäis olla lemmikkejä. Muistan lapsenakin miten itse nukuin jossain pienessä kasassa, ettei kissa vaan herää. Jatkan sitä samaa tän koiran kanssa. Isompi sänky ei oo tuonu mulle lisätilaa :D Tai miten kamalaa oli tiputtaa kuollut akvaariokala vessanpönttöön. Olin päiväkirjaankin piirtäny vessanpöntön ja ristin, Hulin hautajaisista..

Nyt kun loma alkaa lähenemään loppuaan on mun yritettävä keksiä, että miten selviän tästä. Odotan kyllä ihan hirveästi töihin menoa ja tykkään sinne mennä, mutta tää toinen puoli siinä tuntuu aiheuttavan ihan kamalan stressin.

Ja uskokaa tai älkää, osaan myös huolehtia ja murehtia läheisteni asioita. Nää ei rajotu pelkästään karvaisiin eläimiin. On ihmisiä, joita rakastaa niin paljon, että haluais, että heillä olis aina kaikki hyvin. Onko niin, että liika huolehtiminen ei oo hyvä vaan pitäis keskittyä siihen, että pitää heistä huolen sillai kun itse voi? Entä jos tietää käytännössä, että pitäis vaan ottaa rennommin, mutta ei pysty tehdä niin.

Onko teitä muita siellä samanlaisia? tai ehkä teitä, jotka ei mieti ihan näin. Olisko teillä neuvoja siihen, miten päästä eroon liiallisesta huolehtimisesta tai kokemuksia, miten pienenpienet koiravauvat pärjää yksin kotona työpäivän (ja työmatkojen!) ajan..

Kaikista huolista ja murheista huolimatta ihanaa perjantaita! Aurinkohan se siellä paistelee ja mekin täällä valmistaudutaan viikonlopun viettoon. Sain eilen viettää ihanan illan ystäväni seurassa kauppoja kierrellen ja kahvitellen ja se kyllä teki niin hyvää ja olo on vieläkin iloinen..

Nyt taidan ottaa vielä toisen kupin kahvia ja ehkä hieman siivoilla. Helle on saanut mut unohtamaan siivoukset, joten jotain olis tehtävä ;)

Ruut

Papan muistolle

Istuin illalla terassilla nauttimasta päivän ensimmäisestä hetkestä, ettei ollut kuuma. Siinä istuessani huomasin, että aurinko alkoi laskea. Hetkessä taivas muutti väriä ja kaikki näytti hyvinkin erilaiselta..

Tällä viikolla pappani kohdalla aurinko laski viimeisen kerran. Olen saanut nauttia isovanhempieni seurasta hyvin pitkään ja ei ole kauaakaan siitä, kun saatettiin mummoni viimeiselle matkalleen. Tuntuu oudolta, että nyt sitä ollaan sitten viimein siinä iässä, että yksi aikakausi alkaa olla lopuillaan. Muutamia vuosia sitten kaikki neljä isovanhempaa istuivat vielä samassa kahvipöydässä. He, joiden kanssa ollaan eletty aina ja totuttu siihen. että on mummoloita, joissa kyläillä. On isovanhempia, jotka odottavat. Elävästi muistan vielä viimeisen keskustelun pappani kanssa. Puhuttiin Heinäsuvannosta, paikasta josta olin juuri tullut. Niistä tutuista ympyröistä, joissa minäkin aikoinaan kasvoin. Pappa asui samassa talossa meidän kanssa koko lapsuuteni. Paritalo, jossa ovet olivat aina auki. Ei se ehkä kaikkein puhelian pappa, mutta omalla tavallaan hauska kumminkin. Suomalainen mies. Parin viikon päästä lasketaan pappa hautaan. Ehkä he ovat pian taas mummon kanssa yhdessä. Istuvat kahvilla ja pappa uittaa pullaa kahvikupissaan ja kertoo juttujaan. Ei enää kipuja, eikä sairauksia. Kiitos pappa kaikesta. Olit hyvä pappa ja me tykättiin susta.

Elämä on rajallista ja siitä saa aina välillä hyvinkin konkreettisen muistutuksen. Ehkä sitä just siks voi iltaisin hetken pysähtyä ja vaikka katsella näitä kauniita auringonlaskuja. Nauttia niistä hetkistä mitä vielä on jäljellä ja huomata, että täällä on tosi paljon ihania juttuja. Ehkä minäkin tänään illalla käperryn entistä enemmän toisen kainaloon. Nautin hetken ajasta siinä, koska ei mee kauaa, että tuo kolmas tunkee sinne kainaloon myös ja viimein meille tulee niin kuuma, että on pakko vähän ottaa etäisyyttä ;) Sydämessä toive, että nähtäis yhdessä vielä tosi monta auringonlaskua me ja meidän läheiset.

<3

Ruut

Kesähaaste

1. Mitä odotat tulevalta kesältä eniten? 

Jo ihan ennen lomaa odotin sitä, että minulla on kerrankin aikaa olla koiran kanssa. Myös sitä, ettei tarvitse kiireellä lähteä aamulla töihin vaan saan oikeasti rauhassa herätä. Silloin kesän alussa en vielä tiennyt, että me muutettaisiin, joten silloin olisin varmasti odottanut kesää vielä enemmän :) Myös muutamien ystävien tapaamista, joita näen usein juuri lomilla. Ehkä pieniä, mutta minulle tärkeitä asioita..

2. Oletko jo lyönyt lomasuunnitelmasi lukkoon? 

Ehkä olis pitänyt täyttää tää kysely loman alussa ;) Mulla oli muutama suunnitelma ja ne kyllä toteutu. Sovittiin jo viime kesänä, että tänä kesänä käydään vihdoin Viitasaaren Traktorijazzeilla, kun viime kesä jäi välistä. Hoidettiin jo ajoissa koiran hoito ja päästiin paikalle. Ihana ilta kaksin hyvässä seurassa. Tuo tapahtuma on vaan vuosienkin jälkeen jotenkin mieleeni. Toinen suunnitelma ol juhannus mökillä, sekin toteutui. Muita suunnitelmia meillä ei ollut..

3. Kerro kesämuisto, jota et unohda.

Mulla on niitä niin monia..

Yks on kumminkin, joka tulee heti mieleen. Minun ja ystäväni päivä ystävien laivalla Satamassa. Vietettiin kuuma kesäpäivä laivalla uiden ja saunoen ja välillä syöden. Oli ihanaa hyppiä siitä kannelta järveen ja viettää päivää yhdessä. Saman ystävän kanssa tehtiin vielä kesälomareissu. Ajattiin autolla pohjoiseen. Sisko, minä ja ystävämme. Nukuttiin autossa, vuokrattiin mökki, pysähdyttiin aina silloin kun huvitti. Välillä shoppailtiin Rovaniemellä ja välillä seikkailtiin Ranuan eläinpuistossa. Vielä silloin ei tiedetty, että siitä kuukauden päästä joudumme hyvästelemään ystävämme. Hän kuoli tuon kesän jälkeen aivan yllättäen ja edelleen kaikkien näiden vuosien jälkeen sitä välillä miettii, että olisipa hän täällä.

Se kun lähdettiin mun lakkiasten jälkeen autolla Itävaltaan. Ne kilometrit Suomen ja Itävallan välillä ja eri maat, samoin käynti Venetsiassa silloin yms.

Lapsuuden kesäleirit.

Muistan ihania uimaretkiä lapsena, kun pakattiin eväät mukana ja lähettiin viettämään kesäpäivää läheiselle kivelle. Siellä vaan oleiltiin ja välillä hypättiin uimaan. Serkut tulivat Itävallasta joka kesä Suomeen luoksemme, joten minulla ja siskollani kesä taisi olla aina hyvinkin ihanaa aikaa.

Meidän viimeisten kesien mökkeilyt, niin monta ihanaa hetkeä.

4. Kaikki Suomen kaupungit ovat tunnetusti ihania kesäkaupunkeja. Mikä paikka on oma suosikkisi ja miksi? 

En ihan kamalasti ole nyt aikuisena matkustellut kesäisin. Mulle tietysti rakkain on Viitasaari. Täältä löytyy mökki ja mulle tutut ympyrät lapsuudesta. Täällä on leppoista viettää kesäpäiviä ja tavata samalla tuttuja ihmisiä. Ja onhan täällä ihan hurjan kaunista näin kesäisin. Silti en oo varma, että osaisinko suositella tätä muille matkaajille, mulle paikkaan vaikuttaa niin vahvasti se, että oon täältä kotoisin. Jos ei muuta niin täällä on ainakin nätti ABC ihan tuossa rannalla, siinä kannattaa pysähtyä jätskille, jos ohi ajelee ;) Niin ja on täällä tosi monenlaisia kesätapahtumia ja jos tykkää olla veden äärellä, niin tää on mitä parhain paikka siihen. Järven löydät taatusti melkein mistä suunnasta vain.

5. Jos helle hellii Helsinkiä, niin mistä sinut löytää todennäköisimmin? 

Vaihdan tuohon Jyväskylän..

ja vastaan, että satamasta. Jos nyt siis satun kaupungissa olemaan. Jyväskylän satama on ihana paikka viettää hellepäivää. Toinen missä oon usein ollu on Köhniöjärven uimaranta. Ehkä siks, että vietin siellä myös paljon aikaa lapsena ja viihdyin.

6. Kesäherkku, jota ilman et voi elää? 

Varmasti voin elää ilman, mutta kesällä tykkään eniten tuoreista marjoista. Mansikat, vadelmat ja mustikat. Niitä ostan paljon, lähes jokaisella kauppareissulla.

7. Mitä kirjaa suosittelet rantalukemiseksi? 

Just nyt minulla on menossa Laura Mannisen Kaikki anteeksi. Luin sitä eilen laiturilla makoillessa ja kirja on koukuttava ja herättää paljon ajatuksia. Noin muuten suosin ihan vaan lehtiä. Me Naiset tai sisustuslehdet ovat täydellistä lukemista lomapäiviin.

8. Sinun on laulettava karaokessa jotakin Suomen kesästä. Minkä kappaleen valitset? 

Hih, en varmasti laulais.. Mulle tulee vaan mieleen Mamban Vielä on kesää jäljellä. Enkä taida edes tykätä siitä niin paljoa..

9. Heinäkuu lienee lomakuukausista suosituin. Miten se näkyy tai on näkynyt omalla kohdallasi? 

Itse oon heinäkuun poissa työpaikalta, joten mulla se näkyy niin, että silloin ei paljon töitä tehdä.

10. Millaisia vinkkejä annat niille, jotka eivät tylsyyspäissään keksi tekemistä sadepäiville?

No tänä kesänä sellaisia ei oo kovin tarvinnut. Itse oon ollut aina sitä mieltä, että loma on loma oli keli mikä tahansa. Sateella on ihana käpertyä vilttiin ja katsoa hyviä sarjoja tai lukea kirjaa. Sateella voi myös mennä kaupunkiin ja kierrellä kaupoissa ja kirppareilla, tavata ystäviä tai ihan vaan olla mökillä ja kuunnella sateen ropinaa. Kesäsateella on myös mukava uida tai olla metsässä. Viime kesänä näitä vinkkejä hyödynnettiin monia ja ihana kesä oli sekin.

Ihanaa kesää jokaiselle.

Ruut

(KESKI)VIIKON KOLLAASi

Meillä on muodustunut Lakan kanssa omanlainen lomarutiini. Aamulla herätään ajoissa ja käydään lenkillä ennen päivän kuumimpia tunteja. Lenkin ja aamupalan jälkeen mennään takaisin pötköttelemään. Usein nukahdetaan siihen. Sen jälkeen vähän oleillaan. Minä luen tai istun koneella ja Lakka leikkii tuossa vieressä. Välillä ollaan ulkona ja välillä sisällä. Jossain vaiheessa syödään ruoka, jonka jälkeen taas nukuttaa. Iltapäivä sitten touhuillaan. Nyt viimeiset iltapäivät ollaan oltu mökillä, lähinnä järvessä. Iltaisin rauhoitutaan jo aikaisin ja itse olen vaan katsellut sarjoja. Odotellaan rauhassa, että lämpötila laskee jonkun verran. Tämän jälkeen lähdetään vielä pienelle iltalenkille. Samanlaisia kiireettömiä päiviä, jotka ovat saaneet mukavaa vaihtelua, kun ollaan tavattu ystäviä..

Eilen sain pitää yhtä ystävääni täällä vieraanani ihan koko päivän. Harvinaista sekin, että on oikeasti aikaa vaan istua ja jutella, nauttia yhdessä tästä kesäpäivästä.

Ajatukset risteilevät siellä täällä. Välillä mielessä ovat pihasuunnitelmat ja se, millaisen pihan oikeasti haluamme, mitä kotona tarvii vielä tehdä, mitä järjestelyjä arki kaipaa ja välillä on tullut mietittyä töitäkin. Aika usein olen huomannut ajattelevani elämääni ja sitä miten tähän elämäntilanteeseen on tultu ja mitä kaikkea se on pitänyt sisällään. Niin tyhmältä kuin se saattaakin kuulostaa niin olen oikeasti äärettömän onnellinen just nyt. Tiedän, että kaikki ei ole helppoa ja elämässä on niitä vaikeita asioita, mutta silti.. Kiitollinen, siunattu, onnellinen.. vai miten se meni ;)

Meni miten meni. Me suunnataan nyt ruokapöytään. Syön ehkä eilisen pizzan jämät, joista Lakka saa vähän maistaisia..  Sitten mietitään, että halutaanko käydä vähän kyläilemässä vai ollaanko vaan tai lähinnä mä mietin ja Lakka on tyytyväinen missä vaan, missä minä oon. Vähän ehkä jo lasketaan päiviä, että joko viikonloppu alkais ja saatais se meidän mielestä rakkain vihdoin tänne meidän kanssa. Ei me tytöt kauan haluta ihan vaan kahdestaan olla..

Mukavaa kesäistä torstaita. Pitäis varmaan vaihtaa tämänkin kollaasin nimeks ihan vaan viikon kollaasi, että antais itselleenkin armoa tän suhteen :D Ajattelin niin, ettei teille oo ihan väliä, että onko nyt keskiviikko vai torstai, kesällä ei se kai oo niin justiinsa..

Ruut

Hellepäivä mökillä

Mittarin näyttäessa 34 astetta alkaa mökkeily kuulostaa ihan hyvältä vaihtoehdolta. Aamulla yritettin kyllä äitini kanssa käydä vähän shoppailemassa, mutta aika nopeasti todettiin, että liian kuuma päivä siihen. Lähdettiin sitten Lakan kanssa pienelle lomalle lapsuuteni maisemiin.

Mökille on aina mukava tulla. Järvivesi ei nyt välttämättä kovin viilentänyt, mutta kyllä siellä aika pitkään viihdyin. Lakkakin ui elämänsä ensimmäistä kertaa, eikä olisi millään halunut lähteä pois mökiltä.

Näissä maisemissa toivon nyt saavani muutaman päivän viettää ja ainakin toistaseks tuntuu, että me pärjätään ihan hyvin. Toki kotiin tulee ihan välitön ikävä heti kun oven sulkee, mutta kyllä siellä kotonakin ehtii sitten taas olla. Mikäs sen ihanampaa kuin että on joku paikka, mihin on ihana palata.

Nyt nautitaan auringosta. Muistetaan myös suojautua siltä. Kävin itsekin tänään taas täydentämässä jo huvenneita aurinkorasvavarastoja. Kyllä Suomessakin on näköjään välillä lämmintä. Oon edelleen ehkä enemmän sellainen talvi-ihminen, mutta en voi kieltää, etten tästäkin nauttis.

Mukavaa iltaa sinne teille. Me jatketaan "mummon" kyttäämistä. Siellä se viilettää joka paikassa ja Lakkaa nukuttaa niin, että sen silmiin sattuu, mutta ei voi nukahtaa, kun pitää jatkaa tarkkailuja.

Ruut

Muutama uusi juttu

Aika lämmintä on ollut. Niin oli myös viikonloppuna. Ehdittiin nauttia kiireettömistä aamupaloista terassilla, tehtiin iltaisin pitkiä kävelylenkkejä ja saatiin myös sisko ja hänen poikansa tänne meidän kanssa aikaa viettämään pieneksi hetkeksi. Tuossa muutaman askeleen päässä on mukava uimapaikka ja käytiinkin siellä vähän pulikoimassa. Noina muutamina hetkinä sitä taas tuntui, että nyt on kesä. Muuten kun aika onkin kulunut ihan vaan taloa laitellen. Ehkä sitä voisi hetkeksi hellittää ja huomata, että kaikkea ei ole pakko saada kerralla valmiiksi.

Aika valmista täällä kyllä nyt alkaa olemaan. Yhden huoneen olen jättänyt täysin miehen vastuulle. Hän saa sisustaa sen just kuten itse haluaa, mutta muuten ollaan yhdessä täällä tätä muuta osaa talosta laiteltu taas koko viikonloppu. Lauantaina lähdettiin vielä iltapäivällä pikaisesti Ikeaan. Alkoi nimittäin tulla aika kuuma täällä, kun ei ollut verhoja. Hankittiin siis verhot ja muutama muu tarpeellinen juttu.

Se mitä tänään oikeastaan halusin esitellä on muutama uusi hankinta. Kovin paljoa en ole halunnut uutena ostaa, mutta jotain kumminkin. Tuota Ikean isoa valaisinta haaveilin jo edelliseen asuntoon, mutta tiesin, että se on aivan liian suuri pieneen asuntoon. Nyt kun tilaa on vähän enemmän tuli valaisin taas mieleeni. Tykkään siitä todella paljon. Samoin kun tykkään tuosta pienestä mintunvihreästä valaisimesta keittiössä. Tämä on Ellokselta. Valaisin on muuten just nyt tarjouksessa, jos joku kiinnostuu.

Pieni valaisin tuo jo mukavasti väriä tänne asuntoon. Ehkä taisin vähän innostua noista väreistä, kun oli pakko vielä hankkia tuollainen värikäs rahi. Tämä rahikin löytyi Ellokselta. Samaa sävyä oleva torkkupeitto Ikeasta. Siinä taitaakin olla tämän asunnon värit nyt vähäksi aikaa. Ei liian silmiinpistäviä väripilkkuja, mutta vähän väriä tänne kumminkin kaivattiin. Ei meidän elämä kumminkaan kovin väritöntä ole. Siitä pitää jo huolen tuo koiruli, joka on kyllä aito meksikolainen. Halus viikonloppunakin vetää sen verran pitkiä lenkkejä, vaikka sanoin monta kertaa, että nyt on liian kuuma lenkkeillä. Innostu myös kaivamaan kuoppia, ehkä niissä oli vähän viileämpi oleilla. Ohjemlaa se meille kyllä jaksaa järkätä. Perjantaina sen pesin ja siitä se sitten viiletti suoraan litimärkänä takapihalle hiekkakasaan pyörimään. Käytiin sitten muutaman kerran pesulla.

Nyt se on vähän rauhallisempi, kuten kuvasta näkyy. Se ei pystyny eilen nukkumaan ollenkaan, kun me kokoiltiin huonekaluja yms. Täällä oli sen verran paljon ihania pahvinpalasia yms, että niitä piti kuljetella ympäri taloa.

Saatiin muuten sen verran iso sotku aikaan, että tänä aamuna siivosin monta tuntia. Nyt on siistiä ja en aio tehdä mitään vähään aikaan tämän talon eteen. Tää viikko nautitaan lomailusta ja siitä, että ei oikeasti tarvi tehdä mitään.

Mukavaa alkanutta viikkoa sinne teille myös!

Ruut

Lomalla on hyvä olla

Koko eilinen ilta meni taas kiinnitellessä tauluja seinille. Hiljalleen hommat siis etenee. Kaikista sisustusjutuista huolimatta oon sitä mieltä, että meidän kaunein taulu on tässä. Se näkymä, joka näkyy heti, kun sisälle tulee. Uskon, että se tulee olemaan ihana myös vuodenaikojen vaihtuessa. En tiedä voiko tällaiseen maisemaan kyllästyä, tottua ehkä, mutta jospa ei ihan heti kyllästyisi..

Oli pakko siirtyä hetkeksi sisälle tuolta ulkoa. Siellä on todella kuuma, vaikka tuuleekin. Nyt on kumminkin kesä ja siitä kuumuudesta me täällä nautitaan. Ainakin tuo yks. Siellä se venyy edelleen terassilla ihan pitkittäin eikä suostu tulemaan sisälle ollenkaan ;)

On muuten ollu niin mukava taas kirjoitella blogia. Heti, kun ei oo työt sotkemassa tätä koneella oloa niin johan on aikaa ;) Katsotaan, saanko tästä vähän innostusta myös syksyä ajatellen. En ole edelleenkään osannut hommaa kokonana lopettaa, vaikka taukoja on ollut valtavasti. Jotenkin nautin siitä, että saan ottaa valokuvia ja mihin mä niitä sitten ottaisin, jos en tänne? Tuskin tuo toinenkaan olis kovin innoissaan katselemassa aina mun hyvinkin yksityiskohtaisia kuvia jostain ruoka-annoksesta ;)

Tajusin tänään, että lomalla oon kohta ollut jo viikon. Mihin tää aika taas on mennyt? Tuntuu, että vasta tähän muutettiin ja niin ne päivät vaan kuluu. Muutaman päivän oli sellainen olo, että ei jotenkin osaa nauttia tai edes ymmärrä sitä, että on lomalla. Siinä asiaa miettiessäni tajusin, että nyt antaa turhien pähkäilyjen olla. Aion nauttia vaan siitä, että saan jatkaa aamulla unia niin pitkään kun nukuttaa ja voidaan Lakan kanssa tuhista yhdessä peiton alla vaikka koko päivä jos siltä tuntuu. Täällä tosin yhdessä vahdataan myös ovea ja odotetaan sitä meidän "lauman johtajaa" ;) kotiin aina neljältä ja joka kerta petytään, kun se vähän myöhestelee ja jää suustaan kiinni, miehet. Nytkin tuolla terassilla nousi jo toinen korva kuuntelemaan kun naapuritaloon tuli auto pihaan. Ei ollu vielä oikea auto se, joten me jatketaan päivystämistä.

Samalla jatketaan myös sitä lomailua. Se me osataan ;)

Aurinkoista torstaita.

Ruut

Keskiviikon kollaasi

Miten meidän elämä muuttui, kun koira tuli kotiin? 

Kuten olette varmaan huomanneet, on Lakka lähes jokaisessa kuvassa mukana. Johtuu suurimmaks osaks siitä, että se on aina mukana (just nyt se nukkuu mun sylissä ja yritän jotenkin saada kirjoitettua tätä).

Meidän elämä muuttui aika paljon silloin kun koira saapui taloon. Ollaan saatu molemmat elää aika huoletonta elämää jo se melkein 40v. Tarkoitan siis elämää, milloin ei tarvitse hirveästi huolehtia arjessa muista kuin itsestään (toki kodista, toisistaan ja läheisistään, mutta ehkä nyt ymmärrätte mitä tarkoitan). Äkkiä olikin otettava huomioon joku pikkuinen, jota piti ruokkia, käyttää ulkona ja jonka perään piti katsoa. Oli oltava kotona useammin ja katsottava, ettei kotiin jäänyt mitään vaarallista lähettyville kun sieltä lähti. Oli laitettava lenkkarit jalkaan jo heti aamusta ja sama iltaisin, vaikka olisi mieluummin käpertynyt sohvalle.. Sanoin miehelle muutama päivä sitten, että koiran ottaminen silloin kun on lapsia, olisi varmasti ollut helpompaa. Silloin elämä muutenkin on rytmitettyä, ainakin ajattelen niin..

Nämä kaikki tiedettiin jo silloin kun koiraa oltiin ottamassa. Asiaa oltiin pohdittu jo vuoden verran ja mietitty rotuja ja sitä, että halutaanko pentu vai jo aikuinen koira. Viimein tultiin siihen tulokseen, että nyt me ollaan valmiita ja sen jälkeen alkoikin kova etsiminen. Tätä muuten jatkui yllättävän kauan. Muutamat itkutkin siinä ehdittiin itkeä, kun tuntui niin toivottomalta. Viimein se sitten löytyi.

Meidän ensimmäiset viikot Lakan kanssa eivät olleet ihan helppoja. Kolme kertaa oltiin tipassa ja kuvatkin otettiin ja koiraa tutkittiin. Tuolloin huoli pikkuisesta oli todella kova. Rokotuksia jouduttiin lykkäämään pienen ollessa kipeä ja ei päästy ihan heti elämään normaalia arkea. Muistan sillon itkeneeni usein iltaisin sitä, miksi meidän elämä on aina niin vaikeaa. Miksi mikään ei onnistu kuten muilla ja aina tulee jonkun hyvän asian mukana jotain kamalaa.. Jos ei muuta niin tuntuu, että saatiin luotua näiden viikkojen aikana aika tiivis yhteys koiraan ja se otti meidät hyvinkin omikseen :D

Chihuahua oli minulle rotuna aika vieras. Aiemmin lapsena meillä oli villakoira. Luonteltaan tämä rotu on kyllä huomattavasti hankalampi, mutta toisaalta taas aika hauska. Meidän Lakka on hyvin tietoinen omistajistaan ja hänellä on kaikki hyvin, kun ollaan koko perhe koossa. Alun hankaluuksien takia Lakasta tuli hieman arka. Ihmisiä (etenkään aikuisia) ei enää pelätä niin paljon, mutta eläimet ovat edelleen kauhistus. Kovasti ollaan yritetty nyt viedä koiraa kaikkialle, että tottuisi eläimiin. Lakka on hyvin kiltti koira ja tottui jo lääkärikäyntien aikaan käsittelyyn. Haukkuu ehkä muutaman kerran viikossa, jos sitäkään ja murinakin on aika hiljaista :) Koira on edelleen todella pieni ja voi olla, että kaksi kiloa tulee joku päivä täyteen ja sen painoiseksi sitten jää.

Koiran koko aiheuttaa edelleenkin huvitusta lähes missä vain ollaan. Tiedetään, että pieni se on, mutta jotenkin siihen on jo oma silmä tottunut. Tiedän myös, että osa tuttavistani pitää tätä kyseistä rotua ei niin hyvänä (näin kauniisti ilmaistuna). Jokaisella on oikeus mielipiteisiin. Meille Lakka on ollut täydellinen valinta ja aika hyvin on sopeutunut myös meidän läheisten elämään. Rakastaa molempien äitejä, on nauttinut kovasti ystävieni seurasta ja A taisi ainakin vähän voittaa koirapelkoaan, kun tämän tapasi. Se oli ainakin minulle ehkä yksi suurimmista onnenhetkistä. Hän kun totesi, ettei enää aio tulla tätiä katsomaan, kun kuuli Lakasta.. Haluttiin koira, joka on helppo ottaa mukaan kaikkialle. Haluttiin myös koira, jonka kanssa me molemmat jaksamme hyvin lenkkeillä.. Eipä silloin tiedetty, että saatiin myös koira, joka nauttii siitä, että katsellaan yhdessä iltaisin telkkaria ja mitä enemmän tyynyjä sohvalla on, niin sen parempi. Mä oon siis saanu tyynyjä hiljalleen takas tähän taloon ;)

Tuntuu mukavalta, että kotona on koira. Joku joka on AINA super iloinen tuut sitten suihkusta tai töistä pitkän päivän jälkeen kotiin. On kyllä myös päiviä, että oon myymässä sen vaikka ensimmäiselle vastaantulijalle ihan vaan siks, että joudun välillä piiloutumaan vessaan, jos haluan olla rauhassa :D Tunnen sympatiaa sitä äitiä kohtaan, jonka lapsi aikoinaan hoidossa ollessa toisteli sanoja "eikö äiti saa olla edes vessassa hetkeä rauhassa". Ihan ihmislapsesta koira ei todellakaan mene, mutta jonkinlainen hoidettava se kumminkin on. Ainakin aiheuttaa jo nyt huolta tulevat syksyn kuviot, että miten saadaan molemmat oltua töissä hyvin ja samalla huolehdittua siitä, ettei koiralle tuu liian pitkiä päiviä yksin.

Eilen illalla makoiltiin sohvalla koko meidän perheenä ja mies tokaisi, että meidän koira on kyllä maailman söpöin. Sitä se on ja ollaan siitä ihan äärettömän onnellisia. Meidän karvanen koiravauva, joka täyttää huomenna jo puoli vuotta.

Kuten huomaatte, juttua riittäis vaikka kuinka paljon, mutta jätän nyt tähän. Tässä aika rehellisesti se, millaista meillä on ollut viimeiset kuukaudet ja ystäville tiedoks, että Lakan kanssa kotoillaan nää viikot, joten tulkaahan katsomaan meitä..

Mukavaa keskviikkoa!

Ruut

Makuuhuoneen taulut

Tämän talon kaunein asia on ehdottomasti suuret ikkunat ja niistä näkyvät maisemat. Järvimaisema oli molemmille sellainen, että sen äärellä tiedettiin viihtyvämme. Tuossa se ihanasti nytkin liplattelee tuo järvi. Tuota samaa ulkona näkyvää rauhallista tunnelmaa olen halunnut tuoda myös tänne sisälle. Tuntuu, että aika moni meidän tauluista liittyy jotenkin luontoon ja ehkä se on se meidän juttu.

Makuuhuoneen taulut tilasin Deseniolta. Aika monta julistetta on tullut sieltä hankittua ja osa jo vaihtanut kotiakin tässä vaiheessa. Jotenkin nämä kaksi julistetta nähtyäni tiesin, että ne sopisivat meidän makkariin. Oikeassa olin, tykkään näistä todella paljon! Nämä ovatkin toistaiseksi ainoat taulut, mitkä seinälle on laitettu. Uusiin seiniin ei halua ihan turhaan reikiä laitella, joten pitää miettiä tarkkaan, että mitä haluaa mihinkin. Lisäksi tarvitsen aina tuon toisen pitämään taulua hetken paikoillaan, kun katselen joka suunnasta, että olisiko se tuossa hyvä vai ei. En tiedä teidän muiden kumppaneiden kärsivällisyydestä, mutta meillä on toistaiseksi taulut laitettu seinille ihan yllättävänkin rauhallisesti. Katson tarkkaan kohdan ja sitten viimein ilmoitan, että laita naula johonkin tuohon, että ei haittaa vaikka ei ihan millilleen oikeassa kohdassa ole. Liikuttelen huonekaluja sitten, jos on tarpeen ;)

Muuten makuuhuone on vielä ihan vaiheessa. Siellä ei ole sängyn lisäksi kuin toinen yöpöytä ja vaaterekki. Tosin sänky onkin sitten ihan jo mainitsemisen arvoinen. Me päätettiin luopua siitä meidän 120, koska meidän koiruli vetelee unia hyvinkin poikittain. Pieni se on, mutta sängyssä venyy jollain konstilla aika pitkäksi. Nukuin aiemmassa kodissa seinän puolella, joka esti tippumisen. Täällä ei sitä seinää sängyn vieressä ole, joten oli pakko vaihtaa isompi sänky. Muistelinkin eilen sitä, että aikoinaan haluttiin nukkua jopa samalla tyynyllä ja nykyään meillä on tuo koira välissä niin, että hyvä jos hipaistaankaan toisiamme koko yönä. Voi niitä entisiä aikoja. Aina vaan kauemmaksi mennään :D Rehellisesti sanottuna nautin kyllä siitä, että kerrankin mulla on tilaa kääntyä yöllä. Mä kun oon helposti sellainen nukkuja, että nukun itse vaikka miten pienessä tilassa, kunhan muilla on varmasti hyvä olla..

Nyt me pötkötelläänkin täällä makkarissa. Meillä oli aika hulinapäivä. Saatiin vielä pienten yövieraiden lisäks muutama muukin pieni vieras. Hetkeksi tämä rauhallinen talo täyttyi äänistä ja menosta. Vieraiden lähdettyä kuuluu vain tuulen humina ja koiran rauhallinen tuhina. Taidan itsekin sulkea silmäni hetkeksi.

Mukavaa tiistaita sinne!

Ruut

Meidän juhannus ja vähän tätä päivää..

Juhannus.

Tuntuu, että siitä on jo aikaa ja ehkä vähän outoa edes kysellä, että mitäs te silloin teitte. Ehkä ette enää edes muista ;) Me oltiin mökkeilemässä. Tämä muutto ja mennyt kevät veivät sen verran mehuja, että ei oikeastaan jaksettu tehdä mitään. Suurimmaksi osaksi vedeltiin päikkäreitä ja nautittiin siitä, että sade ropisi kattoon, eikä ollut kiire mihinkään. Saunakin jaksettiin sytyttää vasta viimeisenä päivänä. Syntymäpäivänäni jaksoin syödä muutaman sipsin ja juoda puolikkaan siiderin, sitten piti päästä jo unille.

Kaikesta väsymyksestä huolimatta nautittiin kovasti mökkeilystä. Tämä olikin ainut suunniteltu mökkireissu tälle kesälle ja voi olla, että uuden talon myötä ei paljon mökille enää ehditä. Edessä on nimittäin pihan laittamista ja talokin pitäisi maalata, joten hommaa riittää.

Just nyt me vietetään täällä Lakan kanssa kaksin rauhallista lomapäivää. Laitoin matot lattialle ensimmäistä kertaa sitten koiran kotiin saapumisen ja kyttään tässä samalla, että miten tää elämä mattojen kanssa taas lähtee sujumaan. Arkista touhua, vaikka ollaankin lomalla :) Illalla onneks saadaan pieniä vieraita ihan yökylään. Sitä varten laitoinkin jo eilen vierashuoneen valmiiksi. Käytiin siskon kanssa pienellä shoppailureissulla ja löytyihän sitä kotiin vaikka mitä tarpeellista. Tällä viikolla on muutenkin tavoitteena metsästää muutama puuttuva juttu ja ehkäpä joku ilta jaksetaan suunnitella yhdessä meidän tulevaa työhuonetta. Se on vielä tänään sen oven takana, mitä ei aukaista ;)

Tätä kirjoitellessa mietinkin, että vasta kolme kesää sitten olin samoissa puuhissa sen mun rivitalon asuntoni kanssa. Muistan silloin miten mukavalta se kaikki tuntui. En olis silloin arvannut, että ei kulu kovinkaan montaa vuotta, että saan jo uudestaan miettiä sisustusta. Hyvin me sielläkin kyllä viihdyttiin, vaikka taidettiinkin olla tuttavapiirin ainoa pariskunta, joka asui pienessä yksiössä. Ehkä se oli tuo koira, joka sai meidät harkitsemaan isompaa kotia, vaikka tuo nyt mahtuis oleilemaan tyytyväisenä hyvinkin pienessä tilassa.

Mukavaa alkanutta viikkoa teille ja kiitos tosi paljon onnitteluista. Ollaan kyllä todella onnellisia tänä päivänä siitä, että päästiin muuttamaan ja nauttimaan siitä, että on tilaa. Vaikka sitä tilaa ei ihan kamalasti tarvitsisi on silti jotenkin mukavaa, että kodissaan voi kulkea ja elää ihan normaalisti ilman, että jokainen paikka pursuisi tavaraa ja toinen olisi aina siinä metrin läheisyydellä :) Tosin viihdyn minä siinäkin, mutta niinä iltoina kun mua nukuttaa ja häntä ei, on aika ihanaa voida sulkea makuuhuoneen ovi ja nukahtaa..

Nyt takaisin terassille. Lakka siellä odottelee mua ja miettii, että miks tulin sisälle, kun aurinko ulkona paistaaa.

Ruut

Me muutettiin

Heippa ja mukavaa heinäkuuta.

Täällä ollaan nyt jääty lomalle ja voi kun se tuntuukin hyvältä. On meidän perheessä tapahtunut muutakin. Me nimittäin muutettiin. Aika kauan ehdittiin taloa etsiä ja kuten kaikki muistatte, niin kerran jouduttiin jo pettymäänkin. Nyt oltiin ehkä vähän liiankin epäileväisiä. Oltiin aika hissukseen koko talosta ja muuttolaatikoitakin uskallettiin pakata vasta, kun kaupat oli oikeasti tehty. Vähän meinas tulla kiire sen suhteen, mutta niin vaan ollaan jo hetki asuttu uudessa paikassa ja nautittu siitä, että nyt on tilaa. Uskon, että me kaikki kolme viihdytään täällä todella hyvin.

Nyt tuntuikin jotenkin luonnolliselta avata tämä kone ja palata näihin blogihommiin. Kesälomalla on aikaa. Toivottavasti ootte jaksanu odotella mua ja mun juttuja. Lupaan, että nyt on ainakin muutama sisustusjuttu tulossa tähän blogiin. Täällä nimittäin ollaan sen verran ahkerasti selailtu Toria ja kaikkia sisustuskauppoja ja eilinenkin ilta ajeltiin lainatulla pakulla ympäri Jyväskylää ja hommattiin meille huonekaluja. Eilen illalla sitten niitä kymmenen jälkeen halusin jo paikoilleen siirrellä. Kiltisti oli mies mukana vaikka sanoikin, että olis kiva jo mennä nukkumaan.

Nyt me kuunnellaan täällä Lakan kanssa ukkosta. Taitaa olla Lakan ensimmäinen ukkonen ja sille on vähän muristava :) Mukavaa kesäpäivää myös sinne teille. Aika mukavaa olla taas täällä.

Ruut