Pääsiänen

Pääsiäinen tekee tuloaan ja meillä se on näkynyt jo pienten pupujen muodossa. Kuvissa tosin niistä vaan toinen. Mustan samanlaisen ostin vähän myöhemmin.

Pääsiäinen on tänä vuonna jäänyt jotenkin ihan kokonaan pois ajatuksista. Johtuu varmasti pian sen jälkeen olevista häistä. Lisäksi on pieni stressi siitä, että miten ihmeessä saan kaikki työhommat tehtyä. Mieluummin siis tekisin ne pääsiäisen pyhtäkin töitä, että varmasti olisin aikataulussa. Ajatus pyhäpäivistä kuulostaa tällä hetkellä hyvinkin ahdistavalta ja tämä on varmasti ensimmäinen kerta koko elämässäni, että ajattelen näin.

Tiedän, että pieni vapaajakso tuossa välillä tekee varmasti hyvää, mutta miten ihmeessä osaan levätä, kun tiedän, että työt painavat päälle? Tiedän onneksi senkin, että tämä tällainen on vain väliaikaista ja muutaman viikon jälkeen ne kiireisimmät hommat on jo tehty. Siksi se pieni ahdistuskaan ei tunnu niin pahalta vaan tavallaan antaa virtaa myös siihen työntekoon.

Pääsiäisen suunnitelmia ei siis ole vielä tässä kodissa kovin pohdittu. Ehkä mennään pelkillä pupuilla ja ollaan vaan. Ehkä lähdetään käymään jossain tai tehdään jotain. Luulen, että ne asiat selviäivät vasta sitten lähempänä itse pääsiäistä. Ainut varma asia on se, että odottelen siskoni poikia tänne virpomaan. Olen perinteisesti tehnyt heille ihan kunnon pussit herkkuineen kaikkineen. Vieläkin muistellaan mieheni kanssa muutama vuosi takaperin ollutta pääsiäistä, kun ne pienet puput tulivat meidän oven taakse. Toisen silmät olivat niin suuret kun olla voi ja hän ojensi meitä kohti koriaan, joka oli täynnä karkkia. Halusi näyttää valtavaa saalistaan. Taisi olla ihmeellinen päivä hänelle. Tai sitä, kun se suurempi pupu ei suostunut antamaan meille viimeistä oksaansa vaan saatiin vaan hetki sitä ihailla :)

Joko siellä näkyy pääsiäinen teidän kotona? Tai on jo tehty suunnitelmia pääsiäistä varten?

Ps. Nyt on sitten jo perjantai, kun eilen unohdin tämän kirjoituksen julkaista. Taisin taas nukahtaa. Tänään ollaan vielä työpäivässä kiinni, joten nyt työkone auki ja hommiin.

Ruut

6.12

Itsenäisyyspäivä.

Meillä sitä on vietetty hyvinkin leppoisasti (sanonkohan joka kerta näin?). Muutamat pikkujoulut on kyllä tulossa, mutta nekin varsin myöhään, joten nämä ensimmäiset vapaat menevät ihan vain kotioloissa. Se ei kyllä haittaa yhtään. Tuntuu, että tässä vaiheessa vuotta alkaa jo aikamoista väsymystä olla ilmassa ja joululomaa odotan aina vain enemmän. Tänään aamulla nukuttiin vähän pidempään kuin tavallisesti. Päivällä nautittiin siitä, että sai käydä valoisalla säällä lenkillä ja iltapäivällä syötiin hyvin. Meillä oli ihan kunnon jouluruokaa täällä lanttu- ja porkkanalaatikoita, kinkkua ja joulutorttuja. Jälkkäriksi sitten lasi kuohuvaa ja vielä loputkin tortut. Telkkarista muutama elokuva ja linnanjuhlat. Oikein ihana vapaapäivä tähän työviikon keskelle. Ehkä parasta siinä on se, että saa vaan oleilla tuon miehen kanssa ja nauttia kiireettömyydestä parhaassa seurassa.

Nyt jaksaa hyvin huomisen töitä ja sitten voikin rauhoittua taas viettämään viikonloppua. Viikonlopuksikaan meillä ei taida ihmeellisiä suunnitelmia olla. Oikein mukavaa loppuviikkoa teille. Tavataan taas ensi tiistaina.

Ruut

Aihetta juhlaan

Lauantaina juhlittiin meidän tupareita. Ihan vain muutaman ystävän kesken. Syöden ja seurustellen. Syömisenkin suhteen mentiin ihan vaan pizzalla ja herkuilla. Ajatuksena oli kutsua ystävät kylään ja viettää mukava ilta ihan ilman stressiä valmisteluista yms. Talokaan ei ole vielä ihan valmis, saunasta puuttuu ovi, piha on laittamatta eikä maalauskaan ole aivan valmis. Ei sitä aina tarvitse kaiken olla niin täydellistä tai ihan valmista. Juhlaan oli kumminkin aihetta, koska tää on koti, jota todellakin kannattaa juhlia. Meidän oma ihana koti. Ilta oli onnistunut ja tuntui, että vieraat viihtyivät hyvin. Taisi tehdä meillekin hyvää ihan vaan olla ja nauttia..

Tällä viikolla on muutenkin juhlia. Päästään juhlimaan siskoni pojan synttäreitä. Taitaa olla jo kolmas kerta kun niitä juhlitaan. Aiemmat oli silloin oikean päivän lähellä, kun sankari oli meillä yötä ja seuraavat vanhempieni luona, kun satuttiin olemaan kaikki paikalla ja nyt on sitten ne juhlat :D Niin ja aletaan täällä hiljalleen valmistella niitä kesän pääjuhlia, joihin tekemistä vielä riittää. En ole ihan varma, että haluanko kirjoittaa hääjutuista enempää tänne, ainakaan ennen juhlia, mutta aika näyttää sen.. Monenlaista juhlaa siis täällä. Tosin vasta oltiin niissä oman pappani hautajaisissakin, että kyllä sitä elämään on mahtunut niitä vähän surullisempiakin juhlia.

Nyt kumminkin eletään tätä tiistaita ja ihan kovin arkista sellaista. Päivä tehtiin töitä ja äsken juostiin Lakan kanssa ulkona sillä aikaa kun tuo mies maalasi taloa.

Mukavaa tiistaita myös sinne teille.

Ruut

Meidän juhannus ja vähän tätä päivää..

Juhannus.

Tuntuu, että siitä on jo aikaa ja ehkä vähän outoa edes kysellä, että mitäs te silloin teitte. Ehkä ette enää edes muista ;) Me oltiin mökkeilemässä. Tämä muutto ja mennyt kevät veivät sen verran mehuja, että ei oikeastaan jaksettu tehdä mitään. Suurimmaksi osaksi vedeltiin päikkäreitä ja nautittiin siitä, että sade ropisi kattoon, eikä ollut kiire mihinkään. Saunakin jaksettiin sytyttää vasta viimeisenä päivänä. Syntymäpäivänäni jaksoin syödä muutaman sipsin ja juoda puolikkaan siiderin, sitten piti päästä jo unille.

Kaikesta väsymyksestä huolimatta nautittiin kovasti mökkeilystä. Tämä olikin ainut suunniteltu mökkireissu tälle kesälle ja voi olla, että uuden talon myötä ei paljon mökille enää ehditä. Edessä on nimittäin pihan laittamista ja talokin pitäisi maalata, joten hommaa riittää.

Just nyt me vietetään täällä Lakan kanssa kaksin rauhallista lomapäivää. Laitoin matot lattialle ensimmäistä kertaa sitten koiran kotiin saapumisen ja kyttään tässä samalla, että miten tää elämä mattojen kanssa taas lähtee sujumaan. Arkista touhua, vaikka ollaankin lomalla :) Illalla onneks saadaan pieniä vieraita ihan yökylään. Sitä varten laitoinkin jo eilen vierashuoneen valmiiksi. Käytiin siskon kanssa pienellä shoppailureissulla ja löytyihän sitä kotiin vaikka mitä tarpeellista. Tällä viikolla on muutenkin tavoitteena metsästää muutama puuttuva juttu ja ehkäpä joku ilta jaksetaan suunnitella yhdessä meidän tulevaa työhuonetta. Se on vielä tänään sen oven takana, mitä ei aukaista ;)

Tätä kirjoitellessa mietinkin, että vasta kolme kesää sitten olin samoissa puuhissa sen mun rivitalon asuntoni kanssa. Muistan silloin miten mukavalta se kaikki tuntui. En olis silloin arvannut, että ei kulu kovinkaan montaa vuotta, että saan jo uudestaan miettiä sisustusta. Hyvin me sielläkin kyllä viihdyttiin, vaikka taidettiinkin olla tuttavapiirin ainoa pariskunta, joka asui pienessä yksiössä. Ehkä se oli tuo koira, joka sai meidät harkitsemaan isompaa kotia, vaikka tuo nyt mahtuis oleilemaan tyytyväisenä hyvinkin pienessä tilassa.

Mukavaa alkanutta viikkoa teille ja kiitos tosi paljon onnitteluista. Ollaan kyllä todella onnellisia tänä päivänä siitä, että päästiin muuttamaan ja nauttimaan siitä, että on tilaa. Vaikka sitä tilaa ei ihan kamalasti tarvitsisi on silti jotenkin mukavaa, että kodissaan voi kulkea ja elää ihan normaalisti ilman, että jokainen paikka pursuisi tavaraa ja toinen olisi aina siinä metrin läheisyydellä :) Tosin viihdyn minä siinäkin, mutta niinä iltoina kun mua nukuttaa ja häntä ei, on aika ihanaa voida sulkea makuuhuoneen ovi ja nukahtaa..

Nyt takaisin terassille. Lakka siellä odottelee mua ja miettii, että miks tulin sisälle, kun aurinko ulkona paistaaa.

Ruut

Vappu

Hyvää vappua ja toukokuun ensimmäistä!

Ilman sen suurempia tarinoita meidän vappu näytti aikalailla tältä. Siskon luona oltiin. Mukana oli myös serkkuni perhe. Nautittiin toistemme seurasta. Lisäksi tietysti muutama lasi kuohuvaa ja hyvää ruokaa, en olisi kaivannut mitään muuta. Kotona katseltiin Konttorin toinen kausi ja kohta mennään saunaan. Nyt saa kesä tulla!

Ruut

ajatuksia viikon alkuun

Olin jo muutama päivä sitten aivan varma, että meille ei tänä vuonna pääsiäistä kotiin tule laitettua. Vähän jo kauhistuinkin sitä, että mikä mulla on, kun ei yhtään tee mieli istuttaa ruohoa tai ostella pääsiäiskukkia. Onneksi viikoloppu teki taas tehtävänsä ja sunnuntaina oli sen verran virtaa, että aloin siivoamaan laatikoita. En tiedä onko teillä miten siivottuja laatikoita, siis sellaisia, joihin tungetaan kaikki tärkeät paperit, kaikki ne niin ihanat ja tarpeelliset muistot yms. Ihan hirveä urakka taas, mutta lopputulos oli sen verran palkitseva, että kannatti ryhtyä. Sieltä se tipukin taas onneksi löytyi kaiken roinan seasta.

Kyllä me tehtiin viikonloppuna muutakin, kun vaan siivottiin. Perjantaina lähdin suoraan töistä kampaajalle ja sieltä vielä Sisustusiltaan, jonka Maru oli järkännyt. Marun blogia olen lukenut jo kauan, mutta ihan ensimmäistä kertaa sain hänet tavata. Ilta oli aika ihana ja se, että pääsin sinne vielä siskon kanssa kaksin tuntui todella mukavalta. Sanoisin, että täydellinen tapa aloittaa viikonloppu. Lauantai vietettiin Paviljongissa lapsi ja lemmikki-messuilla. Itse en sinne ollut ollenkaan menossa, mutta tuo ukko-kulta (en tiiä, että millä nimellä häntä blogissa kutsuisin, kun poikaystävä kuulostaa liian nuorelta ja onko mies vaan aviomiehen määritelmä tai, entä sitten mun usein kirjoittama kutsumänimi tuo toinen, se kuulostaa melkein liian kylmältä) vaati päästä messuille.. Messut oli yllättävän kivat. Ollaan vähän toivottu, että joku pv meitä olis täällä kolme ja vähän sillä silmällä katseltiin siellä pikkuisia.. Eläimiä siis. Lapsia vilisi silmissä ihan ilman katselujakin ja heillä näytti olevan hauskaa :) Päästiin onneks lyöttäytymään siskon ja serkkuni ja heidän lapsiensa seuraan, joten aika ihana lauantai siitä tulikin. Sunnuntaina saatiin pienet virpojat meille kylään ja nautittiin herkuista.

Tänä aamuna olikin sitten todella vaikea nousta töihin. En jotenkin saanut unta ja olin vielä kahden aikaan hereillä tietäen, että kello soisi kuudelta. Nyt on kumminkin maanantai lopuillaan ja istun tässä sohvalla joka paikka kipeänä. Käytiin sellainen hiihtolenkki tuolla, että kyllä sai kroppa treeniä. Ihan parasta.

Otin kuvankin ja laitoin Instaan. Samalla aloin miettimään sitä, kun nykyään kuulee niin paljon siitä miten tyhmää on kun monet ottavat kuvia ihan joka tilanteesta tai että eikö silloin ole elämää, jos ei siitä laita kuvaa jonnekin. Itse olen tästä vähän toista mieltä. Toki tässäkin on monta puolta, mutta minä oikeasti tykkään ottaa kuvia. Toki otan niitä mielelläni just niistä ihanista hetkistä. Palaan todella usein viikonkin aikana vanhojen kuvien pariin. Tykkään katsella rakkaita ihmisiä tai sitä, että miten kaunista jossain oli. En minä suurinta osaa kuvista edes jaa mihinkään vaan pidän ihan vaan itselläni, mutta kyllä mielelläni jaan niitä omasta mielestä kivoja kuvia aina välillä. Ehkä se on tapa kertoa niille ystäville, joita ei ihan joka päivä näe, että täällä on tehty tällaisia juttuja ja toisaalta ne kuvat monesti muistuttavat myös itseäni siitä, että elämään mahtuu paljon hyvää. Arki on arkea ja vaikka se onkin juuri sellaista mistä tykkään niin kyllä sitä välillä on ihana muistella mitä on tehnyt vapaalla. Entä ne päivät, kun kaikki menee huonosti. On myös vaikea selittää vieraille ihmisille, että millaista on elää tässä mun kropassa. Ei se aina ole niin kivutonta. Joskus sattuu kovasti ja silloin on niin ihana muistella ihania hetkiä. Joskus taas harmittaa kovasti, ettei pysty tekemään jotain ja sitten voi muistella, että pystyn tekemään hyvinkin paljon. Mulle ne kuvat on ollu tärkeitä. Enkä muuten pane pahaksi ihailla myös muiden kuvia. Seuraamani blogit ja instatilit tuo paljon iloa mun elämään. Ehkä sitä kumminkin osaa vielä onneksi erottaa, että milloin on hyvä kuvia ottaa ja mitkä hetket on hyvä jättää kuvaamatta :) Meitä on monenlaisia ja jokaisella ne omat tapansa elää.

Tulipas siinä taas juttua..

Vielä muutama työpäivä ja sitten lomaillaan. Mun toiveet pääsiäslomalle sisältää paljon elokuvia, sarjoja, löhöilyä ja päikkäreitä :)

Mukavaa maanantaita. Mä katson täällä, että mitä Kape kokkailee ja yritän painaa mieleeni hyviä ohjeita..

Ruut

Uusi vuosi Porvoossa

Loma teki tehtävänsä ja sai aikaan monenlaista ideaa. Torstaina ilmoitin tuolle toiselle, että me vietetään uuden vuoden aatto jossain hotellissa. Kovin montaa kertaa ei tarvinnut houkutella ja perjantaina aamulla etsin jo paniikissa hotellihuoneita ties mistä kaupungista. Ne kun näyttivät olevan varattuina suurin osa. Viimein muistin Porvoon ja sen kauneuden ja sieltä löytyikin ihan yllättäen tosi kiva yöpaikka, josta huomenna enemmän.. 

Porvoossa oltiin edellisen kerran pari vuotta sitten talvella silloinkin. Tykättiin siitä, että aika rauhassa siellä saa talvisin käppäillä. Lauantaina lähdettiin aamupäivällä ajelemaan ja ehdittiin vielä valoisan aikaan paikalle. Muutama tunti ulkona kävellen ja kaupunkia ihastellen ja sen jälkeen hotelliin. 

Kun vuosi vaihtuu niin on mukava vähän miettiä sitä juuri elettyä vuotta. Mitä kaikkea on tullut tehtyä ja miltä elämä juuri nyt näyttää? Yhteen vuoteen tuntuu mahtuvan niin monenlaista. 

Itselläni vuodesta suurin osa kului vielä sairaslomalla ollessa ja aika monta kuukautta ehdin panikoimaan tulevaisuutta. Viimein työkuvioiden selkeytyessä oma mielikin siinä piristyi ja vuoden lopussa saatoin vain todeta, että kylläpä löysinkin ihanan paikan, johon aamuisin raahautua ;) Ehdottomasti vuoden paras juttu. 

Muita mukavia juttuja oli meidän talven hiihtoreissut, kesän mökkeilyt ja Ruotsin matka. Lisäksi muistui mieleen monia ihania hetkiä ystävien kanssa kotona, kahvilassa ja festareilla. Myös arki on ollut mukavaa ja se, että sen saa jakaa oman rakkaansa kanssa on kyllä edelleen asia, mistä osaa olla onnellinen. 

Vuosi toi myös mukanaan surua, kun hautasimme ensimmäistä kertaa yhden isovanhemmistani. Eivät ne sairaslomapäivätkään aina yhtä iloa olleet.. 

Kyllä sitä silti tuntuu, että plussalle jäätiin ja olo oli vuoden vaihtuessa sunnuntaina hyvin onnellinen. 

Nyt se arki taas jatkuu ja joululomat on vietetty. Ei kyllä haitannut tämän loman jälkeen yhtään töihin tänä aamuna mennä. Meidän pieni reissu teki tehtävänsä ja sai aikaan loman tunteen. 

Mutta kertokaahan tekin, että miiten se teidän vuosi vaihtui?

ja hyvää uutta vuotta teille ihanat <3

Ruut

Keskiviikon kollaasi

6.12.2017

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

Ruut

ikävä

Mummo kulta, tähtiin sulle vilkutamme. Kuule siellä taivahassa, mummo sua rakastamme. 

Näin luki tänä syksynä omalla facebook seinälläni. Pyhäinpäivänä moni muistelee läheisiään, jotka eivät enää tääällä ole. Ehkä osa sytyttää kynttilän heidän muistolleen ja osa suuntaa askeleensa kohti hautausmaan portteja. Varmasti on myös heitä, joille päivä oli tavallinen päivä muiden joukossa. Kukin tavallaan. 

Itse jouduin hyvästelemään tänä vuonna elämäni ensimmäisen kerran yhden isovanhemmistani. Mummon poissaolon on ymmärtänyt hiljalleen vasta ihan viime kuukausina. Hän oli osa elämääni 36-vuotta ja iso osa olikin. Välillä sitä on vaikea käsittää, ettei häntä enää ole. Ikävä iskee usein. Ikävä on myös serkkujani, jotka lähtivät aivan liian nuorena. Toinen heistä oli yksi parhaimmista ystävistäni. Heidän haudallaan minulla on tapana käydä aina jouluisin ja lähes aina siitä hautausmaan ohi ajaessa tulevat he mieleeni. Minulle itselleni hautausmaalla käyminen on ollut jotenkin tärkeä asia. Tuntuu ihanalta pysähtyä hetkeksi ja antaa muistojen tulla. Siellä ne rakkaat pysyvät sydämessä ja muistoissa. Siinä pienessä hetkessä sydän huokaa, minulla on ikävä sinua. 

Ehkä näissä hetkissä muistaa myös sen, miten tärkeitä ne vielä siinä lähellä olevat ovat. Miten onnellinen heistä onkaan ja miten tärkeää on kertoa se vielä mahdollisimman monta kertaa. Heidän kanssa on vielä mahdollisuus tehdä ja kokea monenlaista. Heitä ikävöidessä voi ottaa puhelimen käteen ja soittaa. Samalla tietäen, että siellä toisessa päässä vastataan. Ne oman elämän rakkaat. Heistä ei tunnu saavan tarpeekseen ja heitä ajatellessa olo on onnellinen. Hetkessä mieli täyttyy suunnitelmista ja unelmista. Elämästä heidän kanssaan. 

Tällaisia mietteitä tänään. Nyt oikein mukavaa sunnuntain alkuiltaa. Täällä valmistaudutaan hiljalleen ensi viikkoon. Silitetään paitoja, mietitään eväitä ja tarkistetaan kalenterin merkinnät. 

Ruut

Pyhäinpäivä

Olen ollut nyt viikonlopun yksin kotona, mikä on tuntunut hieman oudolta. Aluksi tietysti aloitin siivoamalla koko asunnon, mutta sen jälkeen vähän aikaa vaan ihmettelin, että mitä sitä tekisi. No, laitoin Lipstic Junglen pyörimään ja selailin netistä laukkuja, kenkiä ja sisustusjuttuja. (En tosin tilannu mitään, kun en löytäny ihan niin täydellisiä saappaita, meille sopivaa mattoa, enkö osannu päättää tauluista tai laukuista). Sen jälkeen oon leiponu joulutorttuja ja kiharrellu hiuksia. Vähän mua huvitti, kun mies soitteli ja kysyi, että mitä oon tehny. Mitä ne naiset nyt yleensä tekee, kun miehet ei oo kotona? Vielä tuossa pöydällä odottaa pino sisustuslehtiä ja ehkä illalla voisin vähän hemmotella itseäni kasvonaamion ja kuorinnan avulla ;) Täytyy kyllä myöntää, että en mä ihan aina näin naiselilinen oo, mutta just nyt otan tästä päivästä kaiken naisenergian, mitä vaan saan. Salaa tietysti odotan huomista ja toista kotiin. 

Koti siistinä ja pöytä täynnä herkkuja. Ihan parasta. Saan vielä illaks tänne kolme naista iltaa kanssani viettämään. Tarkoitus olis ihan vaan pelailla lautapelejä ja oleilla. Tää antoi myös hyvän syyn leipoa tän talven ensimmäiset joulutortut. 

Nyt sytyttelemään loputkin kynttilät ja sipaisemaan puuteria nenänpäähän. Mukavaa pyhäinpäivän iltaa myös sinne teille. 

Ruut

Juhannus

Ihan vielä ei edellisvuoden tapaan juhannusruusut puhjenneet kukkaan pihamaalla, mutta ehkä sitten juhannuksen jälkeen. Pöydällä synttäriruusut, jotka kauniita nekin. 

Nyt täällä ollaankin jo pakkaamassa. 

Pakkauslistalla lämpimien vaatteiden lisäksi hyttysmyrkkyä ja aurinkorasvaa. Saa nähdä, mille on eniten käyttöä ;) Ei anneta ilmojen haitata vaan nautitaan juhannuksesta. 

Nyt blogi hiljenee. Aion nimittäin jättää tietokoneen kotiin ja keskittyä muutaman päivän muihin juttuihin. 

Ihanaa ja leppoista juhannusta ihan jokaiselle.

Ruut

Keskiviikon kollaasi

21.6

Täydellinen syntymäpäivä.

Tänään se vasta oikeasti on, mutta lauantaina jo juhlittiin. Omaan täydelliseen syntymäpäivään riitti kiireetön aamu kotona, innokkaat ja kovin rakkaat synttärivieraat, pöydässä herkkuja ja päivä rannalla. Illalla päästiin vielä kaksin rannalle auringonlaskua ihailemaan ja vähän pussailemaan ;) Kotona syötiin mansikoita ja hampurilaiset. Siinäpä se, en oikeasti olis osannu toivoakaan mitään muuta. 

ps. suosittelen kokeilemaan tuota kinuskista juustokakkua! Ohjeet löytyy täältä. 

Mietin tänä aamuna sitä, miltä tuntuu olla jo 36. Onko elämä ollut sellaista, mistä joskus haaveili? Vaikea pukea sanoiksi tai muutamaksi lauseeksi kaikkea sitä, mitä mielessä liikkuu. Päällimmäisenä kumminkin ajatus, että just tässä on hyvä. Paljon on tapahtunut ja tulee varmasti tapahtumaankin. Tulevaisuudesta en tiedä, eikä tarvitsekaan. Olen onnellinen. Toivottavasti tekin. 

Ruut

vappua

Heippa ja hyvää vappua ihan jokaiselle. Huomennahan se vasta on virallisesti, mutta varmasti siellä jo useat ovat juhlinnan aloittaneet. Jos multa kysytään niin paras tapa juhlia on ihan vaan nauttia ystävien seurasta ilman kiireitä, ehkä juoda lasi kuohuvaa ja syödä hyvin. Itse menin jo eilen tapaamaan ystäviä. Yhden kanssa kahvittelin ja toisen luo jäin yöksi. Tänään luvassa taas hyvää seuraa, mutta sitä ennen hieman siivoilua kotona. 

Mietinkin tässä, että mitä te muut teette kun olette yksin kotona? Itse kun ajattelin heti ensimmäisenä, että nyt voin siivota kunnolla ja rauhassa. Toki olen siitä onnellinen, ettei tuo toinenkaan ole yksin täällä ollessaan kovin sotkuinen ja usein saan palata siistiin kotiin, jossa pesukone pyörii. Noin muuten en keksinyt oikeastaan mitään, että mitä tekisin toisin olen sitten täällä yksin tai en. Lähinnä olen vähemmän kotona ja käyn niin monen ystävän luona kun vaan ehdin :) 

Siihen liittyen jäin miettimään tuota mun vappujuoman tekstiä. En ollu aluks ihan varma, että tykkäänkö siitä. Sen voi käsittää monella tapaa. Itse mietin, että mulle se tarkottaa lähinnä sitä, että parisuhteessakin voi olla vapaasti oma itsensä (molemmat) ja tehdä niitä omia juttuja. No, ei siitä sen enempää. Tää tarina jääköön lyhyeks, en jaksa nyt olla kovin syvällinen ;) Pullo oli nätti ja ei niin kamalan kallis siks se. 

Nyt loput siivoukset ja sitten laittautumaan. Ilmakin näyttää nyt iltaa kohden paranevan. Eilen tuntui jo lähes epätodelliselta, kun seurattiin ikkunasta sitä lumimyrskyä. Kyllä vähän jännitti aamulla, että pääsenkö autolla ollenkaan liikenteeseen. Kesärenkaita vaihtaessa kun ei ihan heti tullut mieleen, että vapun sää vois tällainen olla. Ehkä siis tämä ilta voidaan jo nauttia, jos ei nyt ihan auringosta niin ainakin vähemmästä lumesta. 

Mukavaa iltaa myös sinne teille!

Ruut

Rakkaudella tehty

Elämäni toinen kermakakku onnistui hyvin. Ei lässähdyksiä, eikä erittäin vetistä kakkupohjaa. Maistoin jopa itse palasen, koska mun takia jätettiin kakusta banaani pois. En voi edelleenkään sanoa, että hyvää oli, mutta uskon jos muut niin sanoo. Minä ja kakut ei vaan jotenkin käydä yhteen. Tuntuu, että mun suussa kakun maku muuttuu varmasti ihan muuksi kuin tarkoitus olis. No, eipä tuo kakku ollutkaan mua varten vaan tuota kaikista rakkainta ja hyvin näytti uppoavan. 

Alunperin piti leipoa kakku jo eilen, mutta lähdettiin sitten keskustaan hoitaa asioita ja hain vihdoin ja viimein mun kameran. Nyt se on huollettu, korjattu ja puhdistettu. Näytti melkein uudelta :) 

Kakkupohjan ohje on täältä. Kakun sisällä mansikkahilloa, vattuja ja mansikoita. Päällä kermahillo, marjat ja muutama sydämen muotoinen karkki. Kaivoin tosiaan pussista kaikki nuo sydämet oikein etsien ja veikkaan, että niitä ei tosiaan edes huomattu. Ei piiloviestejä tässä kodissa siis, jos on jotain asiaa niin kannattaa sanoa suoraan ;) 

Mukavaa torstaita!

Ruut

Pääsiäinen

Hyvää seuraa, ulkoilua, paljon herkkuja ja kiireettömiä hetkiä. Niistä on tämä pääsiäinen tehty. 

Hyvää pääsiäistä myös sinne teille! 

<3

Ruut

Hiukan pääsiäisestä

Heippa ja mukavaa alkanutta viikkoa ja huhtikuuta! 

Joko siellä on laitettu pääsiäistä kotiin? Täällä tajusin jotenkin tässä viikonloppuna, että kohtahan se oikeasti sieltä tulee ja käytiin pienellä lenkillä keräilemässä pajunkissoja. Ruohokin pitäisi istuttaa, mutta jostain syystä se on vielä pussissa. Mun ainut tipu-koriste löyty onneksi viime pääsiäisenä, joten se pitää nyt taas kaivaa esiin. En tiedä mikä siinä on, mutta on se vaan mukavaa laittaa pikkuisia koristuksia tänne kotiin, vaikka täällä ollaankin vain ihan kaksin. Ehkä se on sellaista vastapainoa harmaalle arjelle? 

Kyllähän sitä kotia koristeltiin jo lapsenakin. Vieläkin muistan pääsiäiset, kun äiti tyhjensi munia ja me niitä maalattiin. Aika monta munankuorta saatiin rikki siinä touhuillessa. Virpomassa ei käyty ja ei tainnut käydä kukaan muukaan meidän pieneltä kylältä. Suklaamunia etsittiin välillä enemmän ja välillä sitten löydettiin ne hyvinkin nopeasti. Niitä kun etsitään vieläkin. Tänä pääsiäisenä sen luulisi olevan jotenkin vaivattomampaa, koska on tuota geokätköilyä tullut harrastettua ;) 

Aina ne valmistelut eivät kovin suuria tarvitse olla ja jo pienilläkin jutuilla saa kivasti pääsiäistunnelmaa kotiin. Tätä tunnelmaa meille toi tänään äitini. Hän toi mukanaan pääsiäiskarkkeja ja keltaisia tulppaaneja. Hurjan värikästä täällä nyt :)

 Värikästä viikkoa sinne teille myös!

Ruut

Tervetuloa maailmaan pikkuinen

Ystäväpiiriini varmasti yksi suurimmista puheenaiheista näin aikuisiällä ovat olleet vauvat ja raskaudet. Osalle niitä on kertynyt jo muutamia, osan raskauksia on saanut odotella hieman pidempään, osa on palannut synnytyssalista tyhjin käsin kotiin, osan raskaudet loppuneet melkein heti alettuaan, osa ei ole lapsia halunnut, osa ei ole vielä löytänyt ketään, jonka kanssa haluaisi perheen perustaa, osa on joutunut ne haaveet hylkäämään ja osa kovasti toivoo, että ehkä heilläkin joku päivä. Suurimmalla osalla ystävistäni on tänä päivänä lapsia. Osalla jo lähemmäs teini-ikäisiä ja jopa yksi uusi raskausuutinen tuli viime viikolla. 

Me oltiin jo pari kuukautta suunniteltu ystävien kanssa tapaamista tänne Jyväskylään ja saatiin viime viikonloppuna viettää kahdet juhlat yhdessä. Whatsapp oli piippaillut siis aika ahkeraan viimeisen viikon aikana ja tästä johtuen osa yllätyksistä, ei ehkä ihan niin yllätyksinä pysynyt, mutta se ei haitannut. Saatiin viettää mukavat kaksi päivää yhdessä ja syödä ja nauraa enemmän kun pitkiin aikoihin. Näiden ihmisten kanssa ollaan saatu yhdessä kasvaa aikuisuuteen ja yhteisiä vuosia on kertynyt jo aika monta. 

Tämä tuleva äiti asuu vähän kauempana ja siksi oltiinkin eritysen onnellisia, että saatiin yhdessä häntä juhlia. Me kun ollaan aika iloisia hänen raskaudestaan ja kovasti odotetaan, että päästään sitten joskus tutustumaan uuteen pikkuiseen mieheen. Näiden Baby Showereiden suurin osuus oli sunnuntain brunssi (mies mietti mua juhliin viedessä, että baby showereista tulee lähinnä mieleen se, että likasia vauvoja suihkutellaan ja miten se voi olla edes mahdollista, kun vauva on vielä siellä mahassa. hih). Siinä syödessä oli sitten mukava jutella vauvajuttuja, miettiä nimiä ja arvella painoa, pituutta ja syntymäpäivää. 

En muuten pistäisi yhtään pahaksi, että sunnuntaina aina aamuisin aamupala näyttäis tältä. Yhteiset aamiashetket kun on niitä parhaita. Välillä ihan vaan kotona kaksin ja joskus sitten tällä tavalla isommalla porukalla. Muistan myös Itävallassa asuessani, että muutaman kerran kokoonnuttiin päiväkodin äitien kanssa yhteiselle brunssille lauantaisin (älkää kysykö, että mitä mä siellä tein).. 

Tällaisen viikonlopun jälkeen arkeen palaaminen tuntuu ehkä hieman orvolta ja toisaalta olo on ihan hurjan väsynyt, mutta mielessä on kumminkin paljon ihania juttuja ja muistoja, joista riittää varmasti ajateltavaa pitkäksi aikaa. Nyt kumminkin kohti uutta viikkoa ja uusia juttuja. Toivon, että se voisi olla hyvinkin arkinen ja kotipainotteinen. Kaksi viikonloppua reissussa on ollut ihan tarpeeksi ja voi kuinka nautinkin siitä, että voin olla nyt vain kotona ja iltaisin käpertyä toisen kainaloon. Mukavaa alkanutta viikkoa myös sinne teille! Toivottavasti se on hyvinkin aurinkoinen. 

Ruut