Vähän kauneudesta ja meikeistä




Kauneus. 

Kauneus on katsojan silmissä, kuten sanotaan ja niinhän se taitaa olla. Uskon myös siihen, että meissä jokaisessa on jotain kaunista. Joku on ehkä saanut ne kaikki kauneusgeenit syntymässään ja osalta niitä joutuu etsimään vähän kauemmin. Kuten tästä naisesta, varsinkin aamuisin. Sitä aina kuvittelee olevansa hyvinkin hehkeä, ainakin tuon toisen silmin ja sitten menee tyytyväisenä aamulla vessaan ja laittaa valot päälle ja hyvä ettei kirkaise peiliin katsoessa. Kyllä se on vaan niin, että ikää tulee ja kauneudenhoitorutiinit vaatii enemmän aikaa ja tujumpia konsteja, tai jotain.. 

Just nyt mulla on kamala hiuskriisi, lähinnä siks että tuo kampaajalla käyminen ei näin sairaslomalaiselle ole ihan aina mahdollista ja hiukset ne vaan takkuuntuu entisestään, mutta onneks voi aina turvautua ponnariin tai suoristusrautaan. Silti tykkään hiuksistani. Joku aika sitten blogeissa sai lukea asioita, joihin ollaan itsessään tyytyväisiä ja näin suomalaisena on tottunu siihen, että itseään ei paljon kehuta ja heti tuli mieleen, että mitä sitä itse sanoisi ja voisiko sanoa mitään. Jäin miettimään asiaa ja mut paremmin tuntevat tietää, että vähän oon ollu kriittinen tän oman ulkonäön suhteen ajoittain, mutta en oikeastaan osaisi olla kukaan muukaan. Näin on just hyvä ja se riittää. 

Sitten tuohon meikkaamiseen. Meikkaan lähes päivittäin, koska tykkään tehdä niin. Tavalliseen päivämeikkiin kuuluu lähinnä vaan meikkivoide, ripsari ja poskipuna. Nyt kun tätä aikaa on niin oon päättäny opetella edes yhden kunnollisen silmämeikin. Laitan kyllä luomiväriä jos olen juhliin tms lähdössä, mutta aina samalla tavalla. Nyt taisin ostaa elämäni ensimmäisen luomiväripaletin. Aiemmin siis mun luomivärinä on ollu kulmakarvoihin tarkoitettu väripaletti. En kovin tykkää kimalteista ja kerran sitä luomivärijuttua (huomatkaa asiantunteva sanasto näissä meikkitermeissä) vahingossa luomiini laitoin ja siinä se pysy, joten sillä on jatkettu. Muutenkin on välillä kiva kokeilla uusia meikkejä ja ihonhoitotuotteita ja katsoa miten ne toimii.. 

Tässä mulla nyt: 

kulmakarvoille: the BrowGal by Tonya Crooks
peitevoide: Smashbox Cosmetics Concealer, jota muuten saa nykyään täältä. 
puhdistuvaahto: Shiseido IBUKI Purifying Cleanser. Huom! Tämä nyt sokoksen verkkokaupassa S-kortilla hieman edullisemmin.. 

Kaunista keskiviikkoa!

Ruut









Kuppi kahvia



Vielä voi kahvitella ulkona ja mikä parasta, ei siellä tänään ainakaan ollut yhtään ampiasta tai hyttystä tai mitään muutakaan öppiäistä. Aurinko paistoi aamusta jo sen verran, että ulos teki mieli ja aamupäivä menikin kokonaan pihahommissa. Jos joku kaipaa salaattia, tervetuloa kylään, sitä täällä riittää. 


Ehkä noin vuosi sitten päätin, että en enää säästele mun hienoja kuppeja ja astioita vaan alan käyttää just niitä tässä arjen keskellä. Ystäväni taisi joskus vitsinä kysellä, että milloinkahan hän saa juoda Marimekon kupista. Niitä hienompia astioita jotenkin säästeli ja käytti vaan ns erikoistilanteissa. Tajusin, että astiat on ostettu oikeasti käytettäväksi ja jos ne ei käyttöä kestä niin sitten niitä ei kannata ostaa. Tässä vuoden aikana olenkin myynyt lähes kaikki ne aiemmin käyttämäni astiat ja siirtynyt vain näihin omasta mielestäni nätteihin kuppeihin. Tosin onnistuu tuo mies löytämään vielä niitä toisia jostain tuolta kaapin kätköistä aina kun kattaa pöytää, en oikeasti ymmärrä miten se on edes mahdollista. Onneksi ei kovin vaarallista kumminkaan, lähinnä nauratti taas <3  



Hyvään ja omasta mielestäni täydelliseen kahvihetkeen tarvitaan hyvää kahvia, rakas ihminen, jotain pientä naposteltavaa ja kaunis kattaus. Arjenkin keskellä on välillä mukavaa jättää ne keksipaketit yms kaappin ja asetella tarjottava johonkin nättiin kuppiin. Vaatii ehkä hieman enemmän vaivaa, mutta on joka minuutin arvoista.

Just nyt täällä muuten syön yksin suklaata ihan vaan pakkauksesta sohvalla, ihan kiva hetki tämäkin. Mukavaa tiistaita teille. 

Ruut 


Metsässä

one person alone in the woods is a scary story, two is a fairy tale 




Uusi viikko, uudet jutut. Jos jotain vanhaa ja tuttua pitää mainita niin se on varmasti se, että viikonloppu tuntui taas niin kovin lyhyeltä. Meni ohi ihan tuosta noin vaan, mutta mukavaa oli. 

Me vietettiin viikonloppu metsässä. Oikeastaan vain lauantai, mutta kumminkin. Tutkittiin aamupalalla vähän karttaa ja päätettiin lähteä katselemaan joitain ihan uusia alueita tästä kunnasta. Löydettiin koski, jossa kalat hyppivät niin, että ne oikeasti olivat siinä ilmassa hetken, pysähdyttiin geokätkölle, syötiin munkkia pienessä saluunassa keskellä ei mitään ja istuttiin hiljaa punamultahautojen kalmistolla keskellä metsää. Sunnuntaina suunnattiin syömään hamppareita kirkkopuistoon ihan vain todetaksemme, että viihdyttiin hyvin siellä metsässä. 

 Osa teistä varmaan muistaa, että uutena vuotena lupasin, että kävisin joka päivä ulkona (edes pienellä happihyppelyllä). Aika hyvin lupaus on tullut pidettyä, eikä keli ole ollut esteenä. Ainoastaan oma vointi tai jos olen ollut kuumeessa on saanut minut pysymään sisällä koko päivän. Näin syksyisin tämä tuntuu hyvinkin helpolta. Tykkään siitä, että ilmat ovat vähän viileämpiä ja sateisella ilmalla metsässä on ihana kävellä. En odota itseltäni kovin suuria urheilusuorituksia, mutta haluan ajatella, että näillä pienilläkin lenkeillä on kumminkin vähän hyötyä. Itse olen myös ihminen, joka voisi elää ulkoiluvaatteet päällä ja pipot yms helpottaa suuresti hiushuolia. Eikä muuten oo yhtään huono juttu, että löysin paikalliselta kirpparilta eurolla ihan oikeat nahkarukkaset syksyksi. Syksy, olet hyvin tervetullut. 

Mukavaa alkanutta viikkoa ja etenkin näitä viimeisiä elokuun päiviä.

Ruut



Hotellisuositus Kreetan matkalle

Family Life Caldera Beach by Atlantica.


Joko siellä on suunniteltu syksyn tai talven matkoja? Me ollaan aina välillä puoliksi tosissaan mietitty, että mihin vois lähteä ja mitä olis kiva nähdä. Tosin oma vastaukseni on ollut yhä uudestaan, että poroja. Haaveilin jo mökkeilystä jossain pohjoisessa, että voisi hiihtää ja istua takkatulen ääressä ja käppäillä ulkona poroja katsellen kirpeässä pakkasessa ja sen jälkeen vähän saunoa, eihän kuulosta yhtään pahalta? Tosin haaveilin myös Wienin joulumarkkinoista ja Itävallasta keväällä, kun kaikki kukkii ja Suomessa vielä palellaan. Olisi niin mukavaa näyttää tuolle toiselle ne omat rakkaat entiset kotikulmat, lemppariravintolat ja yhdessä maistella kaikkea hyvää. Toisaalta taas olisi ihanaa lähteä johonkin, missä kumpikaan ei ole aiemmin käynyt ja nähdä taas maailmaa hieman enemmän.

Vaikka minulla on tämä läppäri ollut vasta vuoden on tähänkin jo aikamoinen määrä kuvia kertynyt eri reissuilta. Miten onnekas sitä onkaan, että on taas saanut matkustella. Lupasin silloin joskus edellisessä blogissa (täällä), että kerron vähän lisää matkasta ja erityisesti mietin tätä hotellia, missä toukokuussa oltiin ja se sitten vain jäi. 




Kreetalla olin siis käynyt jo aika monesti, koska ne lennot ovat lyhyet ja mukana lapsia ja halutaan aurinkoa.Hotelli on sentäs aina ollut eri ja toisaalta välillä ollaan oltu ihan toisessa päässä saartakin. Nyt kumminkin taas Hanian lähellä, Geranissa. Hyvin pieni kylä, mutta hulppea hotelli. Oli oikeastaan paras, missä olen Kreetan matkoillani käynyt. 

Itse hotelli oli hyvin siisti, moderni ja hommat toimivat. Ranta oli aivan hotellin yhden uima-allasalueen vieressä, joten välillä kun tuli liian kuuma altaalla siirryttiin nopeasti rantaan, missä tuuli edes vähän. Suurimmalla osalla hotellivieraista taisi olla all inclusive, mutta me haluttiin ajella vuokraamallamme autolla vähän ympäriinsä, joten ei otettu edes aamupalaa. Yhtenä iltana käytiin nauttimassa hotellialueella illallinen seisovasta pöydästä ja kyllä oli hyvää, tarjottavaa oli todella paljon. Päivisin ruokaa sai myös kätevästi eri baareista allasalueelta ja rannan läheisyydestä.

Lasten kanssa matkustellessa hotellia voi kyllä suositella. Siellä tuntui olevan kaikenikäisille lapsille jotain. Oli kerhoa vauvoille, vähän isommille ja ihan teini-ikäisille. A oli innoissaan Bamse clubista, jonne olisi halutessaan päässyt muutaman kerran päivässä aina muutamaksi tunniksi kerrallaan ja iltaisin oli myös ohjelmaa lapsille, joko aikuisten kanssa tai ihan yksin. Rannassa oli aamuisin jumppaa, venyttelyä tms. Henkilökunta oli ystävällistä ja heitä oli lähes joka paikassa. Allasalueen vieressä olevalla minigolfradalla käytiin myös pelailemassa, kun ei aina jaksanut auringossa makoilla tai hotellin leikkipuistoissa olla. 

Vaikka allasalueella paljon lapsia olikin ei mielestäni se kovin häirinnyt omaa auringonottoani. Iso ja avara alue, johon mahtui hyvin. Kerran tosin muistan paenneeni rannalle omaan rauhaan.




Nämä kuvat aikalailla yksityiskohtia, mutta lisää kuvia löytyy hotellin omilta sivuilta, täältä

Jos olette menossa Kreetalle suosittelen tätä. Ehdottomasti harkitsemisen arvoinen paikka! Itse huoneet olivat tilavia erillisellä makuuhuoneella ja parvekkeilla. Maatason huoneet hieman edullisempia, mutta aivan yhtä hyviä. 

Siinä vähän aurinkoa tähän iltapäivään. Sateinen torstai menossa ainakin täällä. Mukavaa loppupäivää ihan jokaiselle!

Ruut

Muutama ajatus tähän päivään





Eilen tuntui vielä kesältä, tänään ei. Lehtiä lentelee ja täällä vähän pohjoisemmassa on jo osittain keltaisia koivuja. Tulin eilen tänne vanhempieni luokse käymään ja tänne sitten jäinkin (kuvat eiliseltä). Niin siinä aika usein käy, että ihan heti ei osaa pois lähteä, mutta tällä viikolla ei onneksi pakollisia menoja ollut alkuviikkoa lukuunottamatta, joten ei ole ihan hirveää kiirettä takaisin.

Kiirettä ei tosin omassa elämässä ole vähään aikaan ollut muutenkaan. Tuntuuhan se hassulta, kun yhä useammin huomaa kadehtivansa muiden kiireitä ja elämää, jossa ollaan ihan poikki aina iltaisin päivän töiden ja menojen jälkeen tai sitä, että viikonloppu tuntuu tosiaankin ansailtulta ja sitä odotetaan.  

Vielä on kumminkin aika jollekin muulle ja tästä muustakin on lupa nauttia. Kyllä ne kiireet sieltä taas elämään tulee jossain vaiheessa ja sitten sitä taas muistelee näitä kiireettömiä hetkiä. Nyt siis voin ihan rauhassa katsella sen 10 min perhosia ja ottaa muutaman kuvan tai sitten istua sohvalla kirjan kanssa tai vaikka katsella teidän snäppejä. Voisitte muuten snäppäillä vähän enemmän, kun ne loppuu aina ihan liian nopeasti ;) 

Sellaisia ajatuksia tänään. Nyt ulos etsimään vähän tilliä päivän keittoa varten. 

the butterfly counts not months but moments, and has time enough.

Mukavaa keskiviikkoa sinne!

Ruut



Arki


Niinhän siinä sitten taas kävi, että tietokonetta ei oo ihan hetkeen avattu. Elämä tuolla "kaupunkiasunnossa" on ollut sen verran aktiivista, että blogijuttuja ei ole ehtinyt kirjoitella.. Eikö muuten kuulostakin hienolta tuo kaupunkiasunto?  Melkein vois ajatella, että mulla olis sellanen. No, se on tuon toisen ja siellä sitten arkisin oon viettänyt aikaa minäkin, että en ihan yksin ole, kun toinen töissä päivät käy. Iltasin sitten ollaan käyty istumassa rannalla ja syöty jäätelöä, koukututtu Super Marioon ja pelattu Nintendolla enemmän kun pitkään aikaan tai sitten vaan katsottu leffoja. 

Muuten oon ite lähinnä käyny ulkona syömässä ja kahvittelemassa ystävien kanssa. Nähny muitakin rakkaita ihmisiä (sukulaisia) joista tuo kuvassa näkyvä on nykyään aika innoissaan kameran kanssa, edessä ja takana. Viikonloppuna käväsin ravintolapäivän kunniaks syömässä itävaltalaisia herkkuja serkkuni Schnitzeliini- baarissa, nam! Alkanu seuraamaan uutta Blindspot- sarjaa ja lukenu Anna-Leena Härkösen, Lotto- kirjaa. 

Aika mukavia päiviä takana siis. Arki on alkanut. Tällai kirjotettuna se ei muuten kuulostanu ollenkaan niin pahalta, kun mitä se välillä tuntuu olevan ;) 

Ruut

Uusi matto




ja vähän herkuttelusta.. 

Täällä keittössä on ollut koko vuoden musta matto edellisen asunnon makuuhuoneesta. Jotenkin en ole vain saanut ostettua uutta, vaikka olen jo kauan tiennyt, millaisen maton haluaisin. No, oikeastaan olisin halunnut pitää sen mustan maton, mutta viime viikonloppuna todettiin, että se ei vaan toimi. Joko me sotketaan liikaa tai sitten se vaan keräsi kaikki murut ja roskat itseensä ja keittiö näytti aina aika kamalalta. Eikä meistä kumpikaan ollut kovin innokkaasti imuroimassa ihan jokaisen ruokalajin jälkeen.

Tänään lähdin äitini kanssa kaupungille ostamaan hamekangasta (suunnitteilla itsetehty kaasonpuku lokakuun häihin). Käytiin samalla reissulla hakemassa tuo matto, jonka olin jo aiemmin lehdestä huomannut. Vähän jännitin, että onko liian pieni keittiöön, mutta onneksi ei ollut. Tuon koivutapetin takia kun on pitänyt vähän miettiä, että mikä matto tuohon sopii. Olinkin jotain tuollaista juuttimaton näköistä/tapaista siihen etsinyt. Saa nähdä toimiiko käytännössä hyvin ja lähteekö siitä paljon ylimääräistä nukkaa. Ainakin paljaiden varpaiden alla tuntuu ihan mukavalta, ei liian pisteliäältä. Itselläni kun ei ole aiempaa kokemusta näistä H&M matoista. 

Huomatkaa muuten pöydällä olevat kukat. En ala nyt tässä kehumaan, mutta kylläpä silti tuntuu kivalta niitä aina välillä kotiin saada. Uashmaman pussukka toimii hyvin myös ruukkuna tai ruukun peittona, jos on kyseessä joku ei niin kiva ruukku, vaikka tuo toinen olikin huolissaan, että eikö minulla ole ruukkuja ollenkaan (muisti, että tuo on se ruusujen alkuperäinen pussi)..

Lopuksi tuosta sokerista. Miten ihmeessä sitä saisi vähennettyä tässä ruokavaliossa? Tällä mässäilyllä ei tunnu olevan loppua ja yhä useammin löydetään itsemme jostain sohvannurkasta. Leffa pyörii ja siinä tyytyväisenä syödään jäätelöä, poppareita, sipsiä, karkkia yms. Kuinka usein siellä pidetään herkkupäiviä vai meneekö jotain pientä joka päivä? Itse kävin tänäänkin Pandalla ja nytkin tässä samalla muutaman karkin nappasin.. 

Herkullista keskiviikkoa.

Ruut

Syksyn merkkejä





Ettepä usko kuinka ihanalta tuntui, kun tänään tänne blogiin taas tulin ja huomasin teidän monet kommentit. Kiitos <3 Yritän nyt viimeistään viikonlopun aikana saada tämän blogipohjan kuntoon, niillä taidoilla mitä osaan. 

Hyvin syksyistä on ollut muutaman päivän nyt. Tänä aamuna kaupungilla pyöriessä katselin jo muutamia pipoja. Lauantaina tuuli oli ajoittain jo niin kylmää, että sellaista kaipailin. Kotona syksy tietää sitä, että kynttilät voi vihdoin kaivaa laatikoista. Kynttilänvalossa uusi kirja käsissä (jonka tuo toinen minulle osti, osti ruusuja myös, onnellinen minä) ei tämä sateinen päivä ihan niin kurjalta tunnu.

Nyt kumminkin kumpparit jalkaan ja ovesta ulos. Raitista ilmaa tähän päähän. 

Mukavaa tiistaita teille!

kuvan matto Peroba, kynttilä Pino ja sivupöytä Everyday Design.

Ruut

Kahvikupin ääressä



Tässä kahvikupin ääressä mietin, että mitä kertoisin (oon muuten just nyt autokorjaamolla, joten ei ehkä niin luksusta nää kahvit, mutta hintaa varmasti on enemmän kun normaalilla kupposella).. 

Oon tykänny tästä blogitouhusta tosi paljon. Way of passing time- blogilla on aloitettu ja se, mitä kaikkea se blogi on tuonut mukanaan on kyllä ollu tosi hienoa. Ihanat yhteistyöt, Indiedays, uudet blogiystävät yms. Puhumattakaan siitä, millainen ilo on ollut kirjoitella teille. Te lukijat, tän touhun ilo. Myös valokuvaaminen on tullu hyvinkin tärkeäks ja tällä hetkellä käytössä Olympuksen Pen- järkkäri. Näppärä kamera, jota on kiva kantaa mukana ja jolla on helppo kuvailla. Valokuvauskurssi on kyllä haaveena joku päivä ellei sitten siellä ruudun toisella puolella oo joku joka osais mua vähän opastaa?

Tätä uutta blogia miettiessä tai lähinnä blogipohjaa oli eka ajatus, että haluan aloittaa tavallaan puhtaalta pöydältä. Jotenkin uskon, että se riittää syyksi. Ihminen on sellainen, että kaipaa välillä vaihtelua. Jos aiemmin blogin nimi kertoi sen, että tää touhu on mulle mukavaa ajanvietettä niin nyt ajattelisin, että mennään vähän syvemmälle. Mun elämään, mun kotiin ja omaan elämänpiiriin. Sisustus on edelleen juttuna se, joka kiinnostaa ehkä eniten ja johon tykkään käyttää aikaa, mutta nämä omat neliöt kätkee sisäänsä niin paljon kaikkea muutakin. Kuulostaako hassulta tai onkohan tää ihan järjetön juttu? Aloittaa nyt jotain uutta, kun tuon ekan on saanu just jotenkin elämään.. 

Enempää en selittele. 

Ruut 


Jotain uutta






Tiedättekö sen tunteen, että joskus sitä vaan kaipaa jotain ihan uutta. Ei sillä, että vanhassa olisi jotain vikaa. Tuo vanha ei vaan ole enää pitkään aikaan tuntunut hyvältä, sellaselta omanlaiselta. 

Eilen istuin kalliolla auringonpaisteessa. Toisella silmällä katsellen ympärillä olevaa luontoa ja sen kauneutta ja toisella seuraten tuon oman jo niin kovin tärkeän miehen kalastusyrityksiä. Siinä oli hyvä istua ja ajatella. Mietin blogiani ja sitä, kuinka olen jo pitkään kaivannut siihen jotain muutosta, ei suurta, mutta jotain kumminkin. Ajatus uudesta blogista ja tavallaan uudesta alusta on ollut mielessä jo pitkään ja tänä aamuna voin vihdoin todeta, että tässä sitä nyt ollaan, Näissä Neliössä. Tiedän, että tulen viihtymään. Toivottavasti tekin. Nää sivut tulee kuntoon tällai hiljalleen, kun taas muistan, että miten kaikki toimii. Instan puolella @ruuttig, jos täällä on hiljaista (jos sielläkin on hiljaista, niin etteköhän te sen kestä). 

Olo on kyllä jotenkin tosi levännyt. Viikonloppuna päästiin käymään Laukaan satamafestareilla, viettämään yksi kunnon löhöpäivä ja vielä toinen päivä ulkoillen ja retkeillen. Vähän tuntuu siltä, että olisi ollut pidemmälläkin lomalla. Tästä on hyvä jatkaa tätä arkea. 

Mukavaa alkanutta viikkoa ihan jokaiselle!

Ruut