viikko täynnä toimintaa


Takana aika ihana viikko ja viikonloppu. Tämän vuoden ensimmäiset pikkujoulut juhlittiin viime torstaina rakkaiden ystävien kanssa viinin ja hyvän ruoan äärellä. Yhtenä päivänä taas opettelin pienen himmelin (tai sellaisen tähden) tekemistä oljista. Ei tullut valmista ollenkaan, mutta ehkä seuraavalla kerralla. Lisäksi ajatukset ovat olleet aikalailla uusissa tuulissa. Uusien juttujen äärellä ollaan ja se tuntuu todella hyvältä. 

Uusista jutuista puheen, ollaan hankittu talven varalle muutama uusi juttu. Niistä ehkä paras hankinta oli molemmille nastakengät. Nyt voidaan sitten lenkkeillä, oli sitten kuinka liukasta tahansa. Eikä mun tarvi enää roikkua toisen kädessä ja valittaa jokaisella askeleella, etten uskalla edetä. Lisäks ostin itselleni kunnon talvikengät. Ainakin nyt muutaman käyttökerran jälkeen ovat olleet hyvinkin mukavat ja lämpöiset. Talvitakkeja mulla taas oli ihan liikaakin, mutta ehkä tällanen vajaan 20e takki sallitaan silti. Oli sen verran ihana, että en vaan voinu jättää ostamatta. Mies totesikin aamulla, että oon ollu lähiaikoina erityisen onnellinen kaikista uusista hankinnoista. Sallin sen itselleni ja ihan järkeviä hankintoja mun mielestä. Ihan kovin kamala tuhlailija en ole ja eipä perjantaina Black Fridaykaan saanut innostumaan. En olis oikeastaan tajunnu edes koko päivää ellei tuo toinen olis 23:30 sanonu, että ota nyt tietokone käteen ja osta jotain, kun kerran halvalla saa. Kiitos hänelle, tilasin paidan ;) 



Eilen pääsin viettämään ystävän nelikymppisiä ja siellä juhlahumusssa menikin koko päivä. Nyt aionkin viettää lopun sunnuntain lehtien ja kirjojen äärellä. Sitä ennen kumminkin pieni lenkki ulos. Täälläkin sataa vihdoin lunta ja ulkona näyttää niin nätiltä! 

Mitenkäs teillä on viikko ja viikonloppu mennyt? 


Ruut

keskiviikon kollaasi

Ensimmäiset silmälasit sain jo yläasteella. Pidin niitä ehkä pari kertaa. Sen jälkeen oon tainnu omistaa kahdet muut lasit. Aina tasaisin väliajoin oon huomannu, että tuo kaukonäkö on vaan jotenkin heikko, mutta ei niin heikko, että se haittais elämää. Mieskin ihmetteli kerran, että kumpi näkö mulla on huonompi, vastasin, että ulkonäkö ;) Pärjään siis hyvin ilman laseja, mutta nyt siirtyessä toimistotyöhön ja etenkin päivinä kun istuu palavereissa ja pitää tuijotella johonkin kauemmaksi ruudulle tajusin, että olis se vähän helpompi, jos ei tarvis aina siristellä silmiä. Lisäks tuntu, että mulle jo vuosia sitten määrätyillä laseilla ei enää ihan niin hyvin nähny. Optikolle sain ajan seuraavaksi päiväksi ja jo viikon päästä mulla oli lasit. 

Silmälasien valinta oli muuten todella hankalaa puuhaa. Valitsin tuollaiset aika pelkistetyt Hugo Bossin kehykset ja nyt muutaman viikon niitä käytettyäni oon ollu todella tyytyväinen. Voin kyllä kertoa, että maailma on kirkastunut huomattavasti. En edelleenkään niitä ihan päivittäin pidä, mutta välillä osaan jo olla lasit päässä koko päivän ;) Aina laseja pitäessä mua on häirinny tunne, että oon jonkun takana.

Kuten huomaatte, täällä mietitään kaikkea hyvinkin syvällistä, joten taidan lopettaa tähän. 

Keskiviikon tunnelmissa ja huomenna ollaan jo lähempänä viikonloppua. Kuvassa vasemmalla muuten ihanin silmälasien käyttäjä ikinä. 

Ruut




vähän valoa kotiin


Hei vaan ja mukavaa iltaa. Mitenkäs teillä on viikonloppu mennyt? Itse olen käyttänyt koko päivän siivoamiseen. Oikein odotin viikolla, että viimein tulisi sunnuntai ja olisi aikaa siivota kunnolla. Tosin ehdin jo tuossa saunassa ollessa haaveilla, että ostaisi itselleen oikein kunnon siivouksen. Sellaisen, että joku tulisi ja kävisi joka nurkan läpi, mutta jotenkin se tuntuisi tuhlaukselta. Kumminkin tämä asunto on kovin pieni ja tuntuu, että kyllä sitä pitäisi jaksaa se siivota sitten vähän perusteellisemminkin välillä. Sauna kun on pitänyt pestä jo vaikka kuinka pitkän aikaa ja ne ikkunatkin taitaa nyt ilman pesuja mennä. Ehkä sitten joku päivä..


Näin marraskuussa tuntuu, että moni muukin asia tulee tehtyä sitten joku muu päivä. Ainakin meidän kodissa elellään just nyt vähän hitaammalla tahdilla. Eipä se silti haittaa, ehkä tää onkin sellainen kuukausi milloin kotoilu ja jonkinlainen hitaus on sallittua. Töissä kuitenkin riittää sitten päivisin sitä virtaa, joten eiköhän se ole ihan tarpeeksi. 

Tänään huomasin myös, että ennen neljää alkaa olla jo aika pimeää. Kaivoin kynttelikön esiin. Lisäksi olen poltellut koko viikonlopun mun uutta ihanaa kynttilää jonka ostin perjantaina H&M Homesta. Ihana saviruukku jää tuosta vielä sen jälkeen kun kynttilä on siitä palanut loppuun. Kynttilät ja kyntteliköt tuo kyllä kivasti valoa tähän pimeyteen ja itse tykkään kovasti siitä, että on tunnelmaa. Meillä tuo toinen tosin taas tykkää siitä, että elellään kaikki valot päällä, joten siinä riittää arkeen aina haastetta, että saadaan molempien toiveet huomioitua. Nyt siirrynkin tästä takaisin keittiöön tunnelmoimaan ja otan vielä hetkeksi kirjan käteen. Uusi viikko on ihan pian alkamassa ja tästä illasta on otettava vielä kaikki ilo irti :) 


Ruut

keskiviikon kollaasi



vanhat valokuvat. 

sumuiset ja kauniit aamut. 

lenkkipolut.

viikonloppu omaa isää juhlien. 

tuntematon sotilas elokuvissa. 

halit. 

työpäivät ja lounashetket. uudet mukavat tuttavat.

uudet silmälasit ja elo niiden kanssa. 

hienot puurokupit aamun puurohetkiin.

kuppi teetä iltaisin. 

käynti kirjastossa. 

lemppari shampoo ja monet monet saunahetket. 

karkkilakko viikolla. 

iltaisin game on thrones maratonit. 

sarjan loputtua elokuvahetkiä. 

muutama kiva juttu menneiltä päiviltä. marraskuun elämää. ihanaa keskiviikkoa. 

Ruut

ikävä


Mummo kulta, tähtiin sulle vilkutamme. Kuule siellä taivahassa, mummo sua rakastamme. 

Näin luki tänä syksynä omalla facebook seinälläni. Pyhäinpäivänä moni muistelee läheisiään, jotka eivät enää tääällä ole. Ehkä osa sytyttää kynttilän heidän muistolleen ja osa suuntaa askeleensa kohti hautausmaan portteja. Varmasti on myös heitä, joille päivä oli tavallinen päivä muiden joukossa. Kukin tavallaan. 

Itse jouduin hyvästelemään tänä vuonna elämäni ensimmäisen kerran yhden isovanhemmistani. Mummon poissaolon on ymmärtänyt hiljalleen vasta ihan viime kuukausina. Hän oli osa elämääni 36-vuotta ja iso osa olikin. Välillä sitä on vaikea käsittää, ettei häntä enää ole. Ikävä iskee usein. Ikävä on myös serkkujani, jotka lähtivät aivan liian nuorena. Toinen heistä oli yksi parhaimmista ystävistäni. Heidän haudallaan minulla on tapana käydä aina jouluisin ja lähes aina siitä hautausmaan ohi ajaessa tulevat he mieleeni. Minulle itselleni hautausmaalla käyminen on ollut jotenkin tärkeä asia. Tuntuu ihanalta pysähtyä hetkeksi ja antaa muistojen tulla. Siellä ne rakkaat pysyvät sydämessä ja muistoissa. Siinä pienessä hetkessä sydän huokaa, minulla on ikävä sinua. 

Ehkä näissä hetkissä muistaa myös sen, miten tärkeitä ne vielä siinä lähellä olevat ovat. Miten onnellinen heistä onkaan ja miten tärkeää on kertoa se vielä mahdollisimman monta kertaa. Heidän kanssa on vielä mahdollisuus tehdä ja kokea monenlaista. Heitä ikävöidessä voi ottaa puhelimen käteen ja soittaa. Samalla tietäen, että siellä toisessa päässä vastataan. Ne oman elämän rakkaat. Heistä ei tunnu saavan tarpeekseen ja heitä ajatellessa olo on onnellinen. Hetkessä mieli täyttyy suunnitelmista ja unelmista. Elämästä heidän kanssaan. 

Tällaisia mietteitä tänään. Nyt oikein mukavaa sunnuntain alkuiltaa. Täällä valmistaudutaan hiljalleen ensi viikkoon. Silitetään paitoja, mietitään eväitä ja tarkistetaan kalenterin merkinnät. 

Ruut








Pyhäinpäivä




Olen ollut nyt viikonlopun yksin kotona, mikä on tuntunut hieman oudolta. Aluksi tietysti aloitin siivoamalla koko asunnon, mutta sen jälkeen vähän aikaa vaan ihmettelin, että mitä sitä tekisi. No, laitoin Lipstic Junglen pyörimään ja selailin netistä laukkuja, kenkiä ja sisustusjuttuja. (En tosin tilannu mitään, kun en löytäny ihan niin täydellisiä saappaita, meille sopivaa mattoa, enkö osannu päättää tauluista tai laukuista). Sen jälkeen oon leiponu joulutorttuja ja kiharrellu hiuksia. Vähän mua huvitti, kun mies soitteli ja kysyi, että mitä oon tehny. Mitä ne naiset nyt yleensä tekee, kun miehet ei oo kotona? Vielä tuossa pöydällä odottaa pino sisustuslehtiä ja ehkä illalla voisin vähän hemmotella itseäni kasvonaamion ja kuorinnan avulla ;) Täytyy kyllä myöntää, että en mä ihan aina näin naiselilinen oo, mutta just nyt otan tästä päivästä kaiken naisenergian, mitä vaan saan. Salaa tietysti odotan huomista ja toista kotiin. 



Koti siistinä ja pöytä täynnä herkkuja. Ihan parasta. Saan vielä illaks tänne kolme naista iltaa kanssani viettämään. Tarkoitus olis ihan vaan pelailla lautapelejä ja oleilla. Tää antoi myös hyvän syyn leipoa tän talven ensimmäiset joulutortut. 

Nyt sytyttelemään loputkin kynttilät ja sipaisemaan puuteria nenänpäähän. Mukavaa pyhäinpäivän iltaa myös sinne teille. 


Ruut

Keskiviikon kollaasi


Piti ihan hetken miettiä, että onko tänään tosiaan vasta keskiviikko. Onhan se. Tuntuu, että tämä viikko on ollut niin pitkä ja loppua ei näy. Tässä kumminkin vielä hetkeksi viime viikonlopun tunnelmia. 

Vanhempieni koti on täynnä erilaisia pieniä yksityiskohtia. Tämä omakotitalo sijaitsee lähellä keskustaa viihtyisällä asuinalueella, jossa metsä ja järvi ovat muutaman askeleen päässä. Neljä huonetta, keittiö, olohuone, sauna ja vessa. Tilaa riittää vanhemmilleni hyvin, mutta toisaalta taas joskus viikonloppuisin tuntuu, että sitä saisi olla enemmänkin. Me "vieraat" ollaan onneksi totuttu siihen, että nukutaan lähes missä vaan, mistä tilaa milloinkin sattuu löytymään. Onhan se toisaalta mukavakin, että joitain sisaruksia paikalle sattuu yhtä aikaa, kun osan kanssa tapaamiset ovat lähinnä jouluna ja kesäisin. Meitä lapsia on neljä ja vain yksi meistä on tässä kodissa oikeasti asunut, mutta ihan kotoisa olo siellä silti tulee. Ainoastaan kokkaillessa meinaa välillä epätoivo iskeä, kun en löydä mitään välineitä, kuten joskus aikoinaan lapsuudenkodistani löysin. Itse käyn vanhempieni luona yleensä kerran kuukaudessa, joskus harvemmin. Välillä ollaan yötä ja välillä vain ohikulkumatkalla. 

Mietin, että jos minun pitäisi kuvailla tätä kotia jotenkin sanoisin, että se on kodikas ja tänne on hyvä tulla. Täällä tekee heti mieli keittää kuppi kahvia ja istua sohvalle selailemaan uusimpia lehtiä. Siinä samalla tietysti syödä lähes kaikkea, mitä kaapista sattuu löytymään. Tämän kodin herkkukaapin oven tietävät ihan ne pienimmätkin vieraat. Tänne tullessa et voi olla ihan varma, että onko tarjolla herkkujen lisäksi ruokaa, mutta viimeistään sillloin, kun astut ovesta sisään lähdetään kauppaan. Tässä kodissa ulkoillaan paljon ja tykätään istua hämärässä. Mieluiten vain takkatulen ja kynttilöiden valossa. Täällä kuuluu musiikkia, välillä niin kovaa, että puhuminen on mahdotonta. Rummut ja erilaiset levyt ovat kovassa käytössä. Silti suurimmaksi osaksi täällä on hyvinkin hiljaista ja rauhallista. Tässä kodissa saunotaan aika usein. Saunan jälkeen katselleen hetki televisioita tai valitaan joku elokuva, jota yhdessä katsotaan. Nukkumaan mennään ajoissa ja aamulla herätään usein ennen kukkoa. Tämän kodin läheltä löytyy monien sukulaisten koteja ja heitä saattaa tupsahdella ovista aina hyvinkin yllättäen. Silloin juodaan kuppi kahvia ja istutaan hetkeksi. Tämän kodin toinen asukas touhuaa taukoamatta ja toisella on aina aikaa kahville. Tässä kodissa viihtyisit varmasti sinäkin.

Mukavaa alkanutta marraskuuta. 

Ruut