Kuusen alta


Olenkin kertonut, että meillä on perheen kesken tapana (Vanhemmat ja sisarukset), että joka joulu arvotaan kenelle ostetaan lahja. Yksi lahja riittää ja tulee ainakin sitten vähän tarkemmin mietittyä, että mitä se toinen oikeasti voisi haluta ja näin on myös varaa panostaa tähän lahjaan vähän enemmän. Kumminkin niille suvun pienimmille tulee aina jotain osteltua ja itsekin olisin keksinyt niin monta lahjaa, mistä siskoni pojat tai serkkujeni lapset olisivat olleet innoissaan ja oli vähän hankalaakin jättää ostokset vaan muutamaan pakettiin. Joululahjojenkin suhteen tapoja on monia, toiset tykkäävät lahjoja ostaa ja saada ja toiset taas eivät voi ymmärtää koko touhua. Jokaisella omanlainen joulu ja se on kai sallittua niin :) 

Tänä vuonna pukki kävi jo heti kun Pilpan majalle saavuttiin ja hyvä niin. Lapset kun ovat jo tarpeeksi isoja pukkia odottamaan. Pukki tosin sai heti nuhteita, kun ei ollut vastannut A:n puheluun. Hetken hän ihmetteli, että mihin numeroon se A oikein soitteli, mutta Joulupukin Kuumalinjaan tietenkin. Pukki toi yhdet paketit jokaiselle ja muut lahjat aukaistiin sitten kuusen alta. Olipa taas aika mukava seurailla niitä niin iloisia ilmeitä, kun lahjoja aukaisivat. Hyvin aitoja ilon kiljaisuja, silmien loistetta ja jopa tuuletuksia. Meidän lahjaa aukaistessaan A sanoi, että haluaa heti halata tätiä ja kiittää. Tuli viereen ja sanoi, että taidan sittenkin ihan rutistaa, kiitos kiitos niin ihanasta lahjasta Ruut-täti. 


Itse olin toivonut omalta isältäni (jolla tänä vuonna oli onni ostaa minulle lahja) lahjaksi S-ryhmän lahjakorttia, että pääsen sitten joku päivä ostoksille rauhassa valitsemaan kaikkea tarpeellista. Tarpeellinen kun on varsin hyvä juttu ja tarpeellisia ne meikit ja muut ihonhoitotuotteetkin välillä ovat ;) Muita lahjoja en edes odottanut, mutta näköjään joskus saa jotain mitä ei osaa odottaa. Vaikka ikää olisi kuinka on yllätykset varsin ihania, etenkin sellaiset, kun ollaan sovittu, että lahjoja ei osteta. Jotkut pitää sopimuksista kiinni paremmin kuin toiset ;) 

Me ei tänä vuonna suunnitelmista huolimatta vietetty kovin paljoa sellaista omaa joulua, joten heti perjantaina töiden jälkeen lähdettiin yhdessä syömään ulos ja tämä olikin varsin ihana tapa aloittaa loma. Yllätyksenä sain sitten vielä lahjakortin kauneushoitolaan ja ehkä kauneimman näkemäni korun. Kuvassa näkyvän Efva Attlingin Amor Vincit Omnia Twosome- korun. Näitä Efvan koruja olen ihaillut jo monia vuosia, joten lahja ei olisi voinut olla mieluisampi. En edes muista, että milloin olen viimeksi käyttänyt kaulakorua, mutta nyt sen mielelläni teen. 


En tiedä kiinnostaako teitä yleensä edes toisten lahjat, mutta oli ihan pakko ottaa kuva tästä kauniista korusta. Lisäks täytyy myös sanoa, että aiempina vuosina ja erilaisissa juhlallisuuksissa se olen yleensä ollut minä, joka olen ostanut jotain, vaikka ollaan sovittu muuta. Tiedätte varmaan sen tunteen, että joskus vaan löytää jotain, mistä tietää, että toinen oikeasti tykkää. 

Näiden lisäks sain vielä ihanaa kahvia, kynsilakan ja Marimekon mukin, joten tää nainen on nyt ollut hyvinkin kilttinä. Itse lahjoin itseäni muutamalla uudella jutulla kotiin. Täällä siis melkoisessa tavaroiden tuomassa onnessa vietetään tätä välipäivää :D Kuulostaa ehkä ihan kamalalta, mutta tuntuu hetken varsin hyvältä, etenkin kun vuosi noin muuten ei sieltä helpoimmasta päästä ollut. Jokainen sen tietää, että tavarat ei onnea tuo, mutta kyllä ne saa välillä hymyn huulille. 

Nyt aion käpertyä sohvalle ja laittaa jonkun elokuvan pyörimään. Oon erittäin huono laiskottelemaan jos oon yksin kotona ja tuntuu, että odotan vaan toista kotiin, että voin itsekin lopettaa siivoilun yms. Mukavaa torstaita sinne teille myös!

Ruut



keskiviikon kollaasi


Heippa. 

Täällä vietellään välipäiviä, jotka tänä jouluna on myös lomapäiviä. Samalla on ihana hetkeksi pysähtyä ja miettiä, että miten se joulu tänä vuonna menikään. 

Lähdettiin lauantaina vähän tuonne pohjoisemmaksi ja siinä lumipyryssä ajellessa odotettiin jo tulevia päiviä ja niiden ohjelmaa. Tiedossa oli sukulaisten seuraa ja hyvää ruokaa. Aatto vietettiin oman sukuni kanssa Kuopiossa Pilpan majalla. Mökki täyttyi ja ilta kului syöden ja toistemme seurasta nauttien. Pukki kävi tuomassa lapsille lahjoja ja meidän jo lähtiessä myöhään illalla pois jäivät muut vielä ulos piilosille. Seuraavat päivät olivatkin rauhallisia ja lähinnä syötiin ja oltiin. Nukuttiin pitkään ja otettiin päikkäreitä. Välillä vähän ulkoiltiin ja sitten taas syötiin lisää. Saunassa käytiin joka päivä ja iltaisin katseltiin hetki televisiota tai muuten vaan juteltiin. Tämä olikin itselleni ensimmäinen joulu "anoppilassa" ja hän itse muisteli omaa ensimmäistä jouluaan pois kotoa ja totesi silloin itkeneen puhelimessa, kun oli niin kova ikävä äitiä ja sitä oman lapsuuden kodin joulua. Tuntuihan se toki erilaiselta tämä joulu, mutta ihan yhtä tärkeältä ja hyvältä kuin muutkin joulut. Eilen illalla pyörähdettiin vielä omien vanhempieni luona ja isovanhempiakin ehditiin tervehtimään. Mukavia päiviä, mutta aika mukavaa se oli kotiinkin tulla. 

Omissa valokuvissani oli suurimmassa osassa sukulaisten kuvia, joten tämä kollaasi meidän joulupäivän lenkiltä. Aika valkea joulu me kyllä saatiin tänä vuonna! 

Täällä ei ihan vielä sulatella kinkkua vaan aiotaan hetki vielä sitä syödä. Saatiin vielä kotiin muutama joulutorttu ja porkkanalaatikkoa. Niitä konvehtejakin riittää vielä aika monelle kahvihetkelle. Nyt välipäivinä aionkin vaan nauttia lomailusta, lukea kirjoja ja jatkaa syömistä.

Sitä ennen vielä pikkuisen kaappien siivousta ja kaikkea sellaista, mitä ei muka arjen keskellä ehdi tekemään. Viimeistään huomenna sitten istahdan alas ;) 

Ruut

Joulukysely

Enää kolme yötä jouluun. 

Täällä odotetaan jo huomista työpäivää ja sitä, että sen jälkeen pääseekin rauhoittumaan joulun tunnelmaan. Itselläni alkaa reilun viikon loma ja sitä on odotettu kovasti. Tarkoituksena nauttia sukulaisten seurasta ja siitä ettei ole muutamaan päivään kiire mihinkään. Toki aiotaan myös syödä hyvin ja herätä ilman herätyskelloa. Vähän luulen, että tietokone jää kotiin joulun ajaksi ja palailen sitten meidän reissun jälkeen takaisin blogin pariin. Tässä vielä tämmöinen jouluinen kysely, jonka bongasin blogeista. 


Piparit vai joulutortut?
Joulutortut. Mun tehtävä on tänä vuonna tehdä meidän joulupöytään tortut. Tykkään just sellasista perinteisistä tortuista luumuhillolla, joten toivottavasti sukulaisetkin. 

Riisipuuro vai luumukiisseli?
Riisipuuro. Tosin meillä ei oo tainnu koskaan puuro kuulua joulun ruokiin kotona. 

Ikimuistoisin joululahjasi?
Oikeastaan se ei ole mikään tavara vaan se, että mun serkut tuli yllärinä Itävallasta meille aattona. Muistan varmasti aina sen päivän! Tavaroista ehkä teininä saadut stereot. Muistan, että ne tuntu niin hienoilta silloin. 

Joulukinkku, kalapöytä vai joululaatikot?
Toki näistä menee kaikki, mutta jos yks pitäis valita niin olis se kinkku. Kinkkua leivän päälle ja sinappia siihen, nam!

Parasta joulussa?
Yhteiset hetket niiden omiensa kanssa. 

Huonointa joulussa?
Lahjojen paketointi on mulle aina hyvinkin hankala osuus. Tykkään ostaa lahjoja, mutta antaisin mielelläni jonkun muun ne paketoida. Kuvassa näkyvät aiheutti taas muutaman huokauksen, mutta kivoja niistä tuli silti ;) 

Mitä aiot tehdä jouluaattona?
Tää joulu tulee olemaan erilainen. Ensimmäistä kertaa en vietä sitä vanhempieni kotona vaan lähdetäään koko suku vähän kauemmas aatoks ja sitä odotellaan kovasti. Plus "anoppilassa" tietenkin. :) 

Entä uutena vuotena?
Ei mitään tietoa vielä. En oo ajatellut koko asiaa. 

Antaa vai ottaa?
Antaa. On niin kiva miettiä pieniä lahjoja niille rakkailleen ja katsoa pienten iloa, kun lahjoja avaavat. 

Lempi joululeffa?
The Holiday! Pitääkin ehdottaa tuolle toiselle, että katottais se :)

Onko sinulla joulukalenteri?
Laatikoita siivotessa löysin meidän edellisen kalenterin, jossa oli vieläkin suklaat tallella. Tänä vuonna en enää kalenteria hankkinut ihan just sen takia, etten muista ikinä aukaista niitä luukkuja. Tosin ehkä mulla vaan ei oo ollu tarpeeks mielenkiintoisia kalentereita. 



Lempi joululaulu?
Himlen i min famn.
Jouluyö, juhlayö

Lempi joulutuoksu?
Kuusen tuoksu. 

Milloin on sopivaa hankkia kuusi?
Oon sitä mieltä, että just silloin kun niin haluaa. Ei kai siihen mitään sääntöä oo. 

Mihin aikaan päivästä avaat joululahjat aattona?
Yleensä ollaan avattu joskus iltapäivällä ihan jo senkin takia, että ei oo haluttu kiduttaa noita pienimpiä kovin pitkään ja toiseks meillä ei oo aattoisin ollu kovin muuta ohjelmaa kun syöminen ja lahjojen aukaisu. Lahjatkin on yleensä kuusen alla jo valmiina ja pukki tuo vaan muutaman paketin lapsille. Oon tässäkin vähän sitä mieltä, että miks pitkittämään sitä, kun siinä sitten lasten leikkiessä lahjoillaan voi aikuiset keskittyä syömään ja olemaan :) Toki jokaisella omat tapansa.  

Onko kaikki lahjat jo hankittu?
On onneks ja paketissa myös. Tänä jouluna oltiin tehokkaita ja saatiin aika nopeasti kaikki lahjat hankittua. Hyvällä yhteispelillä tää homma vaan hoituu :)

Oikein ihanaa joulua ihan jokaiselle <3 

Ruut

Sunnuntaita


Heippa pitkästä aikaa ja oikein hyvää kolmatta adventtia. 

Tänään pääsin laittamaan kotiin joulua ja olin kyllä odottanut tätä hetkeä niin kauan. Elämä ei mennytkään ihan kuten suunniteltiin ja muuttopuuhat on saanut nyt unohtaa. Muutama yllätys tuli ja vaikka alussa harmitti kovasti, niin nyt jälkeenpäin en voi olla muuta kuin erittäin onnellinen, että asiat tulivat esille juuri oikeaan aikaan. Näinä viikkoina on selvitelty niin monia asioita, joten blogille ei vaan yksinkertaisesti ole riittänyt aikaa eikä voimaakaan. Kaikesta huolimatta täällä voidaan oikein hyvin ja kovasti odotetaan, että joulu tulee. Paljonhan sitä saa myös muille selitellä asioita ja helpompi olisi varmaan aina olla puhumatta yhtään mitään ja sitäkin olen miettinyt. Olen kumminkin ihmisenä sellainen, että ajattelen tämän kaiken olevan just sitä elämää. Välillä tapahtuu huonoja juttuja ja välillä niitä ihania ja se on sitä elämää. 

Joulun suhteen ollaan hankittu jo suurin osa lahjoista ja muutaman joulukortinkin ehdin lähettää. En ihan niin montaa kuin olisin halunnut, eikä niitä omin käsin tehtyjä, mutta ehkä sitten taas ensi vuonna.. 


Just nyt makaan olohuoneen lattialla. Mun tilaama uusi pehmeä matto saapui viime viikolla ja että tämä onkin ihana. Tekee mieli vaan oleilla lattialla :) Lisäks laitettiin just seinälle uudet taulut, joten nyt on nättiä. Takana aika mukava viikonloppu. Joka alkoi perjantaina kampaajalla ja eilinen ilta vietettiin siskon luona pelaillen lautapelejä. Tänään kotihommia ja oleilua. 

Meidän joulukuusena tänä vuonna on tuollainen pikkuinen kuusi pöydällä. En vaan halunnu alkaa väkisin tänne tunkemaan mitään isoa kuusta joka hankaloittais elämistä, joten tuo saa riittää. Tykkään kyllä tosi paljon! 


Ruut

Keskiviikon kollaasi


6.12.2017

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

Ruut

Mitä minulle kuuluu?



Sunnuntaita!

Instan puolella vähän jo pyytelinkin anteeksi sitä, että blogi on ollut hiljainen. Arki on vienyt mukanaan ja näinä menneinä viikkoina olen oikeasti halunnut panostaa työelämään, kun niin monta vuotta ehdin kotona odottaa, että töihin viimein pääsisin. Ajattelen, että se on ihan sallittuakin. Iltaisin olen ollut aika poikki siitä tiedon määrästä ja kaikesta uudesta, mitä minäkin päivänä oon oppinut ja tuntuu, että usein unnissakin pyörittelen erilaisia taulukoita ja järjästelmiä. Toisaalta taas samalla nautin tästä kaikesta ihan todella paljon. Kyllä tän ihmisen on vaan hyvä olla töissä, vaikka se aina tasaisin väliajoin tuntuukin vaikealta se herääminen :) 

Täällä on myös ollut meneillään monenlaista juttua ja niistä suurin on varmasti meidän tuleva muutto. Olenkin viimeisen viikon selaillut koneelta tämän asunnon kuvia ja huomasin, että olen oikeasti ottanut tosi vähän täältä sellaisia kokonaiskuvia, joten eilinen päivä meni kuvatessa. Onhan se toisaalta haikeaa täältä lähteä, mutta toisaalta enemmän innoissani olen siitä, että meidän reilun vuoden kestänyt asuntojen etsintä on päättynyt ja jos kaikki menee hyvin niin päästään joulua laittamaan sitten jo uuteen kotiin. Voin myös luvata, että sisustusjuttuja blogin puolelle on ihan varmasti tulossa taas vähän tiheämmin.. 

Täällä en olekaan sen kummemmin mitään laitellut enää. Joulukuusi mulle varastosta koittaa huudella. En oikeasti muista, että oisin koskaan pitänyt sitä näin pitkään varastossa. Mun suunnitelmissa on tietenkin aloittaa heti joulun laittaminen uuteen kotiin ja muutenkin saada koti pian nätiksi. Oikeasti joudun ehkä joidenkin asioiden kohdalla olemaan vähän kärsivällisempi ja mua on jo täällä usein toppuuteltu, että kaiken ei tarvitse heti olla valmista. Itse kun olisin suuntaamassa huonekaluostoksille jo vaikka tänään. Onhan se ihanaa, että on tuo järkevämpi osapuoli tuolla huutelemassa ja muistuttelemassa, mä oon sitten jossain muualla järjen ääni. Sen oon kumminkin päättäny, että joulukuusi meille tulee. Tulee se sitten ennen joulua tai sen jälkeen. Edes päivän aion siitä nauttia. Oon myös saattanu ostaa jo maton, tauluja ja muutamat verhot, että saadaan koti kodikkaaks sitten kun sinne mennään ;) 

Joulu lähestyy hurjaa vauhtia. Meillä löyty kaapista vielä edellisen vuoden suklaakalenteri, josta unohdettiin aukaista luukut. Kalenteri on nätti edelleen, mutta suklaita en uskaltais ihan heti syödä. Onhan se joulu muutenkin jo mielessä ja saa nähdä, että miten käy tän vuoden joulukorttien ja lahjaostoksillekin pitäisi lähteä yms. Onneks tässä on vielä aikaa ihan jokaisen asian suhteen ja uskon, että asiat hoituvat ajallaan ilman sen suurempia stressailuja. 

Just nyt aion ottaa kirjan käteen ja nauttia siitä, että tänään ei tarvitse kotoa lähteä mihinkään ja ne asiat, mitkä tänään hoidettavien listalla on, ne on jo puoliksi tehty. 

Oikein mukavaa ja leppoista ensimmäistä adventtia sinne. 

Ruut

viikko täynnä toimintaa


Takana aika ihana viikko ja viikonloppu. Tämän vuoden ensimmäiset pikkujoulut juhlittiin viime torstaina rakkaiden ystävien kanssa viinin ja hyvän ruoan äärellä. Yhtenä päivänä taas opettelin pienen himmelin (tai sellaisen tähden) tekemistä oljista. Ei tullut valmista ollenkaan, mutta ehkä seuraavalla kerralla. Lisäksi ajatukset ovat olleet aikalailla uusissa tuulissa. Uusien juttujen äärellä ollaan ja se tuntuu todella hyvältä. 

Uusista jutuista puheen, ollaan hankittu talven varalle muutama uusi juttu. Niistä ehkä paras hankinta oli molemmille nastakengät. Nyt voidaan sitten lenkkeillä, oli sitten kuinka liukasta tahansa. Eikä mun tarvi enää roikkua toisen kädessä ja valittaa jokaisella askeleella, etten uskalla edetä. Lisäks ostin itselleni kunnon talvikengät. Ainakin nyt muutaman käyttökerran jälkeen ovat olleet hyvinkin mukavat ja lämpöiset. Talvitakkeja mulla taas oli ihan liikaakin, mutta ehkä tällanen vajaan 20e takki sallitaan silti. Oli sen verran ihana, että en vaan voinu jättää ostamatta. Mies totesikin aamulla, että oon ollu lähiaikoina erityisen onnellinen kaikista uusista hankinnoista. Sallin sen itselleni ja ihan järkeviä hankintoja mun mielestä. Ihan kovin kamala tuhlailija en ole ja eipä perjantaina Black Fridaykaan saanut innostumaan. En olis oikeastaan tajunnu edes koko päivää ellei tuo toinen olis 23:30 sanonu, että ota nyt tietokone käteen ja osta jotain, kun kerran halvalla saa. Kiitos hänelle, tilasin paidan ;) 



Eilen pääsin viettämään ystävän nelikymppisiä ja siellä juhlahumusssa menikin koko päivä. Nyt aionkin viettää lopun sunnuntain lehtien ja kirjojen äärellä. Sitä ennen kumminkin pieni lenkki ulos. Täälläkin sataa vihdoin lunta ja ulkona näyttää niin nätiltä! 

Mitenkäs teillä on viikko ja viikonloppu mennyt? 


Ruut

keskiviikon kollaasi

Ensimmäiset silmälasit sain jo yläasteella. Pidin niitä ehkä pari kertaa. Sen jälkeen oon tainnu omistaa kahdet muut lasit. Aina tasaisin väliajoin oon huomannu, että tuo kaukonäkö on vaan jotenkin heikko, mutta ei niin heikko, että se haittais elämää. Mieskin ihmetteli kerran, että kumpi näkö mulla on huonompi, vastasin, että ulkonäkö ;) Pärjään siis hyvin ilman laseja, mutta nyt siirtyessä toimistotyöhön ja etenkin päivinä kun istuu palavereissa ja pitää tuijotella johonkin kauemmaksi ruudulle tajusin, että olis se vähän helpompi, jos ei tarvis aina siristellä silmiä. Lisäks tuntu, että mulle jo vuosia sitten määrätyillä laseilla ei enää ihan niin hyvin nähny. Optikolle sain ajan seuraavaksi päiväksi ja jo viikon päästä mulla oli lasit. 

Silmälasien valinta oli muuten todella hankalaa puuhaa. Valitsin tuollaiset aika pelkistetyt Hugo Bossin kehykset ja nyt muutaman viikon niitä käytettyäni oon ollu todella tyytyväinen. Voin kyllä kertoa, että maailma on kirkastunut huomattavasti. En edelleenkään niitä ihan päivittäin pidä, mutta välillä osaan jo olla lasit päässä koko päivän ;) Aina laseja pitäessä mua on häirinny tunne, että oon jonkun takana.

Kuten huomaatte, täällä mietitään kaikkea hyvinkin syvällistä, joten taidan lopettaa tähän. 

Keskiviikon tunnelmissa ja huomenna ollaan jo lähempänä viikonloppua. Kuvassa vasemmalla muuten ihanin silmälasien käyttäjä ikinä. 

Ruut




vähän valoa kotiin


Hei vaan ja mukavaa iltaa. Mitenkäs teillä on viikonloppu mennyt? Itse olen käyttänyt koko päivän siivoamiseen. Oikein odotin viikolla, että viimein tulisi sunnuntai ja olisi aikaa siivota kunnolla. Tosin ehdin jo tuossa saunassa ollessa haaveilla, että ostaisi itselleen oikein kunnon siivouksen. Sellaisen, että joku tulisi ja kävisi joka nurkan läpi, mutta jotenkin se tuntuisi tuhlaukselta. Kumminkin tämä asunto on kovin pieni ja tuntuu, että kyllä sitä pitäisi jaksaa se siivota sitten vähän perusteellisemminkin välillä. Sauna kun on pitänyt pestä jo vaikka kuinka pitkän aikaa ja ne ikkunatkin taitaa nyt ilman pesuja mennä. Ehkä sitten joku päivä..


Näin marraskuussa tuntuu, että moni muukin asia tulee tehtyä sitten joku muu päivä. Ainakin meidän kodissa elellään just nyt vähän hitaammalla tahdilla. Eipä se silti haittaa, ehkä tää onkin sellainen kuukausi milloin kotoilu ja jonkinlainen hitaus on sallittua. Töissä kuitenkin riittää sitten päivisin sitä virtaa, joten eiköhän se ole ihan tarpeeksi. 

Tänään huomasin myös, että ennen neljää alkaa olla jo aika pimeää. Kaivoin kynttelikön esiin. Lisäksi olen poltellut koko viikonlopun mun uutta ihanaa kynttilää jonka ostin perjantaina H&M Homesta. Ihana saviruukku jää tuosta vielä sen jälkeen kun kynttilä on siitä palanut loppuun. Kynttilät ja kyntteliköt tuo kyllä kivasti valoa tähän pimeyteen ja itse tykkään kovasti siitä, että on tunnelmaa. Meillä tuo toinen tosin taas tykkää siitä, että elellään kaikki valot päällä, joten siinä riittää arkeen aina haastetta, että saadaan molempien toiveet huomioitua. Nyt siirrynkin tästä takaisin keittiöön tunnelmoimaan ja otan vielä hetkeksi kirjan käteen. Uusi viikko on ihan pian alkamassa ja tästä illasta on otettava vielä kaikki ilo irti :) 


Ruut

keskiviikon kollaasi



vanhat valokuvat. 

sumuiset ja kauniit aamut. 

lenkkipolut.

viikonloppu omaa isää juhlien. 

tuntematon sotilas elokuvissa. 

halit. 

työpäivät ja lounashetket. uudet mukavat tuttavat.

uudet silmälasit ja elo niiden kanssa. 

hienot puurokupit aamun puurohetkiin.

kuppi teetä iltaisin. 

käynti kirjastossa. 

lemppari shampoo ja monet monet saunahetket. 

karkkilakko viikolla. 

iltaisin game on thrones maratonit. 

sarjan loputtua elokuvahetkiä. 

muutama kiva juttu menneiltä päiviltä. marraskuun elämää. ihanaa keskiviikkoa. 

Ruut

ikävä


Mummo kulta, tähtiin sulle vilkutamme. Kuule siellä taivahassa, mummo sua rakastamme. 

Näin luki tänä syksynä omalla facebook seinälläni. Pyhäinpäivänä moni muistelee läheisiään, jotka eivät enää tääällä ole. Ehkä osa sytyttää kynttilän heidän muistolleen ja osa suuntaa askeleensa kohti hautausmaan portteja. Varmasti on myös heitä, joille päivä oli tavallinen päivä muiden joukossa. Kukin tavallaan. 

Itse jouduin hyvästelemään tänä vuonna elämäni ensimmäisen kerran yhden isovanhemmistani. Mummon poissaolon on ymmärtänyt hiljalleen vasta ihan viime kuukausina. Hän oli osa elämääni 36-vuotta ja iso osa olikin. Välillä sitä on vaikea käsittää, ettei häntä enää ole. Ikävä iskee usein. Ikävä on myös serkkujani, jotka lähtivät aivan liian nuorena. Toinen heistä oli yksi parhaimmista ystävistäni. Heidän haudallaan minulla on tapana käydä aina jouluisin ja lähes aina siitä hautausmaan ohi ajaessa tulevat he mieleeni. Minulle itselleni hautausmaalla käyminen on ollut jotenkin tärkeä asia. Tuntuu ihanalta pysähtyä hetkeksi ja antaa muistojen tulla. Siellä ne rakkaat pysyvät sydämessä ja muistoissa. Siinä pienessä hetkessä sydän huokaa, minulla on ikävä sinua. 

Ehkä näissä hetkissä muistaa myös sen, miten tärkeitä ne vielä siinä lähellä olevat ovat. Miten onnellinen heistä onkaan ja miten tärkeää on kertoa se vielä mahdollisimman monta kertaa. Heidän kanssa on vielä mahdollisuus tehdä ja kokea monenlaista. Heitä ikävöidessä voi ottaa puhelimen käteen ja soittaa. Samalla tietäen, että siellä toisessa päässä vastataan. Ne oman elämän rakkaat. Heistä ei tunnu saavan tarpeekseen ja heitä ajatellessa olo on onnellinen. Hetkessä mieli täyttyy suunnitelmista ja unelmista. Elämästä heidän kanssaan. 

Tällaisia mietteitä tänään. Nyt oikein mukavaa sunnuntain alkuiltaa. Täällä valmistaudutaan hiljalleen ensi viikkoon. Silitetään paitoja, mietitään eväitä ja tarkistetaan kalenterin merkinnät. 

Ruut








Pyhäinpäivä




Olen ollut nyt viikonlopun yksin kotona, mikä on tuntunut hieman oudolta. Aluksi tietysti aloitin siivoamalla koko asunnon, mutta sen jälkeen vähän aikaa vaan ihmettelin, että mitä sitä tekisi. No, laitoin Lipstic Junglen pyörimään ja selailin netistä laukkuja, kenkiä ja sisustusjuttuja. (En tosin tilannu mitään, kun en löytäny ihan niin täydellisiä saappaita, meille sopivaa mattoa, enkö osannu päättää tauluista tai laukuista). Sen jälkeen oon leiponu joulutorttuja ja kiharrellu hiuksia. Vähän mua huvitti, kun mies soitteli ja kysyi, että mitä oon tehny. Mitä ne naiset nyt yleensä tekee, kun miehet ei oo kotona? Vielä tuossa pöydällä odottaa pino sisustuslehtiä ja ehkä illalla voisin vähän hemmotella itseäni kasvonaamion ja kuorinnan avulla ;) Täytyy kyllä myöntää, että en mä ihan aina näin naiselilinen oo, mutta just nyt otan tästä päivästä kaiken naisenergian, mitä vaan saan. Salaa tietysti odotan huomista ja toista kotiin. 



Koti siistinä ja pöytä täynnä herkkuja. Ihan parasta. Saan vielä illaks tänne kolme naista iltaa kanssani viettämään. Tarkoitus olis ihan vaan pelailla lautapelejä ja oleilla. Tää antoi myös hyvän syyn leipoa tän talven ensimmäiset joulutortut. 

Nyt sytyttelemään loputkin kynttilät ja sipaisemaan puuteria nenänpäähän. Mukavaa pyhäinpäivän iltaa myös sinne teille. 


Ruut

Keskiviikon kollaasi


Piti ihan hetken miettiä, että onko tänään tosiaan vasta keskiviikko. Onhan se. Tuntuu, että tämä viikko on ollut niin pitkä ja loppua ei näy. Tässä kumminkin vielä hetkeksi viime viikonlopun tunnelmia. 

Vanhempieni koti on täynnä erilaisia pieniä yksityiskohtia. Tämä omakotitalo sijaitsee lähellä keskustaa viihtyisällä asuinalueella, jossa metsä ja järvi ovat muutaman askeleen päässä. Neljä huonetta, keittiö, olohuone, sauna ja vessa. Tilaa riittää vanhemmilleni hyvin, mutta toisaalta taas joskus viikonloppuisin tuntuu, että sitä saisi olla enemmänkin. Me "vieraat" ollaan onneksi totuttu siihen, että nukutaan lähes missä vaan, mistä tilaa milloinkin sattuu löytymään. Onhan se toisaalta mukavakin, että joitain sisaruksia paikalle sattuu yhtä aikaa, kun osan kanssa tapaamiset ovat lähinnä jouluna ja kesäisin. Meitä lapsia on neljä ja vain yksi meistä on tässä kodissa oikeasti asunut, mutta ihan kotoisa olo siellä silti tulee. Ainoastaan kokkaillessa meinaa välillä epätoivo iskeä, kun en löydä mitään välineitä, kuten joskus aikoinaan lapsuudenkodistani löysin. Itse käyn vanhempieni luona yleensä kerran kuukaudessa, joskus harvemmin. Välillä ollaan yötä ja välillä vain ohikulkumatkalla. 

Mietin, että jos minun pitäisi kuvailla tätä kotia jotenkin sanoisin, että se on kodikas ja tänne on hyvä tulla. Täällä tekee heti mieli keittää kuppi kahvia ja istua sohvalle selailemaan uusimpia lehtiä. Siinä samalla tietysti syödä lähes kaikkea, mitä kaapista sattuu löytymään. Tämän kodin herkkukaapin oven tietävät ihan ne pienimmätkin vieraat. Tänne tullessa et voi olla ihan varma, että onko tarjolla herkkujen lisäksi ruokaa, mutta viimeistään sillloin, kun astut ovesta sisään lähdetään kauppaan. Tässä kodissa ulkoillaan paljon ja tykätään istua hämärässä. Mieluiten vain takkatulen ja kynttilöiden valossa. Täällä kuuluu musiikkia, välillä niin kovaa, että puhuminen on mahdotonta. Rummut ja erilaiset levyt ovat kovassa käytössä. Silti suurimmaksi osaksi täällä on hyvinkin hiljaista ja rauhallista. Tässä kodissa saunotaan aika usein. Saunan jälkeen katselleen hetki televisioita tai valitaan joku elokuva, jota yhdessä katsotaan. Nukkumaan mennään ajoissa ja aamulla herätään usein ennen kukkoa. Tämän kodin läheltä löytyy monien sukulaisten koteja ja heitä saattaa tupsahdella ovista aina hyvinkin yllättäen. Silloin juodaan kuppi kahvia ja istutaan hetkeksi. Tämän kodin toinen asukas touhuaa taukoamatta ja toisella on aina aikaa kahville. Tässä kodissa viihtyisit varmasti sinäkin.

Mukavaa alkanutta marraskuuta. 

Ruut


rentoilua


Heippa ja mukavaa maanantaita. 
Tänään tuntui kyllä olo erityisen kivalta, kun takana oli hyvä viikonloppu ja töihin sai lähteä jo vähemmän flunssaisena. En tiedä vaikuttiko vireystilaan myös se, että kelloja käännettiin. Tuntui nimittäin, että sai nukkua ihan kunnolla. Hyviä unia onkin täällä vähän kaipailtu.  


Viikonloppuna otin rennosti. Ajelin heti perjantaina töiden jälkeen vanhempieni luokse. Siellä majoitunkin sohvalle, jossa oikeastaan vietin koko perjantain ja suurimman osan lauantaistakin. Ehdin selata kasan sisustuslehtiä, lukea yhden yli 400 sivuisen kirjan alusta loppuun ja katsella muutaman ohjelman. Samalla toki jutustellen muiden kanssa. Lauantaina sitten siirryttiin anoppilaan. Sielläkin sohva kutsui. Televisiota katseltiin ja täyttelin ristikkoa siinä sivussa molemmat päivät. Oli jotenkin vaan tosi onnellinen olo, kun ei ollut enää kuumetta ja pääsi kotoa pois. Tosin sohvalla me täällä kotonakin istuttiin ilta Game Of Thronesia katsellen. Enää muutama kausi jäljellä ja sitten saadaan vihdoin ehkä tehtyä jotain muutakin ;) 

En tiedä miten teillä, mutta meillä ainakin vietetään paljon aikaa sohvalla. Tosin pienessä asunnossa ei kovin montaa paikkaa hengailuun ole, joten ehkä senkin takia. En silti koe, että oltais jotenkin liikaa siinä. Sillai sopivasti. Nytkin tätä kirjoittelen tässä sohvalla istuen. Tässä aionkin tämän illan viettää lähes kokonaan. Sain nimittäin juuri meille ruoan tehtyä ja ulkona haravoitua, joten nyt ei ole tarve mennä mihinkään. Aika leppoiselta tämä meidän elämä täällä välillä vaikuttaa varsinkin kun seuraan läheltä muiden sisarusteni elämää, mutta elämäntilanne nyt vaan on tällainen ja haluan, että siitä voin oikeasti nauttia. Tuntuuhan se välillä hassulta kun suurin osa ystävistä elää keskellä niitä kuuluisia ruuhkavuosia, joissa kiirettä ja tekemistä riittää. Siinä sitten itse sanot lukeneesi koko päivän kirjaa. No, ehkä mun ystäväpiiri ja suku on jo tottunu tähän rentoiluuni. Jokaisella omanlaisensa elämä ja täällä nautitaan just nyt tästä. 



Ihanaa alkanutta viikkoa myös sinne teille. Oli se sitten kiireinen tai ihan vailla mitään hommia. 

Ruut

keskiviikon kollaasi


Ajatuksia ja hetkiä yhdestä illasta tällä viikolla. On ollut aikaa taas ajatella. Teidän ja itseni onneksi huomenna taas töihin ;) 

Tässä teille muutama ajatus omasta paikasta. Ehkä joskus se oma paikka voikin olla tunne sisimmässä. Tässä ja nyt on hyvä olla. 


siinä me istutaan yhdessä sohvalla. takana työpäivä ja sairaspäivä. molemmat hieman väsyneitä. nyhjötetty sisällä jo monta viikkoa. ihmeellisen rauhallista siihen nähden. toinen ei vielä ärsytä, vaikka muita ei ole nyt tullut nähtyä. viikot ja viikonloput vain me kaksi. ulkona ilta pimenee ja kuu loistaa taivaalla. on vähän pakkasta, mutta se ei haittaa. sisällä on lämmin. yhdessä saman viltin alla. leikitään ajatuksilla ja haaveillaan. välillä kinastellaan ja ollaan molemmat oikeassa. laitetaan seuraamamme sarja taas pyörimään.

otan puhelimen käteeni. huomaan, että olen saanut viestejä. puhelin on ollut äänettömällä, kuten aika monena iltana nykyään. luen siihen tulleita viestejä. hymy nousee huulilleni. paras ystäväni, sukulaiset, perhe ja ystävät eri elämäntilanteista. muistuttavat, että siellä ovat. kertovat omia juttujaan ja kyselevät kuulumisia. samalla kun kerron tuolle toiselle ne parhaat palat ja näytän hauskimmat kuvat, puhelen suunnitelmistani ja siitä, mitä seuraava viikkoni pitää sisällään. toinen kuuntelee ja vastaa, jos jaksaa. välillä keskittyy omiin ajatuksiinsa ja juttuihinsa. 

siirryn hetkeksi pois sohvalta keittiöön. haluan laittaa meillä jotain iltapalaa. pilkon vihanneksia lautaselle ja voitelen leipiä. pistän vettä kiehumaan ja laitan teetä. hänelle enemmän maitoa ja itselleni vain pieni tilkka. kaapista nappaan mukaani vielä irtokarkkeja. niitä joita käytiin iltapäivällä kaupasta yhdessä ostamassa. hänelle makeat, minulle kirpeät. noitapillit jaetaan tai yleensä se syö kumpi ensin ehtii.

siirryn sohvalle. toinen nostaa päätään. hymyilee huomattuaan tarjoilut. syödään hiljaa omissa ajatuksissamme. toinen antaa pusun ja kiittää. siirryn lähemmäksi ja painaudun aivan kiinni. laitan silmät kiinni ja hengitän. muistelen menneitä vuosia ja kaikkea, mitä on tullut koettua. elämäni ihmisiä. odotuksia, unelmia, haaveita, pettymyksiä ja kaikkia ilon ja onnen hetkiä. ajatuksia virtaa ja osaa pohdin ääneen. siinä lähellä tuttu tuoksu ja lämmin syli. mitä ihmettä tein oikein, miten kaikkien tapahtumien jälkeen ollaan tänään tässä. en olisi arvannut, että näin voi oikeasti käydä. en uskonut, vaikka jotkut niin sanoivatkin. vuosi sitten meistä tuli virallisesti avopuolisoita. paljon on tähän vuoteen mahtunut. opettelua, oppimista, kyyneleitä ja naurua. varmasti yksi elämäni opettavaisimmista vuosista. 

laitetaan televisio kiinni ja siirrytään nukkumaan. käyn pesemässä kasvot ja lääkitsen itseni. pyydän vielä toisen laittamaan minulle silmätipat. makaan hetken näkemättä mitään ja toinen hyökkää kutittelemaan minua. osaan arvata sen ja olin jo varuilta kietoutunut peittoon aika tiukasti. saadaan aikaan pikkuinen riita ja käännän pääni pois. päätän nukahtaa. toinen kaappaa kainaloon ja sanoo hyvät yöt. unohdan kiukun ja suljen silmäni. toinen valvoo vielä hetken ja viimein ollaan molemmat unessa. 

tänään tässä on hyvä. sisällä asuu onnellisuus ja sydämessä on rauha. minusta tuntuu, että olen löytänyt oman paikkani. 


Ruut

hitaita päiviä


Mukavaa tiistaita ja terkkuja täältä sairastuvalta. Eipä se tauti niin vain lähtenytkään, vaan iski aika voimalla takaisin. Edelleen siis lepäillään ja tehdään juttuja sillai hitaammalla tahdilla. Nauttikaahan te syksyn ensimmäisistä pakkasista minunkin puolesta. 

Ruut

yksi erittäin kaunis kirja ja monta hyvää ja tärkeää hetkeä


yksi kokonaan syöty suklaalevy ja perjantain pizzasta jäänyt puolikas jääkaapissa odottamassa. 

isoja kupillisia kuumaa vettä ja monta palaa inkivääriä sinne sekaan. 

anteeksipyyntö rakkaalle, kun aamuisin täältä on herännyt joku, joka on kotona hyvinkin huonokäytöksinen ja töissä vasta oma iloinen itsensä. miksi kohdella kaikkein tärkeintä vähemmän tärkeästi. 

aamuinen yhteinen siivoushetki ja hitaasti syöty aamupala. aamupalalle valmiiseen pöytään. 

kuumemittarin piippaus, joka osoittaa, että lämpö on taas nousemassa ja silmätkin taitavat olla tulehtuneet. 


yksi katsottu elokuva ja vain elämää- jakso. illan gladiaattoreita ja miljonääriä odotellessa. 

ulkona monta pientä hentoa lumihiutaletta ja yksi siili, joka pyörii ikkunan alla. 

omin käsin puristettua appelsiinimehua. 



kaunista ja vihreää. viikonloppuna käteen sattunut kaunein kirja pitkästä aikaa. suosittelen lämpimästi, jos haluaa oppia, miten hoitaa ja istuttaa oikein viherkasveja ja katsella samalla kauniita kuvia. 

ei yhtään voittoa eurojackpotissa. 

jo viikon huonosti nukuttuja öitä. viime yönä nähty uni, jossa olin isolla porukalla wienissä ja kaikki meni pyllylleen. 

yksi vahongossa sanottu ruma sana. yksi kehoitus pieneltä A:lta mennä jäähylle rumien sanojen takia. yksi jäähyn välttänyt huonosti käyttäytyvä täti, joka lupasi parantaa tapansa.

lämpeämässä oleva sauna. 

hymyjä ja nauruja kotona ja kylässä. 

siskon luona pelattu lautapelihetki aikuisten kesken.


pihalla odottavat puista tippuneet lehdet, valokuvat, jotka pitäisi laittaa albumiin ja kaapissa olevat talvivaatteet. tekemättömät kotityöt. 

ehkä vielä muutama jakso game of thronesia. 

puhelu omalle isälle. 

kasvonaamio ja kasvojen kuorinta. 

loppuun luettu daniella steelen kirja. 


aika monta vastaamatonta kommenttia täällä blogissa. useita anteeksipyyntöjä yhdeltä flunssaiselta siitä. yksi yritys parantaa tilanne, kun tauti hellittää <3

viikonlopun elämää.

mukavaa lauantaita!

Ruut

keskiviikon kollaasi


Teetä. 
Pannullisia teetä on kulunut nyt viime päivinä. Teehetket ovat tuntuneet vähän pirteämmiltä nyt kun äiti toi tuommoisen pienen sinisen kipposen ulkomailta tuliaisena. Kukat sain mieheltä, joka on ollutkin tällä viikolla suurena apuna. Päivät ovat menneet nukkuessa ja illat ollaan yhdessä katsottu Game of Thronesia. Iltapäivisin töistä tullessaan toinen on kantanut kaupasta ties mitä rohtoja. Lääkkeitä, suklaata, hampurilaisia.. 

Korkeaa kuumetta kesti kolme päivää ja vieläkin on aika kurja olo. En muista tällaista flunssaa hetkeen sairastaneeni ja en tiedä mitä taikoja saan illalla tehdä, että huomenna kehtaisin töihin ilmestyä. Hyvä ystäväni tosin totesi tänään, että kipeänä saa olla surkea ja likainen kasa. Sellainen täällä just nyt. 

Toivottavasti te ootte pysyneet terveinä. Kiitos viime postaukseen tulleista kommenteista. Oli kiva huomata, että joku muukin herkuttelee viikonloppuisin ;)  

Ruut

viikonloppuna kuuluu herkutella?




Viikonloppu vetelee viimeisiään, vaikka just nyt toivoisin siihen aika monta lisätuntia. Makaan täällä sängyssä ja kuume jatkaa nousuaan, vaikka kuinka toivoin, että hiljalleen voisi helpottaa. Vielä silti jaksan uskoa siihen, että huomenna olen työkunnossa. 

Takana kuumeesta huolimatta mukava viikonloppu. Perjantaina herkuteltiin pizzalla ja karkeilla ja eilen lähdettiin pitkästä aikaa keskustaan syömään. Ollaan oltu aiemminkin pienillä treffeillä American Dinerissa ja eipä se taaskaan pettänyt. Sieltä siirryttiinkin suoraan herkkujen pariin, kun päästiin juhlimaan siskoni poikaa. A:n elämässä olen saanut olla alusta saakka todella tiiviisti ja hän onkin varmasti yksi elämäni tärkeimmistä ihmisistä. Nyt jo kuusi vuotias ja en voisi ylpeämpi täti olla. Juhlat olivat juuri hänen näköisensä ja nam, mitä herkkuja siskoni oli taas pöytään tekaissut. 

Tämä päivä onkin mennyt sitten televisiota tuijotellen ja lepäillen. Päivän paras hetki liittyi tietenkin ruokaan. Eilen kaupassa huomattiin, että pakastealtaaseen oli tullut porkkanalaatikkoa ja hyllyltä löytyi myös pieniä kinkkuja. Otettiin sellainen pieni varaslähtö jouluun ruokaillen kynttilänvalossa ;) Kylläpä maistui hyvältä. 

Nyt sitten vaan peukut pystyyn, että tää tauti pian hellittää. Ehkä käperryn tiukemmin peittoon ja toivon, että tuo toinen jaksaa mulle tuoda jääkaapista vanukkaan :) Huomenna se on taas maanantai ja herkuttelu saa hetkeks unohtua. Ollaankohan ainoita, jotka tykkää viikonloppuisin vähän herkutella? Mukavaa ja leppoista sunnuntaita myös sinne teille. 

Ruut

Keskiviikon kollaasi


Hetkeksi maltoin laittaa kirjan pois kädestä ja tulla koneelle. Jotenkin nämä keskiviikon kollaasit on vaan sellaisia, että ainakin keskiviikkoisin tuntuu, että juttua tänne blogiin on. Tänään Sitä riittää, joten anteeksi jo etukäteen ;) Luvassa kuvia suoraan mun puhelimesta. Puhelimena mulla on muuten iphonen 6s, ollut jo parin vuoden ajan. Kerran sen tiputin maahan ja näyttö vähän halkesi, mutta oikeanlaisilla kuorilla sitä ei edes huomaa. Ihan hyvä puhelin ja toistaiseksi akkukin on toiminut ihan hyvin. Tykkään silti enemmän kuvata kameralla ja ehkä senkin takia täällä näkee vähän harvemmin tällaisia kuvia. Kuvia siitä oikeasta elämästä, jota me kumminkin täällä elellään ihan jokainen. 

Tänne kuuluu oikeastaan tosi hyvää. Työpäivät pitää kiireisinä. Vieläkin mulla on tosi paljon opeteltavaa siinä, että istun vaan koneella, mutta nautin kyllä ja tuntuu, että joka päivä entistä enemmän. Illat koostuu monenlaisista jutuista. Joskus vietän aikaa ystävien kanssa. Muutaman kerran oon työpäivän jälkeen jääny kaupungille kiertelemään ja ihastelemaan kaikkea. Harvoin tulee nykyään keskustassa oltua, joten töiden aloitus toi keskustan takas mun elämään, jos ei muuten niin ikkunan kautta :) Aika usein kurvaan työpaikalta suoraan salille ja sieltä sitten vasta kotiin ruokaa laittamaan. Joskus on virtaa senkin jälkeen ulkoilla. Tää on se vuodenaika, jolloin tuolla pihalla tuota hommaa riittäis. Tosin riittää sitä sisälläkin ja varastokin pitäis siivota niin, että saatais puutarhakalusteet sinne talveks. Meille toimii se, että päätetään etukäteen milloin joku juttu tehdään ja sit kun se on sovittu, niin sitten ei auta tekosyyt. Ollaan normaalisti aika mukavuudenhaluisia ja viihdytään käpertyneenä sohvalle ;) Elokuvia ja erilaisia sarjoja katsellen. Uusimpana on ollu kaikkien hehkuttama Game of Thrones. Viiden ensimmäisen jakson perusteella en tykänny yhtään. Olihan siinä jänniä juttuja, mutta ei vaan iskeny. Sitten eilen sitä taas katselin ja tänään oli pakko heti katsoa yks kun kotiin tulin. Ehkä siis sittenkin.. 

Viikonloppuisin ollaan ehditty käydä ystävän synttärijuhlilla, kirpparikierroksella Jämsässä, ulkona syömässä, retkellä, veneilemässä, saatu kotiin vieraita yms. Yks mukavimmista jutuista oli pari viikkoa sitten ollut Valon kaupunki-tapahtuma Jyväskylässä. No, ehkä seura oli se josta tykkäsin kaikista eniten. Tuo pikkuinen kettu sulattaa kyllä edelleen tän tätin sydämen. Maltan tuskin odottaa huomista, että näen heidät taas pitkästä aikaa. 

Elo on siis sopivan leppoista kaiken kiireen keskellä ja just nyt en keksi mitään valittamista. Näin jälkeenpäin voi vaan todeta, että ihan turhaan sitä pelkästi tätä uudenlaista arkea ja maalaili mielessään kaikenlaisia uhkakuvia. Tiesinhän mä sen, että olen ihminen, joka on nauttii siitä, että on töitä. Ehkä jännitin vaan eniten sitä, että löytyykö musta enää sitä ihmistä, joka osasi olla sellainen skarppi, kuten töissä pitää olla. Ei tällainen kotoisa laiskimus ;) Löytyihän se, onneksi. Oon ihan varma, että aina tää arki ei voi olla näin mukavaa, joten päätän nyt nauttia tästä olotilasta ihan uhallanikin. Ainakin tämän illan ;) Toivottavasti teilläkin menee hyvin. 

Nyt äkkiä takaisin kirjan pariin. 

Ruut

10X makuuhuoneessa





1. Puhtaat lakanat. Meillä mennään puhtaisiin lakanoihin lähes poikkeuksetta saunan kautta. Onhan se kiva, että on itsekin puhdas. 

2. Yhteensopivat tyynyliinat ja lakanat. Taidan omistaa vain yhden lakanasetin, jota on kaksin kappalein. Onneksi aikoinaan yksin asuessa ostin pussilakanoita, jotka sopivat hyvin yhteen ja näin ei silmää häiritse yhtään, että sängyssä on kahdet erilaiset pussilakanat. Eikä muuten tarvitse iltaisin väitellä, että kumpi tyyny on kumman, kun molemmilla omat värit. Tosin jos sattuu olemaan saman väriset niin valitsen aina sen pehmeämmän ;) 

3. Virkattu vlltti päiväpeittona. Kauniit lakanat saavat näkyä. 

4. Pimeä ja viileä makuuhuone. Tykkään käpertyä peittoihin. Hankittiin kesällä yksi pimennysverho lisää, joten nyt saadaan koko asunto jo aika pimeäksi. Ilmalämpöpumppu hoitaa viilennyksen. 

5. Sängyn helmalakana, joka peittää sängyn alla olevat laatikot. Pienessä asunnossa säilytystilasta on aina puutetta, joten hankittiin jo kauan sitten sängyn alle laatikot petivaatteille. Sängyn helmalakana on itselläni ollut jo useita vuosia. Aikoinaan sen ostin 120cm leveään sänkyyn, josta näkyi vain toinen puoli. Silloin raaskin ostaa vain sen halvimman, joka oli 80cm sänkyyn. Toimii edelleen. Ehkä vähän liukuu aina paikallaan, mutta ei ole liiemmin haitannut. Täällä ei siis ihan heti sänkyä käännellä. 

6. Meillä nukutaan 120cm sängyssä. Tykkään siitä, että toinen on lähellä ja monesti kylässä ollessa isommassa sängyssä nukkuen herään keskellä yötä etsimään, että missä se toinen on. 

7. Haaveilen sellaisesta yhdestä isosta peitosta, mutta pelkään ettei se toimisi. Aikoinaan yhdellä peitolla nukkuessa olin aina jossain vaiheessa yötä ilman peittoa. Välillä sitä kaksin käsinkin vedin ja toinen ei hievahtanutkaan. Ei hän normaalisti kääriydy peittoon, mutta ehkä unissaan haluaa olla ilkeä ;) 

8. Rakastan tyynyjä. Jos nukun yksin on sängyssä kaikki kuusi tyynyä ja on niin ihana käpertyä niiden keskelle. Tässä asiassa ollaan hyvin erilaisia ja aika monta tyynyä on tässä parin vuoden sisällä joutunut varastoon. Miksi sinne sänkyyn muka pitää mahtua muka ihan suoranakin? 

9. Aamuisin oma kelloni soi 20min aikaisemmin, että ehdin laittaa itseni rauhassa. Tykkään siitä, että ei ole kiire ja saan väsyneenä puuhailla rauhassa. Tarkoitus olisi hankkia minulle seinälle joku pieni teline, mihin voisin laittaa puhelimeni. Voitte vaan kuvitella joka aamu kun puhelin herättää ja yritän sillai varovasti kurotella laittialle toisen yli sitä sammuttamaan. Toistaiseksi en ole onneksi kuullut valituksia siitä, että rojahdan koko painollani hänen päällensä samalla kun pimeässä yritän erottaa, että missä se musta puhelimeni on. Meillä on käytössä myös sarastusvalo. Aluksi en tykännyt siitä yhtään vaan heräsin heti pienimpään pilkahdukseenkin, mutta nykyään olen huomannut, että se toimii  sittenkin. 

10. Nukkuminen vaan on ihanaa. Parasta on silloin kun on saanut nukkua koko yön ilman herätyksiä ja voi aamulla herätä rauhassa. Kyllä sitä nykyään aika paljon mieluummin valitsee hyvät unet valvomisen sijaan. 

Näin meillä. Mites teillä? 

Itse ainakin kuuntelen mielenkiinnolla toisten juttuja siitä, kuinka osa menee samaan aikaan nukkumaan, osa ei koskaan. Osa tykkää nukkua tosi lähekkäin ja osa taas haluaa erilliset sängyt. Osa tykkää pehmeästä sängystä, osa kovemmasta. Joku nukkuu vain pellavaisissa lakanoissa ja joku haluaa tuntea sametin ihollaan. Joku ei halua luopua lemppari yöpaidastaan ja toinen ostelee usein uusia pitsisiä unelmia. Meitä on niin monenlaisia ja kaikilla omat tapansa, mutta se on varmaa, että jokainen tarvitsee unta ja riittävä uni tekee hyvää. Siksi makuuhuoneeseen kannattaa panostaa ja luoda siitä tila, missä uni tulee ja lepäily on mukavaa.

ps.älkää antako tyynyliinojen taitosten häiritä. täällä ei silitellä lakanoita tai tyynyliinoja. kyllä ne siitä sitten taas viimeistään muutaman yön päästä siliää ;)

Hyviä ja levollisia unia sitten kun niiden aika taas on. 

Ruut

makkaraa ja hirvikärpäsiä






Viikonloppuun on mahtunut monenlaista ohjelmaa ja koska tämä viikko oli muutenkin erittäin aktiivinen tuntui ajatus pienestä retkestä tänään iltapäivällä todella hyvältä. Ei annettu sateen haitata ja eipä tuolla metsässä muutenkaan kovin kamalasti sadetta huomannut. Siinä nuotiota tuijotellessa totesin, että nyt sen taas muistaa sen sunnuntaisen olon. Hetken, kun mieleen alkaa hiipiä kaikki arkiset asiat ja työjutut. Sitä alkaa hiljalleen asennoitua siihen, että huomenna se kello taas soi ja ylös on noustava. Onneksi, ihan mukavaa sekin. 

Sitten takaisin sinne metsään. Retkipaikaksi valittiin vanha tuttu Kotalaavu Savion metsissä vähän ennen Hyyppään vuorea. Ihan jo senkin takia, että en jaksanut etsiä uusia paikkoja. Mies toivoi, että mentäisiin sinne, minne piti vähän kiivetä. En nyt ihan varma ole, että tarkoittiko tätä paikkaa, mutta pieni mäki tässäkin oli, joten taisi kelvata. Lisäksi muistin, että laavulta löytyi tarvittavat puut tulentekoa varten, kuten välineetkin pudein pilkkomiseen. Tätä laavua voin suositella myös perheen kanssa retkeillessä. Polku laavulle on helppo kulkea ja laavulla on myös iso pöytä, jossa ruokailla. Lisäksi kätköilijöille sieltä löytyy muutama kätkö. Tänään me taidettiin keskittyä lähinnä rauhalliseen oleiluun. Syötiin eväitä, paistettiin makkaraa ja vähän käppäiltiin siinä laavun lähettyvillä. Ihan kovin montaa tuntia ei tänään retkellä viivytty, mutta jo pieni hetki raikkaassa syysilmassa tekee kyllä hyvää. Ulkoilu vaan on niin mun juttu ja ehkä ne metsät kans ;) 

Toivottavasti teilläkin on ollut mukava viikonloppu! Itse aion seuraavaksi mennä saunaan ja tarkastaa, että varmasti sain kaikki hirvikärpäset päästäni irti ja lopuksi iltaa asetun sohvalle syömään viimeisetkin viikonlopun herkut. Rentoa iltaa myös sinne teille. 

Ruut