Kevättä kohti

Jos viimeinen postaus olikin niin kovin talvinen, niin nyt mennään jo kovasti kohti kevättä. Meillä töissä se tarkoittaa kiireisintä aikaa ja on se kiire tullut myös kotiin. Häät lähestyvät hurjaa vauhtia ja viikonloput on mennyt erilaisten hääaskareiden parissa. Yöt on sitten taas tullut valvottua, kun miettii, että muistaako sitä nyt varmasti kaikki työ- ja hääjutut. Tänä aamuna mies kuiskasi Lakalle, että "äiti alkaa näyttämään pandalle".. Silmän aluset saataa olla vähän mustat ja olo aika väsynyt, mutta kyllä se tästä. Pandat on mun lempparieläimiä, joten en ottanut pahalla ;) En ehkä saanut sitä viime postauksessa kaipaamaani energiaa, mutta uskon sen jossain sisällä olevan. En silti kiellä, että en olis kateellisena katsonu ystävien kuvia reissuiltaan. Kyllä pieni hetki auringossa olis voinu tehdä hyvää myös tänne.

Kotona kevään tuntua tuo tietysti tulppaanit ja niitä on vaan ostettava ihan joka kevät ja ulkona varma kevään merkki oli joutsenet, jotka tänään lenteli tuohon meidän järvelle. Vasta viime viikolla me vietettiin ihana talvinen päivä jäällä käppäillen ja nyt siellä on jo joutsenet! Muisteltiin, että ne aina aikaisin tulee, mutta aina se vaan jaksaa yllättää, että nyt jo. Oikeastaan nämäkin tulppaanikuvat on jo muutama viikko sitten otettu ja tällä hetkellä meillä on jo narsisseja. En ihan kovin paljon tykkää keltasista kukista, mutta jotenkin ne kaupassa mun nimeä huuteli ja laittelin niitä täällä vähän ympäri kotia pieniin kippohin.

Nyt lähinnä odotellaan sitä, että viimeisetkin lumet sulais ja pääsis lenkkeilemään kuiville teille. Oon niin kyllästynyt liukastelemaan tuolla ja haluaisin välillä käyttää muitakin, kun nastakenkiä, mutta ei auta. Nyt eteiseen ja ne nastakengät jalkaan. On sen verran kauan mua sieltä taas joku tuijottanut, että taitaa haluta pihalle.

Mukavaa tiistain iltaa sinne teille ja anteeks, että en oo tänne oikein kirjoitellu.

Ruut

"Mummokukka"

Viime sunnnuntaina käytiin kävelyllä tuolla vähän kauempana. Siinä tulomatkalla satuttiin pysähtymään kukkakaupan kohdalla ja mies sanoi, että käy ostamassa minulle kukkia. Olinkin juuri yksi päivä miettinyt, että kyllä niitä kukkia ennen aina osteltiin, mutta niin ne vaan vähenee, kun aikaa kuluu. Odotin autossa koiran kanssa ja kotona aukaisin paketin.

Paketissa oli Amaryllis. Olivat myyjän kanssa miettineet, että ottaako hän ruusuja vai sitten jonkun kukan, joka elää pidempään. Päätyi jälkimmäiseen.

En tiedä teistä naisista siellä, mutta minä olen kotona muistanut aina tasaisin väliajoin sanoa, että ruusuja, tulppaaneja yms olisi kiva saada kotiin. Kaikki kukat elävät kumminkin kanssani sen viikon korkeintaan. Tuntuu, että löydän ne parhaimmat ja pisimpään elävät kimput ihan vain kaupan kassalta. En tiedä, että mikä kukkakaupan myyjissä on, mutta joka kerta ne saavat myytyä miehelle mitä ihmeellisimmän kimpun erilaisia "mummokukkia", kuten niitä sanon. Sellaisia, joita näkee vanhoilla ihmisillä.

Kaikesta huolimatta taidan olla tosi onnellinen tuosta mun mummon punaisesta mummokukasta. Se näyttää oikein kivalta korissa ja on jotenkin jouluinen. Enkä kiellä sitä, että ajatus on oikeasti se tärkein. Kuka nainen ei kukista tykkäis? Otan onnellisena vastaan kaikki mummokukat, mitä mieheni kotiin kantaa. Ostan itse sitten aina välillä näitä vähän tylsemmän näköisiä kukkia tai jopa oksia.

Nyt alan googlettamaan, että kuinka usein Amaryllis tarvitsee vettä. Kovasti nimittäin toivon, että se on täällä meidän ilona vielä ainakin seuraavan viikon.

Mukavaa iltaa sinne muille viherpeukaloille.

Ruut

Hyvää arkea

Miten siellä on lähtenyt alkuvuosi käyntiin? Täällä tuntui, että ensimmäinen arkiviikko oli hyvinkin tahmea. Aamulla oli todella vaikea herätä ja iltaisin ei jaksanut oikeastaan mitään. Tänään kumminkin herättiin jo vähän pirteämpänä hyvin nukutun yön jälkeen ja lähdettiin pitkästä aikaa lenkille ja täytyy sanoa, että kyllä teki hyvää. Raikasta ulkoilmaa olin kaivannut. 

Uutena vuotena harvoin teen mitään lupauksia ja lähinnä jos jotain yritän niin se on, että saisin taas tämän naisen kuntoon. Tavoitteena on aloittaa sillai ihan hiljalleen taas, sillai ettei ihan heti ahdistu. Uskon siihen, että pienestä se kaikki lähtee. Tällä viikolla pääsin elämäni ensimmäistä kertaa hermoratahierojalle ja se tavallaan aloitti tämän mun hyvinvointi suunnitelman. Oli muuten ihan kamalaa kidutusta koko touhu, mutta sen jälkeen oli olo todella hyvä. Noin muuten suunnitelmissa on lisätä sitä liikuntaa hiljalleen takas tuohon arkeen ja jättää ne herkuttelut vaan viikonloppuun. Viimeisimmästä mä luistan lähes joka päivä. 

Ehkä myös kaikki kivat pikku jutut auttaa voimaan hyvin. Mulla ne vois olla kirjojen lukeminen, ystävien näkeminen ja arjessa sen toisen huomioiminen. Parasta on kun toinen voi hyvin niin siitä saa myös itse sellasta voimaa arkeen. Lopuksi tietysti täytyy mainita kivojen juttujen odottaminen. Meillä onkin jo jääkaapin ovessa muutama keikkalippu odottamassa tälle vuodelle ja ne siinä muistuttaa kivoista tapahtumista. Eli eipä niitten asioiden kovin kummosia tarvi olla.. 

Toisaalta jos miettii ihan perus arkea niin siinä riittää ihan vaan hyvät unet ja säännöllinen liikunta ja ruokailu. Niillä pääsee jo pitkälle. 

Noin muuten oon miettiny sitä, miten muut ihmiset ja niiden sanomiset vaikuttaa ja saa mielen mietteliääks ihan arkenakin. Tässä viime aikoina oon huomannut sen, että olit sitten missä elämäntilanteessa niin aina sitä kysellään, että milloinka sitä ja milloinka tätä. Jos sulla ei oo miestä niin se on ihmeellistä, jos oot sellaisen löytänyt niin miksi et ole jo naimisissa tai jos ei oo lapsia niin siitä muistutellaan tai sitten jos niitä lapsia on niin sitten niitä pitäis olla monta. Oon aika monelta kuullut tätä samaa ihmettelyä, että eikö oikeasti mikään riitä tai pitääkö kaikkien elämä mennä just tietyllä tavalla? Voi kun ihmiset näkis ja ymmärtäis sen, että jokaisen elämän takana voi olla asioita, mitä ei ihan heti kaikille paljasteta. Jokaisella on se oma elämä ja se menee just sellaiseen tahtiin kun menee. Ymmärrän kyllä myös sen, että monesti ihmiset vaan kyselee uteliaisuuttaan tai ihan vaan, koska niin tehdään, eikä suurimmalla osalla ole oikeasti väliä muulla kuin sillä, että sinä olet onnellinen..

Toinen asia mihin törmäsin jo tässä viikon sisällä oli se kun eräs ihminen laittoi viestin ja kysyi, että onko minun elämäni nyt muuttunut sitten kerralla tosi täydelliseksi. Aluksi mietin, että mitä siihen oikeasti voisin vastata. En halua peitellä sitä, että arki voi oikeasti olla hyvää ja edelleenkin olen sitä mieltä, että hyviä ja huonoja asioita on lupa jakaa, jos se oikealta tuntuu. Toki blogiin tulee laitettua enemmän niitä hyviä juttuja ja miksi ei saisi laittaa. Uskon, että jokainen oikeasti tietää, että ei se elämä voi olla pelkkää hyvää ja ihan meillä jokaisella on ne omat vaikeutensa, mutta miksi niihin pitäisi aina keskittyä? Voiko oikeasti olla niin, että minä saan ja voin nauttia niistä hyvistä jutuista? Ihan jo arjessakin? En aio potea siitä huonoa oloa, että olen onnellinen.. 

Kyllähän ne toisten ihmisten sanomiset vaikuttaa ei sille mitään voi ja voi kun sitä itse osais vaan huolehtia siitä omasta elämästä ja vähän myös niistä läheisten, ainakin olla helpottamassa sitä. Välillä joitakin juttuja jää miettimään pidemmäksi aikaa ja välillä onneksi ei. 

Tänään on loppiainen ja itse täällä odottelen, että sauna lämpeää ja pääsen sinne. Illaksi aion lähteä tapaamaan ystäviäni ja ehkä syömään jotain. 

Tuli ehkä vähän sekavaa tekstiä, mutta halusin avautua ihan pienesti vain ;) 

Kuvissa muuten ihania juttuja, jotka myös piristää. Tilaisin Deseniolta meille uudet taulut ja tykkään niistä ihan todella paljon!! Tuo ihana kalenteri tuo myös arkeen iloa, kun sitä aina työpöydällä katselen. Lisäks nyt menossa jännä hyvä uus kirja ja vähän tuossa yhdessä kuvassa vilahtaa meidän uutta ihanaa pehmeää mattoakin. Entäs nuo tulppaanit? Eilen ne ostin, koska laitoin sen pienen joulukuusen nyt pois ja halusin jotain tilalle tuonne pöydälle. Viimeisenä, mutten vähäisimpänä on edelleen tuo lähiranta. Parasta täällä. Meillä tuo toinen onkin käynyt uimassa joka viikko edelleen, sitkeä sissi! 

Näihin ajatuksiin ja kotoisiin tunnelmiin mä nyt taidan lopettaa ja valmistautua siihen iltaan. Ihanaa loppiaista ihan jokaiselle!

Ruut

kotona

Yhtenä päivänä ruokakaupassa kassan vieressä huomasin monenlaisia kukkapuskia. Tajusin, etten edes muista milloin viimeksi olisin sellaisen kotiin ostanut. Ehkä jo senkin takia, että kesällä niitä kukkasia sai omasta pihasta. Tämä oli kumminkin sen veran erikoisen näköinen kimppu, että oli pakko ostaa. Nyt jo toista viikkoa tuossa ja edelleen hyvältä näyttää, joten ei ollenkaan huono ostos. 

Taas sen vaan huomasi, että kyllä kukat kotona ovat aika kiva juttu. 

Kivaa oli myös viikonloppuna ja sen verran vauhdikasta, että tänä aamuna en meinannut jaksaa silmiäni aukaista. Päivät vanhempieni luona kuluivat leikkien ja touhuten. Saatiin nähdä aika montaa sukulaista ja kyläillä. Ulkonakin ehdittiin oleilla. Viikonlopun kaunein hetki taisi olla hautasmaalla, kun pieni B silitteli mummon uutta hautakiveä ja antoi sille pusun. Nyt sen ehkä vasta alkaa sisäistämään, että mummoa ei enää ole. Sitä oli niin tottunut siihen, että aina tuolla ollessa käytiin pieni hetki mummon kanssa juttelemassa. Nyt viikonloppuna tuntui hyvin surulliselta, ettei se enää mahdollista ole. Muistot onneksi säilyvät, vaikka ikävä on kova. Kiitollinen saan silti olla, että toisen mummon luona voin edelleen käydä ja aika onnellisia he papan kanssa taas olivat, kun heille tulimme. Viikonloppuna myös pelattiin Rummikubia monta kertaa (tätä lautapeliä voin lämpimästi suositella!) ja syötiin ihan joka välissä. Vielä ennen kotiin tuloa ehdittiin käydä juhlimassa kummityttöni syntymäpäiviä. Ihania hetkiä rakkaiden parissa, mutta oli kyllä aika mukavaa tulla kotiinkin. Kotiin tultiin eilen ennen iltaa ja ilta kuluikin lähinnä oleillen ja uuteen viikkoon valmistuen. 

Tänään ohjelmessa on vain pientä siivoilua ja ehkä jotain ruokaakin pitäisi tehdä, vaikka viikonlopun jälkeen hetken luuli, että en voi syödä enää pitkään aikaan mitään :) Noin muuten aion ottaa nämä viimeiset viikot kotona vähän loman kannalta ja nauttia siitä, että aamut voivat vielä hetken olla todella rauhallisia. 

Nyt lisää kahvia tähän naiseen. Mukavaa alkanutta viikkoa sinne teille <3

Ruut

Pihalla

Aurinkoiset terveiset täältä pihamaalta. Tänä aamuna auringon paistellessa oli pakko lähteä pihalle. Me ei olla ehkä ihan niitä ensimmäisiä pihamaalla hääräilijöitä, mutta yritetään silti jotenkin edes pitää nämä omat tilukset suht siistinä. Välillä sitten vaan katsellaan naapureiden pihoja, että näyttävätpä ne hyvin hoidetuilta ;) En silti ihan kamalasti ole asiasta paineita ottanut. Kaikki aikanaan. Rivitalon päätyasunto on aika ihana, mutta se tietää vähän enemmän pihahommia, kun pihaa on enemmän kuin vain takapiha. Mitään kovin mittavia operaatioita ei olla lähdetty tekemään, enkä ole halunnut ihan hirveitä summia pihaan käyttää. Keväällä kaadettiin taas muutama puu pihasta ja harvennettiin osaa. Tässä pihassa kun pensaita ja puita riitti. Edellinen asukas oli saanut aikaan jo melkoisen viidakon, joten sitä tässä on hiljalleen yritetty siistiä. Laattoja saatiin muutama rivi lisää ja hankin toisen laatikon kukille. Nyt toisessa kasvavat yrtit yms ja toisessa erilaisia kasveja. Meillä on myös vaihtolava, jonka päälle olen laittanut erilaisia kukkaruukkuja kukkineen. 

Takapihalle aurinko paistaa lähes koko päivän, joten siellä Ikeasta ostetut tuolit ja vaihtolavasta tehty pöytä. Talon sivulla sitten toinen pöytäryhmä, jonka on tarkoitus siirtyä enemmän etupihalle kunhan joku siirtää yhden kukkapenkin ;) Sitä odotellessa istun yleensä rappusilla iltapäivällä, koska aurinko siirtyy illan tullen hiljalleen etupihan puolelle. 

Kukkasista ja puskista ja niiden nimistä ei kamalasti tietoa ole. Osan ostin ihan vaan siksi, kun halvalla sai. Tästäkin syystä meidän piha on aika usein hyvinkin vihreä ja tänä vuonna olen kerrankin yrittänyt katsoa, että ostaisin kasveja, että ne kukkisivat sillai, että aina olisi jossain vähän kukkaa. Hiljalleen taidan siihen päästä ja nytkin ensimmäisten kukkien lakastuessa uusia näyttää olevan hiljaa avautumassa. Elämän pieniä iloja nämäkin ja toisaalta suuria onnistumisen tunteita, kun ihan alusta tässäkin lähdettiin.. 

Näistä kuvista suurin osa on otettu tänään. Reilu kolme tuntia siinä meni, että sain kitkettyä takapihan rikkaruohoista suurimman osan. Vielä on etupiha ja talon sivupiha jäljellä, huh. Tältä täällä siis näyttää nyt. Tämän kesän kukat ja pensaat on nyt istutettu ja voi keskittyä ihailemaan lopputulosta. On se kyllä vaan kiva juttu, että on piha, vaikka ihan pienikin. 

Tällainen torstai täällä. Huomenna onkin sitten kesäkuun viimeinen päivä, hurjaa vauhtia tämäkin kuukausi taas meni. 

Ruut

Lomalla

Kukkia sisällä ja ulkona. Kupissa kahvia ja sylissä kasa uusia sisustuslehtiä. Mietin tänä aamuna, että pieni loma vois tehdä mulle hyvää ja sovittiin, että sellaiselle lähden. Rauhallisen lauantaiaamun jälkeen pakkasin kassin ja olin valmis matkaan. No, oikeastaan mukaan tais tulla vähintään kolme kassia. Nää Suomen kesät kun on vähän arvoituksellisia ja koskaan ei voi olla varma, että tarvitaanko huomenna bikineitä vai villapaitaa. Tuo pakkaaminen ei muutenkaan oo mun vahvuus ja nykyään lähes aina autolla matkustaessa ei kovin jaksa miettiä, että mitä ottaa mukaan ja mitä jättää kotiin. Kaikki tavarat vaan kassiin ihan vaan siksi, että muutaman päivän jälkeen voi huomata tarvinneensa vain yhtä ja samaa asua. 

Täällä siis ollaan, vanhempieni kotona. Lepäilykin tuntuu eri ympäristössä taas ihan erilaiselta. Tuskin maltan odottaa hetkeä, että hammaskipu on ohitettu ja pääsen kunnolla nauttimaan kesästä. Tästä on kumminkin hyvä aloittaa ja näissä maisemissa uskon sen onnistuvan.

.. ja niinhän siinä kävi, että päivä ehti kulua ennen, että sain tämänkin loppuun kirjoitettua. Ehdittiin vähän grillailla ja katsoa yksi elokuva. Nyt on aika sulkea silmät ja toivoa, että unta riittää edes muutamia tunteja. Ajattelin jättää ikkunan auki ja nukahtaa ulkoa kuuluviin lintujen ääniin. Tulee jotenkin kesäinen olo. Vähän kuin telttaretkellä olisi.

Mukavaa viikonlopun jatkoa myös teille!

Ruut

Päivän ajatuksia ja unelmia

Selailin tässä taas yksi päivä koneelta vanhoja kuvia. Teen sitä oikeastaan aika usein. Tuntuu, että joskus silloin monia vuosia sitten ennen mun ensimmäistä blogia saatoin usein valittaa, etten oo tehny mitään. Nyt mulla on mun tekemisistä todisteita jo aika monen vuoden ajalta, joten enää en voi sanoa samaa. Kyllä sitä vaan tulee tehtyä ja mentyä, vaikka välillä tuntuis, että tää elämä on vain sitä samaa arkea, jossa ei tapahdu mitään ihmeempiä tai jos tapahtuu, niin ne on sitten jotain ei niin mukavia juttuja. 

Tuo toinen huomauttikin mulle eilen, että mun jokainen lause oli aika negatiivinen. Enkä ees ite tajunnu, kunhan luettelin asioita mitä mielessä oli. No, alettiin siinä sitten puhua kivoista jutuista ja niistä elämän unelmista ja haaveista tai, että mitä tehtäis jos voitettais se 72 miljoonaa. Mukavinta oli huomata se, että meidän unelmat oli aikalailla toteutettavissa ihan jo pienemmilläkin rahasummilla. Kumminkin jos sitä rahaa tulis tollai "vähän" enemmän niin ehkä me hankittais se omakotitalo, auteltais vähän omia läheisiä ja käytäis jossain matkalla. Ja mä toki veisin siskon shoppailee johonkin vähän kauemmas, johon tuo toinen totes, että kotiin pitäis tulla viimeistään sit kun olis enää 30 miljoonaa tilillä ;) Hih. Välillä on kiva leikitellä ajatuksilla ja unelmoida, vaikka lopulta just tässä ja nyt oliskin just hyvä. 

Nämäkin kuvat on otettu melkein tasan vuos sitten. Muistan päivän ja jos mietin sitä päivää ja tätä mitä nyt eletään niin aikamoinen vuosi kyllä takana taas. Tämäkin päivä on ollut aika jees. Aloitin sen salitreenillä ja äsken saatiin pihasta viimeisetkin lumet ja jäät pois. Muutamia nuppuja on tullut maan alta esiin vähän sieltä ja täältä ja rannalla vesi liplatteli auringon paistellessa. 

Ihanaa torstaita ja mukavia hetkiä teille ja meille. 

Ruut

Kesäaika ja pieniä suunnitelmia tulevalle kesälle

Viikonloppu vierähti taas niin nopeasti. Harmitti jotenkin mennä illalla nukkumaan ja tietää, että taas se on aamulla maanantai. Edellisessä postauksessa kerroinkin meidän treffeistä, jotka menivät taas kerran oikein mukavasti. Ehkä ensi kerralla voisin valita jonkun hieman romanttisemman leffan, mutta itsepä menin toivomaan kauhua.. Sunnuntaina päästiin retkeilemään, josta kerron lisää myöhemmin tällä viikolla, oli nimittäin sen verran mukava retkipaikka. Illalla ehdittiin vielä hiihtämäänkin. Taisi olla tämän talven viimeiset hiihdot. Ladulla oli niin paljon vettä ja neulasia, että ei ihan kamalasti suksi enää kulkenut, mutta haluttiin silti käydä jo tutuksi tulleella lenkillä. Ensi talvena sitten uudestaan. 

Viikonloppuna siirryttiin myös kesäaikaan. Kyllä sen tuolla metsäretkelläkin huomasi, että kevät alkaa tulla. Lunta ei enää kovin paljon ollut ja muutenkin ilma oli todella lämmin. Kyllä sitä kesää onkin odotettu (ja kevättä nyt näin ensiks). Eilenkin löydettiin taas yksi kiva paikka, mihin on päästävä sitten kesällä. Tuntuu, että meillä se listä noista kesähommista kasvaa vaan ja oon ihan varma, että kesän koittaessa ei taas muisteta niistä puoliakaan. Näin kävi viime kesänä :) No, tiedossa on ainakin aika monta metsäretkeä (muutama paikka mihin pääsee vain soutamalla), mahdollisesti se telttaretki, pientä remppaa kotona, mökkeilyä ja yhet pikku festarit. Loput jutut mitä keksitään on sitten vaan plussaa. 

Kotonakin taas pitkästä aikaa tulppaaneja. Nämä eivät taida ihan viikkoa täällä elää, mutta kauniita olivat edes hetken. 

Mukavaa alkanutta viikkoa sinne teille myös. 

Ruut

se aika vuodesta

Kevät tulee. Kotona pölyä tuntuu riittävän joka nurkassa ja aurinko valollaan tuntuu saavan kaikki pölypallot esiin, vaikka siivoaisi kuinka. Ulkona voi taas jo tuntea sen, että lämmintä on. Nähtiin jopa joutsen tuolla rannalla yhtenä aamuna uiskentelemassa. Jäät sulaa ja onneksi myös jäiset kadut. Sitä alkaa jo mielessään käydä läpi vaatekaappia, vaikka ei ihan vielä uskalla talvivaatteista luopua. Myös  kotiin kaipaa jotain uutta.. 

Kukka (kasvi), joka sietää pimeyttä, eikä säikähdä kuivuutta on kuin tehty meille. Katsotaan toimiiko käytännössä. Onnistuin joskus jopa kuivattamaan kaktuksen, joten odotukset eivät kovin korkealla ole. Tämän kasvin (jonka nimen jo unohdin) löysin ruokakaupassa käydessäni. Meillä täällä sisällä oli ennestään vain yksi viherkasvi johtuen ihan jo siitä, ettei ikkunalautoja ole, eikä kovin paljoa vapaata tilaakaan ja toisaalta taas siitä, että en vaan saa pidettyä niitä hengissä. Kauniitahan nämä olisi ja tulee jotenkin kodikkaampi olo, jos on kasveja/kukkia kotona. Vielä pitäisi ostaa multasäkki, koska joka keväinen ei niin mukava projekti olis taas tehtävä ja vaihdettava kukkiin ne mullat. Jokohan sitä samalla vois istuttaa pääsiäseks ruohoa. Kohtahan sekin jo on.. 

Vielä kun sais tuota vihreää sisustukseen vähäsen. Pussilakanat ja ehkä joku kiva tyyny sohvalle vois olla mukavaa vaihtelua, mutta ihan kovin paljon en ole niihin rahaa käyttämässä, joten etsinnät jatkukoon. 

Muuten viikko on menny taas nopeasti. Lepäillen ja kaupungilla, sopivasti molempia. Ei ihmeitä elämään täällä :) Toivottavasti teilläkin on siellä päivät sujuneet mukavasti. 

Aurinkoista torstaita!

Ruut

Muutama ajatus tähän päivään

Voi tätä onnen määrää. Taas on kotona uusi kimppu kukkia, kun vasta eilen heitin edelliset roskiin. Sain aamupäivästä ystäväni tänne kylään ja hän tuli kimppu mukanaan. Ihania ovat. Ihan ensimmäistä kertaa hän tänne tuli ja minä täällä jo melkein kaksi vuotta asunut. Mihin tämä aika oikein menee?

Mietin tänään muutenkin näitä vuosia ja sitä, miten se arki vaan vie mukanaan. Piti hetki oikein laskeskella, että olenko nyt 34 vai 35. Niin se vaan on, että kesällä sitä mennään jo lähemmäs seuraavia pyöreitä vuosia, hurjaa! Tuntuu, että viikot vaan vilisevät silmissä, vaikka sitten aina tiistaisin ja keskiviikkoisin on tunne, että tää viikko ei lopu ikinä. Tuskin olen kumminkaan ainut tän tunteen kanssa. Kaikesta huolimatta oon onnellinen, että vuodet ovat menneet ja nykyään voi ihan rauhassa olla sellainen vähän ehkä jo tylsä aikuinen. Ei kaikki sellaisia oo tai koskaan haluakaan olla, mutta mä ainakin nautin siitä, että välillä voi ihan hyvillä mielin oleilla kotona ja alkaa aikaisin nukkumaan ja antaa muiden juhlia. Toki juhlimassakin on kiva käydä, mutta ehkä vaikka sitten kesällä, kun on valoisaa ja jaksaa valvoa ;) 

No, kyllä sitä joidenkin asioiden suhteen olis kiva olla nuorempi. Nuorena sitä vaan oli paremmassa kunnossa ja muutenkin energisempi, ainakin minä. Oli ehkä muutama huoli vähemmän ja pystyi elelemään rennommin. Nyt kyllä kuulostan siltä, että oisin jo hieman vanhempi kuin oon. 

Viime viikolla naurettiin ystävän kanssa, kun me yhdessä kilpaa muisteltiin sitä, miten meidän lapsuudessa ei ollu kännyköitä tai läppäreitä ja ei meillä ollu tylsää, koska me mentiin ulos ja keksittiin jotain. Nämä siis hänen tyttärensä kuullen.. Just niinku oma isä tai äiti, voi kamalaa! 

Ehkä lopetan tän aiheen nyt tähän, koska tässähän alkaa jo hieman huolestua omista ajatuksistaan. Ehkä ehdotan miehelle, että viikonloppuna tehtäis jotain tosi hurjaa, kuten vaikka käytäis jossain tämän kylän ulkopuolella. Salaa toivon tietenkin, että hän sanoo haluavansa olla kotona. Mikäs sen parempaa, kuin lauantaina rauhassa oleilua, illalla sauna ja televisiosta meidän lemppari ohjelmia. 

Mukavaa ja sellasta ihanan tylsää torstaita myös sinne teille :) 

Ruut

kukkasia

Uusi viikko ja uusi kukkakimppu. 

Viikonloppu meni mukavasti. Perjantaina herkuteltiin pizzalla ja lepäiltiin. Muina päivinä tavattiin molempien ystäviä. Saatiin lauantaina ja sunnuntaina kotiin vieraita pitkästä aikaa ja se oli kivaa se. Launtaina pääsin vielä ystävien kanssa ulos syömään ja aika monta tuntia siinä vierähti jutellessa. Eilen kauppareissulla huomattiin, että kylän pikkuinen kukkakauppa oli auki ja sain valita itselleni mieleisiä kukkia kotiin. Niitä nyt oon sitten täällä ihaillu koko aamun. Ei sitä kovin suuria tarvitse ja tää nainen on enemmän kun onnellinen kukkakimpusta. 

<3

Ei siis mitään ihmeempiä tänne ja tämäkin maanantai on noin muuten alkanu aika arkisesti siivoillen ja pitkällä lenkillä jäälle. Oikein ihanaa maanantaita ja alkanutta viikkoa myös sinne teille. Huomenna onkin ystävänpäivä, joten olkoon viikko oikein extra sydämellinen, jos se ei sitä oo jo aiemminkin ollu. 

Ruut