hellässä hoidossa

Terveisiä täältä sohvalta peittojen alta. Onko se niin, että tunnollinen työntekijä sairastaa viikonloppuisin? 

Olen yrittänyt vältellä tauteja, koska just nyt en olisi saanut töiden takia sairastua. Tosin silloinhan ne taudit yleensä iskee, kun niitä vähiten haluaisi. Tämä sentäs odotti työviikon loppuun.  Perjantaina kotiin tullessa nousi kuume ja edelleen ollaan hyvin flunssaisia ja hieman lämpöisiä. Joka paikkaan sattuu ja missään ei ole hyvä olla. 

Lepäilyolosuhteet on kyllä tehty mulle varsin mukavaks. Teetä on kupissa lähes heti, kun vanha näyttää jo haalistuneen, on vilttiä ja nenäliinoja. Eiliseltä kauppareissulta sain ruusuja ja suklaata ja kuumemittariakin tungetaan kainaloon ihan pyytämättä. Tuon viimeisen kohdalla kyllä luulen, että mua tarkkaillaan ja heti kun kuume on laskenut on mun vuoro viedä koira ulos ja alkaa kotihommiin ;) Koirakin on vahtinut mua tarkasti. Jo pari päivää ennen tautia se alkoi tuijottelemaan mua lenkillä, kun en jaksanut niin nopeasti kävellä. Viime yönä heräsin painajaiseen ja siihen, että unissani jotain inisin. Lakka hyppäs heti mieheni päälle ja herätti hänet. Tässä talossa ei siis ihan heti anneta mulle tapahtua mitään pahaa ja tuntuu turvalliselta huomata, että vahtivuorot toimii. 

Onneksi tälle viikonlopulle ei ollut muuta ohjelmaa tiedossa ja ensi viikkokin on enemmän ja vähemmän kotitoimistolla työskentelyä, joten ei haittaa, vaikka olo vielä huomenna hieman hutera olisi. 

Nyt takaisin kirjan pariin. Pääkipu on onneksi hellittänyt sen verran, että ollaan pystytty katsomaan elokuvia ja sain jopa yhden kirjan luettua. Muuten on sitten tullut tuijoteltua tuota meidän ikkunan maisenmaa. Näyttää hyvin syksyltä. Postauksen kuvat tosin otettu jo viime viikolla, nyt ne lehdet kun tuolta hiljalleen tippuvat ja äsken niiden mukana tippui muutama lumipisarakin. Tosin vain hetken aikaa. Toivottavasti pääsen itse taas pian haistelemaan tuota raikasta syysilmaa. 

Mukavaa ja rauhallista sunnuntaita sinne teille. Yrittäkää te pysyä terveenä.

Ruut

Syksy ja sisustaminen

Kenellä muulla tulee syksyn tullen mieleen taas kodin sisustaminen? 

Itselläni tuntuu, että siitä on ihan kamalan kauan, kun viimeksi edes jaksoin miettiä mitään sisustukseen liittyvää. Sitten tuli syksy ja nyt mielessä ei muuta taida pyöriä. No, ok pyörii ne työt, mutta onneksi myös jotain muuta. Sain kyllä viime viikolla kuulla taas siitä, että miksi pitää asua Pinterestissä ja tavaroita ei löydä mistään :D En ole vielä saanut tuota rakasta ymmärtämään, että minä olen aina ollut tällainen siivoaja. En muista yhtään asuntoa, missä olisi kovin sotkuista ollut. Tulee jotenkin rauhallinen olo siitä, että on siistiä ja kaunista ja kodikasta.. 

Meidän uusi koti ei vieläkään ole aivan valmis. Työhuone on edelleen keskeneräinen ja muutamia tavaroita puuttuu. Osaa huonekaluista on taas yritetty päivittää tähän taloon sopivaksi. Kun muuttaa yksiöstä isoon taloon tuntuivat huonekalumme niin pieniltä. Etenkin meidän pieni pyöreä ruokapöytä. Uusi ruokapöytä löytyi vihdoin viime viikolla käytettynä Torista. Olin päättänyt, että suurimman osan vielä tarvittavista huonekaluista löydän käytettynä. Tämä on vaatinut vain hieman aikaa ja sitä, että jaksaa aina tasaisin väliajoin käydä katselemassa tarjontaa. Vanha pöytä myös myytiin torin kautta, joten kierrätetty on ;) Isompi ruokapöytä vaati myös yhden ylimääräisen tuolin ja sekin löydettiin siskon antaman vinkin perusteella yhdeltä Jyväskylän kirpputorilta. Jouduin jo viime viikolla hätyyttämään miehen aikaisin töistä kotiin, että tuoli ei varmasti ehdi sieltä mennä. Onneksi tällä kertaa vaimoa kuunneltiin ja päästiin paikalle ajoissa. 

Pieniä hankintoja on sitten ostettu ihan uutena. Muutamat uudet lakanat ja mattoja, vilttejä yms pientä ja tarpeellista. Tänä syksynä olen huomannut, että minua viehättää maanläheiset sävyt ripauksella mustaa. Tuo pieni musta kortti oli minusta niin kaunis ja onhan tuo tekstikin ihana. Laitoin sen makuuhuoneeseen kehyksiin seinälle kahden muun taulun kaveriksi ja se sopi sinne hyvin. Rakkaus asuu täällä, siltä meistä tuntuu. 

Sisustaminen jatkuu hiljalleen ja en tiedä voiko siinä olla koskaan valmis. Nyt saunaan ja sen jälkeen syödään juuri uunista tulleita sämpylöitä. On se mieskin pidettävä tyytyväisenä ja ehkä ne sämpylät osuvat suuhun, vaikka sitten onkin liian pimeää kun pitää istua täällä kynttilänvalossa ;) 

Tunnelmallisin syysterveisin, Ruut

Kello joka liikuttaa

Jos haluaa päästä ylös sohvalta tai edes hetkeksi ulos, niin kannattaa hankkia koira. Meidän Lakka pitää huolen siitä, että joka päivä ulkoillaan. Yleensä silloinkin, kun ei sinne haluaisi. Välillä arkipäivät tai etenkin ne illat on vähän vaikeita, kun kumpikin haluaisi pienen hetken levätä ja koira vaatii ulos. 

Keväällä tuli olo, että haluan saada taas liikunnan elämääni. Ehkä sekin auttoi, että hääpukuun ei meinannut mahtua, ei sitten millään. Enkä muista, että kerroinko, etten oikeasti hääpäivänä pukuuni mahtunut. Istumatyö ja rakkaus herkkuihin tekee tehtävänsä. Kiloja on ehkä kertynyt muutama ylimääräinen ja se ei haittaa, ei sitten yhtään. Eikä sekään, etten ihan helposti siihen pukuun mahtunut, koska mulla on ompelija-äiti, joka osas ratkaista tilanteen. Kiloista viis, mutta se oma kunto, mihin se niin nopeasti katosi. Muistelen vain nykyään niitä aikoja kun tuli käytyä salilla ja lenkillä useamman kerran viikossa. 

Itse olen ihminen joka tarvii jonkun motivoimaan mua. Tässä tapauksessa se ei aina ole mies, eikä koira, vaikka molemmat osaa kyllä liikuttaa. Oli hankittava kello, joka kertoo mulle, miten paljon liikkua. Oman Suunto-kelloni löysin Torista, koska en halunnut siitä ihan kovin paljoa maksaa. Tämän halusin siksi, että kello kertoo mulle viikon liikuntatarpeeni (ja ilmoittaa myös lepopäivät). Se kertoo jokaisen liikuntakerran jälkeen liikutun matkan, sykkeen matkan aikana, kulutetut kalorit yms. Se myös ilmoittaa oman stressitasoni ja palautumiseni. Kellolla voisi seurata myös unta, mutta en tykkää nukkua kello kädessä. Muutaman kuukauden liikuin todella tunnollisesti juuri sen mukaan, mitä ohjeistettiin, mutta heinäkuun aikana vähän lipsuin ja laiskistuin. Miks se käy helpommin kun se reipastuminen? :) Nyt elokuussa olen onneksi taas jatkanut liikkumista. On ihan mielenkiintoista seurata, että mitä tapahtuu, jos noudatan tätä "ohjelmaa" vuoden loppuun saakka. Ehkä tulen sitten joulukuussa raportoimaan, että miten kävi. 

Uskon vakaasti siihen, että pienikin liikunta on hyväksi. Toki mun pitää liikkua sen mukaan, mitä pystyn milloinkin ja joskus on osattava myös levätä. Liikuntahetket on silti ihania. Itse otan vielä joka lenkille koiran mukaan, näin saadaan molemmat liikuntaa ja olla yhdessä onnellisia. 

Ehkä joku päivä minäkin taas jaksan liikkua paremmin ja olen hyvässä kunnossa, kovasti sitä toivon. Jostain se on aina aloitettava. Millaisia keinoja teillä on? Mikä saa teidät liikkumaan ja pysymään kunnossa? 

Liikunnallisia hetkiä ihan jokaiselle. Itse lähden vielä viemään koiran ulos, koska mun päivän tavoiteaskelista puuttuu 700 askelta ja ne tulee hyvin täyteen meidän iltalenkillä. 

Ruut

Vuokrattiin mökki

Kun nyt päästiin tähän mökkeilyn makuun jo viime postauksessa, niin jatketaan siitä vielä vähän. Täällä kun viihdytään erittäin hyvin mökkimaisemissa. 

Ihan kesäloman viimeisellä viikolla me vuokrattiin mökki Airbnb kautta. Haluttiin sellainen, joka olisi lähellä meitä ja jossa olisi kaikki tarpeellinen tai oikeastaan kaivattiin vain järvea ja venettä. Sen verran lämpimiä oli päivät tuolla viikolla. Saatiin paljukin. Hetki mietittiin, että onko tarpeellista edes lämmittää paljua tuolla ilmalla, mutta lopulta me paljuiltiin aika monta tuntia ja vielä aamullakin. Rakastan ammeita ja palju noissa maisemissa oli jotain todella ihanaa. Paljun veden tuntuessa liian lämpimältä kävin uimassa järvessä. 

Ei me oikeastaan ihmeempiä tuolla mökillä tehty vedessä lillumisen lisäksi. Syötiin, luin kirjaa ja nautittiin vaan. Pieni hetki käytiin veneilemässäkin. Ihana mökki. Ainut miinus oli se, että siellä oli vähän hankala pitää meidän tottelematonta ja karkailevaa koiraa irti. Lähellä ollut tie ei ollut se kaikkein vilkkain, mutta aika moni koira siitä meni ohi ja Lakka olisi välttämättä halunnut juosta jokaisen perään jälkiä haistelemaan. Seuraavan kerran mennään sitten omalle mökille, että saadaan kaikki olla ihan rauhassa ja ei tarvitse pelätä, että kukaan meistä karkaa.

Näitä kuvia katsellessa on kyllä ihana muistella tuota mökkilomaa. Täällä arki on alkanut toisaalta aika rauhallisesti, mutta kyllä töitä jo ihan kivasti riittää. Vielä kun saisi sen unirytmin käännettyä, kun ei se vieläkään ole oikein onnistunut. Viime viikonloppuna oltiin ralleissa ekaa kertaa kaksistaan ja se oli kyllä mielenkiintoinen kokemus, mutta kovasti toivon, että ensi viikonloppu olisi sitten jo vähän rauhallisempi. Kaipaan näitä kesän rauhallisia aikoja tähän arjen keskelle. Ehkä tässä on alettava keksimään, että mitä ne itselleni olisivat? Miten rauhoittua arjessa ja löytää samanlainen olo kuin mökkeillessä? 

Siinä sitä mietittävää. Nyt saunaan. Saunassahan ne parhaimmat ideat syntyy? Ainakin niin sanotaan. Mua siellä vaan nukuttaa. 

Mukavaa iltaa sinne jokaiselle oli se sitten rauhallinen tai ei. 

Ruut

Mökki Kiirunassa

Menomatkalla ajettiin siitä vain ohi. Samalla kun naurettiin navigaattorille, joka ilmoitti kilometrin välein tulevasta liikenneympyrystä, josta pitäisi jatkaa Lombololedenille. En muista, missä olisi aiemmin ollut noin monta liikenneympyrää peräkkäin. Pysähdyttiin Kiirunassa vessatauolla. Minä vessassa ja mies turvana mukana, pakotettuna joka kerta. Sitten ihan sattumalta paluumatkaa suunniteltaessa löytyi juuri Kiirunasta kiinnostava majapaikka. Tornionjoen rannalta vähän syrjäiseltä leirintäalueelta pieni mökki hienolla maisemanäkymällä. Niin tekstissä luvattiin ja sitä myös saatiin.. 

Tämä pieni punainen mökki oli jotenkin aivan ihana. Ei siellä ollut muuta kuin sohva, pieni pöytä, pieni tila kahvinkeittimelle ja astiolle ja vessa. Ei sitä oikeastaan muuta kaivannutkaan. Se mikä teki vaikutuksen oli ikkunoista avautuva maisema. Tämä mökki olikin puoliksi ikkunaa. Levitettiin äkkiä sohvasta meille sänky ja kaivettiin sohvan sisästä esiin erittäin pehmeät peitot ja tyynyt. En muista millä mökillä olisin näin paljon ikkunasta ulos tuijotellut. Pyysin ettei laiteta edes yöksi verhoja ikkunan eteen vaan halusin nähdä ulos, jos sattuisin heräämään. 

Maisema oli todella rauhoittava ja kaunis. Tämä leirintäalue sijaitsee tosiaan n.20 min päässä päätieltä. Tie on lopussa pientä hiekkatietä. Alueella näytti olevan monenlaisia mökkejä, muutama tynnyrisauna ja poreamme. Meidän oma mökkimme taisi olla se kaikista pienin. Mökkiin sai halutessaan pienestä lisämaksusta aamupalan, joka tuodaan korissa kuistille odottamaan. Itse löysin makapaikan Airbnb kautta, joka on ollut tänä kesänä meidän matkoilla ahkerassa käytössä. Olin aina haaveillut yöstä sellaisessa lasisessa iglussa tai muussa vastaavassa ja tämä oli omasta mielestäni tällainen vähän edullisempi versio siitä. Ei ihan taivasta näkynyt mökistä, mutta ajattelin, että idea on sama, koska luonto tuntui olevan todella lähellä. Voin kuvitella, että tuolla on kaunista ihan kaikkina vuodenaikoina! 

Olen sanonut usein, että jos me joskus hommataan mökki niin haluaisin jonkun ihan pikkuisen. Sellaisen, jossa voi rentoutua ja olla ja jossa ei ole hirveästi siivottavaa. Ehkä se voisi olla juuri tällainen. Mökki, jossa tuntuu, että koko sisin lepää. Asiaa auttoivat tietenkin mun kaupasta ostamat Ruotsi-makeiset. Pakko ostaa joka reissulla joitain juttuja, mitä ei täältä meiltä saa. Toisaalta taas ne jo aiemmin mainitsemani pehmeät peitot. Airbnb majoituksissa ollessamme lähes jokaisessa on pyydetty jättämään petivaatteet oven viereen, muuta siivousta ei ole tarvinnut tehdä. Tämä taas aiheutti sen, että otin kuvan ihanista pehmeistä peitoista ja niiden merkeistä ja pienen googlettamisen jälkeen meillä on nyt kotona samanlaiset. Ihanat pehmeät peitot, ei tee mieli nousta sängystä ollenkaan. 

Nyt ollaankin oltu jo kotona reilun viikon verran. Loma oli ihana ja tulen kirjoittamaan siitä vielä lisää myöhemmin. Tänään on saunapäivä ja hiljalleen olisi käännettävä rytmiä ja mentävä nukkumaan vähän aiemmin. Aloitin tänään taas työt, mutta se ei haitannut yhtään. Pitkästä aikaa tuntui siltä, että oli saanut levätä kunnolla, joten toive kesäloman suhteen toteutui. 

Oikein mukavaa tiistaita myös teille. 

Ruut

Uusi hylly (ja muutama rivi miehistä ja sisustamisesta)

Miehet ja sisustus. On varmasti olemassa miehiä, jotka tykkäävät sisustaa, jotka päättävät sisustuksesta, jotka osallistuvat kodin sisustamiseen ja myös niitä, joita ei koko sisustaminen kiinnosta ollenkaan? Meillä minä saan päättää lähes kaikesta mitä sisustamiseen tulee, mutta pyrin myös huomiomaan toisen toiveet ja ehdotukset. Koti on kumminkin meidän molempien ja siellä tulisi olla sellaista, että molemmat viihtyvät ja että molemmat näkyvät. Tällä tarkoitan sitä, että esillä on myös niitä miehisempiä juttuja, eikä vaan kaikkea pientä ja kaunista. Miehisemmillä jutuilla tarkoitan lähinnä mieheni tavaroita, joita ei vaan kaikkia saa näkymättömäksi, vaikka kuinka yrittäisi ;) En usko, että kovin moni nainen laittaisi virvelin ja ruuvimeisselin heti tuohon eteiseen pöydälle, mistä ne aina tervehtivät meille tulijaa tai virittäisi ihmeellisiä virityksiä johtojen takia.. '

Onneksi ne ovat kumminkin pieniä asioita, eivätkä haittaa elämää sen suuremmin. Myönnän sen, että miehen mukana sisustukseen tulee myös paljon hyvää ja käytännöllisyyttä. Sohvallakin sopii istumaan, kun on vähemmän tyynyjä ;) Tosin meillä myös koira rakastaa tyynyjä, joten olen niitä saanut hiljellaan hivutettua takaisin tänne. 

Nyt keväällä näin yhden kuvan, missä oli kuvattu lähes samanlainen olohuone kuin meillä ja siellä nurkassa oli hylly täynnä kauniita tavaroita. Minäkin halusin sellaisen. Oman hyllyn, johon voisin laittaa vaan niitä omia juttuja ja jossa voisi sitten talvella poltella kynttilöitä ja joka ei olisi minkään kulkureitin tai johdon tiellä, eikä näin häiritsisi elämää. Kuten mun sohvapöytä teki tai se joka oli siinä sohvan sivulla. Siihen kuulemma aina osui ohi kävellessä. 

Tämän kuvissa olevan hyllyn löysin JYSKistä ihan tosi edullisesti. Siinä se nyt sitten on, mun oma hylly. Vähän tämän kuvan ottamisen jälkeen huomasin, että hyllyssä on mieheni sukat. Heittää ne sohvalla istuessaan aina vähän sinne makuuhuoneeseen päin ja tuo hylly sattui olemaan just siinä reitillä. Ehkä on siis hyväksyttävä se, että tuossa hyllyssä on välillä jotain muutakin, mutta kaunis se on silti. Siinä mun ottamassa kuvassa oli myös String-hylly tuon maassa olevan hyllyn kaverina, joten ehkä se sitten seuraavaksi. Edellisen kun ehdin jo vaihtaa siskoni mattoon, jota silloin tarvittiin kipeämmin. Joskus sitä vaan sattuu löytämään jonkun hyvin inspiroivan sisustuskuvan, joka näyttää just omalta. Sisutaminen on mukavaa, kun sitä voi tehdä ihan ilman aikatauluja ja usein parhaita sisustuslöytöjä tai inspiraatiota tulee esiin ihan vaan vahingossa. 

Nyt syvennyn katsomaan uutta Dekoa. Olisin tarvinnut ideoita meidän pihaa varten. Tosin äkkiseltään näytti siltä, että tuossa uusimmassa lehdessä oli aika vähän pihaideoita asuntomessuilta. Mukavaa loppuviikkoa teille.

Ruut

Kesä kirjojen parissa

Viime viikonloppu oli ihana. Käytiin pienillä festareilla, jossa tapasin ystäviäni ja yövyttiin mökillä. Kaksi päivää mökkimaisemissa teki tehtävänsä ja tuntui, että olen vihdoinkin lomalla. Ilmatkin suosi meitä ja naurettiin jossain vaiheessa, kun tuntui, että koko taivas oli ihan pilvessä ja silti siihen laiturille paistoi aurinko. Vietin aika suuren osan mökkireissusta laiturilla kirjaa lukien. Kuten olen jo aiemmin sanonut, niin kesä ja kirjat ne vaan kuuluvat jotenkin yhteen. Ainkin mulla oma olo on paljon rennompi, jos oon lukenu kirjaa päivän kuin, että olisin katsonut ohjelmia päivän. 

Kirjoista tällä hetkellä on menossa tuo Clare Mackintoshin Annoin sinun mennä. Sitä oon lukenu jo lähes koko loman. Mulle nimittäin kävi niin, että jouduin aloittamaan sen alusta. Tuntu, että ensimmäisellä lomaviikolla olin niin ajatuksissani, että luin vaan ja en jotenkin ymmärtänyt yhtään mitä luin. 100 sivua ja jossain vaiheessa aloin epäilemään, että en ymmärrä juonesta mitään. Ajatukset vaan harhaili ja oli vaikea keskittyä. Ei johtunut siitä, että kirja olisi tylsä, sitä se ei nimittäin ole. Vaikuttaa oikein hyvältä. Kannatti aloittaa alusta, koska olin ymmärtänyt yhden aika ratkaisevan jutun vähän väärin. Ehkä ne aivot tosiaan kaipasivat tätä lomaa hyvinkin intensiivisen työvuoden jälkeen.

Muita kirjoja, jotka odottaa mun yöpöydällä tätä ovat: 

Clare Mackintosh Anna minun olla
Cathy Kelly Se vuosi muutti kaiken
Camilla Läckberg Kultahäkki
Ruth Ware Rouva Westaway on kuollut. 

Näistä kaksi on ollut minulla jo aiemmin lainassa ja en silloin päässyt koskaan loppuun niiden kanssa ja se jäi harmittamaan, joten toivotaan, että nyt on aikaa lukea kirjat oikeasti loppuun. 

Nyt kumminkin saunaan ja sitten telkkarin eteen. Yhdestä meidän seuraamasta sarjasta on vihdoin tullut toinen kausi ja ajatetiin viettää tää ilta katsoan sitä niin pitkään kuin jaksetaan. Ollaan vihdoinkin molemmat lomalla ja nautitaan aikatauluttomuudesta. 

Rentoja hetkiä myös sinne teille.

Ruut

Kesän aakkoset

   Aapo oli askarrellut mulle ihanan kortin <3 Se jaksaa muistaa aina Ruut-tätiä. 

Kesää on mennyt jo hetki ja täällä jääty jo kesälomalle, joten nyt on hyvä aika kertoa omat tämän kesän 2019 aakkoset. 

Aamut. Meille on muodostunut jo tietynlainen rytmi Lakan kanssa. Herätään aamulla samaan aikaan, kun mieheni lähtee töihin. Syödään yhdessä aamupala ja ulkoillaan. Tämän jälkeen mennään takaisin peiton alle ja loikoillaan siellä seuraavat kolme tuntia.

Biltema. Sieltä pitäis käydä ostamassa muutama laatikko, johon voisi istutella kukkia ja mitä nyt ikinä keksinkään. 

Cocopanda. Tilasin sieltä joku aika sitten kesäks muutaman kosteuttavan kasvonaamion. Kangasnaamiot on mun tän hetken suosikkeja.

Donitsi. Kesällä korut ja hiusjutut saa olla vähän isompia. Uskaltauduin ostamaan jopa sellaisia isompia pinnejä. Saa nähdä uskallanko niitä käyttää. Oon aina vähän arka näiden muotijuttujen kans :D

Elokuvat. Sateiset päivät ja vähän herkkuja kaveriks. 

F serkkuni vauvan nimi alkaa tuolla kirjaimella ja hänet odotan tapaavani tänä kesänä. Tiedän jo nyt, että tästä pienestä tulee hyvin tärkeä minulle. 

Google maps. Kesällä autoilu on ihanaa. Etenkin silloin kun voi vaan ajella ja löytää itsensä jostain. 

Häämatka. Se olis tarkoitus nyt kesällä tehdä <3 Ei olis enää kauaa, että päästään matkaan. Maa on sellainen, missä en oo koskaan ennen käynyt ja matkaa odotan todella paljon. 

Iltauinnit. Ne jos mitkä kuuluu kesään. Muutamalla käyty jo. 

Järvet. Ollaan onnekkaita kun yks sellainen näkyy suoraan kodin ikkunoista. Rakastan järviä ja voisin viettää kaikki kesäpäivät järvellä/rannalla. 

Kihlat. Tässä kuussa tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun mua kosittiin ja käytiin ostamassa sormukset. Edelleekin tuntuu hassulta (ja ihanalta). 

Love Island. Miksi aloin katsomaan sitä taas?!?

Musiikki. Muutamat musiikkitapahtumat on taas merkattu kalenteriin. 

Nuotio. Mitä olis kesä ilman retkiä. 

Omenapuut. Niitä istutettiin nyt viime viikolla. Toivotaan kovasti, että alkavat hiljalleen kasvamaan. 

Pioni. Yks mun lemppari kukista. Kesä ja kukat on kyllä ihana juttu. Äskenkin käppäilin tuolla rauhassa koiran kanssa ja katselin vaan, miten kaunista kaikkialla on. 

Rakas. Kesältä odotan myös sitä, että on aikaa oleilla oman miehen kanssa. Ei mene montaa päivää ja pian ollaan jo yhdessä lomatunnelmissa. 

Suunto. Tykkään niin mun uudesta kellosta, joka kertoo milloin ja miten paljon liikkua. Tavoitteena on saada kunto kohenemaan ja olo paranemaan. 

Twix mun lempparijäätelö, jota oon ostanut jo muutaman tänä kesänä. 

Uimapuku. Ensimmäisen kerran tuli uitua jo kesäkuun alkupuolella ja uusi uikkari pääsi heti testiin. En olis vielä viime vuonna tienny, että uimapuvun ostan. Oon käyttänyt bikineitä ties kuinka kauan, mutta ikä tekee tehtävänsä ja tuntu ihan hyvältä vaihtoehdolta piilottaa maha ;)

Vuosi lisää. Juhannuksena vanhenin taas ja se tuntu hyvältä. Vielä muutama vuosi seuraaviin pyöreisiin. Olo alkaa tuntua aikuiselta..

Westaway (Rouva Westaway on kuollut). Kirja, jonka otin anopilta lainaan ja jonka haluan tänä kesänä lukea. Yöpöydällä on tällä hetkellä 6 kirjaa, jotka kaikki oon halunnu lukea. Oon odotellu taas aurinkoa ja sitä, että pääsen terassille kirjan kanssa. 

X-asento. Lepo. Ehkä eniten kaipaamani asia tältä lomalta. 

Yöttömät yöt. Juhannus oli ja meni ja yöt oli jotain niin kauniita, etten ihan hetkeen muista sellaisia kokeneeni.

Zara. Löysin kesäkuussa Tampereen Zarasta itselleni ihanan uuden farkkutakin kesäksi. Täydellinen kesätakki. Mies totesi, että aika kuluneelta näyttää. Takki vai nainen? 

Ärtyneisyys. Toivon, että loma ja lepo vie sen pois. Oon ollu välillä kevään mittaan hyvinkin ärtynyt ja ei tarvi kun koiran katsoa mua väärällä hetkellä niin on mennyt jo hermot. 

Ötökät. Ei taida olla kesää ilman niitä. Mäkäräisiä on ainakin täällä meillä päin ihan riittämiin. Lakalle ne tekee inhottavia patteja, mä menetän hermoni ja mies repii omat pistokohtansa auki lähes joka ilta. 

Kesä olet ihana.

Ruut 

Pönttövuoren tunnelilla

Sunnuntaina retkeiltiin. 

Oli reppu ja eväät ja kolme retkipaikkaa. Ensimmäisenä suunnattiin Pönttövuoren rautatietunnelille. Mieheni oli jostain paikasta kuullut ja minä laitoin navigaattoriin Pönttövuorentien ja sillä paikalle mentiin. Vasta myöhemmin luettiin, että monet menevät tänne juuri toisesta suunnasta, mutta meidän onneksi satuttiin paikasta, jota kehuttiin siksi "kauniimmaksi". 

Itse tunneli tuli eteemme aivan yllättäen, juuri samalla hetkellä kun kielsin miestäni enää ajamasta yhtään edemmäs sitä metsätietä. Jätettiin auto vähän matkan päähän ja käppäiltiin tunnelin aukolle. 

Sieltä tuleva viima oli kylmä ja olin sen tuntiessani lähdössä jo kävelemään takaisin autolle. Meistä toinen on se, joka haluaa tutkia kaikki paikat (mun ininä on siinä vaiheessa ihan turhaa). Jäätiin Lakan kanssa odottamaan siihen kamalan kylmälle tunnelin suulle. Täristiin molemmat jonkun aikaa ja kuunneltiin metsästä kuuluvia rasahduksia hetken aikaa. Ehkä todettin molemmat, että toisesta ei oo nyt tueksi ja turvaksi ja yhdessä juostiin autolle. Siellä istuttiin ja odotettiin (pitkään), että saatiin ukkeli takas autoon.

Tunneli on aivan suora. Toinen suuaukko näyttää olevan lähellä, mutta matkaa sinne kertyy 1223 metriä. Mieheni myös kertoi, että koko tunneli oli sisältä aivan pimeä ja vesi tippui katosta. En keksi mitään lahjusta, millä minut sinne saisi. Jos siellä on yhtään enemmän seikkailunhaluisia ihmisiä ja tuollainen kiinnostaa, niin suosittelen käymään paikalla. Lisää rautatietunnelista voitte lukea täältä. 

Retken loppu vietettiin vähän kesäisimmissä merkeissä rannoilla oleillen. Käytiin kahdella eri rannalla ihan vaan kävelemässä ja nautittiin siitä, että on kesä. Eväätkin tuli syötyä vasta kotona. Tuuli oli vähän liian kova eväsretkelle, mutta auttoi siihen, ettei hyttysiä ollut metsässä. 

Sellainen oli meidän sunnuntai. 

Tämä viikko onkin alkanut viiden herätyksillä, joita jatkuu aina perjantaihin saakka. Joten pian taas nukkumaan. Valvotaan sitten lomalla enemmän. 

Mukavaa iltaa teille!

Ruut

Lepäilyä

Heippa ja mukavaa helatorstain iltaa. 

Täällä on otettu tämä päivä rennosti. Meillä on nykyään koira, joka nukkuu pitkään ja sitä mukaa omatkin unet on pidentyneet. Viime viikonloppuna sain 11 maissa houkuteltua sen peiton alta ulos ja tänäkin aamuna Lakka vain vilkaisi minua, kun ehdotin lenkkiä. 

Pitkien unien lisäksi meidän helatorstaihin kuului grillailua, pitkä rauhallinen lenkki, herkuttelua, sekä sohvalla loikoilua. Hidasta elämää, joka saa olonkin ihanan rauhalliseksi. Toivottavasti tekin olette saaneet lepäillä, jos ei nyt ihan koko päivää niin ainakin hetken verran. 

Olen pitkästä aikaa myös lukenut kirjoja. Nyt sain loppuun tuon Ihmettä Kaikki- kirjan, jossa ei ehkä niin kevyillä aiheilla mennä, mutta muuten ihan hyvä. En tiedä miksi, mutta en ole enää pitkään aikaan jaksanut lukea mitään romanttisia kirjoja, joista aiemmin tykkäsin. Draamaa, jännitystä ja oikeaa elämää mulle kiitos :) 

Nyt onkin aika valita uusi kirja ja sen jälkeen voikin se kainalossa mennä peiton alle lukemaan..


Ruut

Arkena ja sunnuntaina

Täällä sitä ollaan taas. 

Osa luuli minun jo kokonaan lopettaneen, mutta ehkä ei ole vielä sen aika. En oikein tiedä, että mistä aloittaisin. Minulla menee hyvin. Olen tehnyt todella paljon töitä tässä viime kuukausina ja toisaalta taas ollut aika paljon poissa koneelta ulkoillen ja nauttien keväästä. Kärsin ajoittain hyvin kovista pääkivuista, joten pitkään koneella vietettyjen päivien jälkeen ovat meidän lenkkeilyt ja retket tulleet tarpeeseen. Viikonloputkin ovat menneet lähinnä voimia kerätessä, mutta onneksi tämän työvuoden suhteen aletaan olla jo voiton puolella. Kesälomaa odotan jo kovasti. Yhdelle ystävälle totesinkin, että seuraavaksi toivoisin vuotta, milloin ei tapahdu mitään ihmeellistä. Tuntuu, että viimeisen vuoden aikana on tapahtunut niin paljon kaikkea. Onneksi lähinnä hyvää. Toki koko vuosi pyöri myös aika paljon häiden ympärillä ja tuntuu, että joka välissä tuli mietittyä jotain pientä. Tahti myös kiihtyi niiden suhteen aika paljon toukokuun alkuun tultaessa. Häitä vietettiin ihan toukokuun alussa. 

Itse hääjuhla oli todella kaunis. Oli musiikkia, kauniita puheita, otettiin valokuvia, naurettiin, itkettiin, juhlittiin ja syötiin hyvin. Pieniltä kommelluksiltakaan ei vältytty, mutta ne kai kuuluu asiaan. Koko päivän oma olo oli todella rauhallinen ja onnellinen. Lempparihetket oli ehdottomasti meidän häävalssi ja mieheni puhe <3 

Niin useasti ollaan nyt muisteltu koko päivää ja oltu onnellisia, että sellainen juhla järjestettiin. Ehdottomasti meidän elämän yksi hienoimmista päivistä. Eikä tee muuten yhtään pahaa keskittyä ihan kokonaan tuohon toiseen. Viikon rakkauskuplassa elely tekee yllättävän hyvää myös parisuhteelle. Kyllä se arki aina vihdoin sieltä koittaa kumminkin ;) Yhdessä saamistamme korteista oli teksti: TAHDON, ARKENA JA SUNNUNTAINA. 

Vaikka ei aina siltä tuntuisikaan, niin tahdon silti. Tahdottiin jo elokuussa ja tahdotaan edelleen. Toivottavasti ihan elämän loppuun saakka. 

ja ps. Tuo ihana hääkimppu on Jyväskylän Ruusupuusta. Siitä tuli täydellinen! 

Oikein mukavaa iltaa teille. 

Ruut

Pääsiänen

Pääsiäinen tekee tuloaan ja meillä se on näkynyt jo pienten pupujen muodossa. Kuvissa tosin niistä vaan toinen. Mustan samanlaisen ostin vähän myöhemmin.

Pääsiäinen on tänä vuonna jäänyt jotenkin ihan kokonaan pois ajatuksista. Johtuu varmasti pian sen jälkeen olevista häistä. Lisäksi on pieni stressi siitä, että miten ihmeessä saan kaikki työhommat tehtyä. Mieluummin siis tekisin ne pääsiäisen pyhtäkin töitä, että varmasti olisin aikataulussa. Ajatus pyhäpäivistä kuulostaa tällä hetkellä hyvinkin ahdistavalta ja tämä on varmasti ensimmäinen kerta koko elämässäni, että ajattelen näin.

Tiedän, että pieni vapaajakso tuossa välillä tekee varmasti hyvää, mutta miten ihmeessä osaan levätä, kun tiedän, että työt painavat päälle? Tiedän onneksi senkin, että tämä tällainen on vain väliaikaista ja muutaman viikon jälkeen ne kiireisimmät hommat on jo tehty. Siksi se pieni ahdistuskaan ei tunnu niin pahalta vaan tavallaan antaa virtaa myös siihen työntekoon.

Pääsiäisen suunnitelmia ei siis ole vielä tässä kodissa kovin pohdittu. Ehkä mennään pelkillä pupuilla ja ollaan vaan. Ehkä lähdetään käymään jossain tai tehdään jotain. Luulen, että ne asiat selviäivät vasta sitten lähempänä itse pääsiäistä. Ainut varma asia on se, että odottelen siskoni poikia tänne virpomaan. Olen perinteisesti tehnyt heille ihan kunnon pussit herkkuineen kaikkineen. Vieläkin muistellaan mieheni kanssa muutama vuosi takaperin ollutta pääsiäistä, kun ne pienet puput tulivat meidän oven taakse. Toisen silmät olivat niin suuret kun olla voi ja hän ojensi meitä kohti koriaan, joka oli täynnä karkkia. Halusi näyttää valtavaa saalistaan. Taisi olla ihmeellinen päivä hänelle. Tai sitä, kun se suurempi pupu ei suostunut antamaan meille viimeistä oksaansa vaan saatiin vaan hetki sitä ihailla :)

Joko siellä näkyy pääsiäinen teidän kotona? Tai on jo tehty suunnitelmia pääsiäistä varten?

Ps. Nyt on sitten jo perjantai, kun eilen unohdin tämän kirjoituksen julkaista. Taisin taas nukahtaa. Tänään ollaan vielä työpäivässä kiinni, joten nyt työkone auki ja hommiin.

Ruut

Kevät ja aurinko

Mitä keväisiä aurinkopäiviä nyt on ollutkaan! Niin kaunista ja aina töiden jälkeen tekee mieli vaan ulkoilla. Tänään istuttiin ensimmäistä kertaa terassillakin. Ihan hetken siellä tarkeni..

Viikonloppuna ulkoiltiin myös. Saatiin siskon perhe meidän mukaan ja lähdettiin paistamaan makkaraa yhdelle retkipaikalle Laukaan Tarvaalaan. Vielä uskalsi vähän kävellä jäälläkin. Heti sen jälkeen, kun katsottiin, että joku paikallinen sinne autollaan ajeli ;) Ollaan niin kaivattu meidän retkiä ja salaa haaveiltu, että nuo lumet tuosta sulaa ja päästäisiin taas metsäänkin. Metsässä, kun ajatus lepää. Ainakin mun ajatus ja sitä lepoa kaipaan nyt. Ihan hurjaa on vauhti tällä hetkellä töissä ja loppua ei muutamaan viikkoon näy, joten tällaiset pienetkin paussit retkien merkeissä tekee niin hyvää.

Toivottavasti sielläkin on nautittu tästä keväästä ja auringosta. Kevät on kyllä ihanaa aikaa. Itse ainakin kaipaan niin ulkoilua pitkän kylmän talven jälkeen. Tosin onhan tässä ravattu ulkona päivittäin ties kuinka usein talvellakin. Koira pitää huolta siitä, että sisälle ei jämähdetä.

Nyt siis lenkille ja sitten unille.

Mukavaa tiistain iltaa sinne teille myös!

Ruut

Rakkaudesta ruokaan

Viikonloppuna meillä syötiin hyvin. Anoppi oli kylässä ja jo ennen tuloansa hän kysyi saako kokkailla meille. Pitkästä aikaa tuli syötyä kalaakin.

Eilen lueskelin Facebookista joitain vanhoja julkaisuja ja löysin kohdan, missä olin pyytänyt ihmisiä kommentoimaan asioita, joista tykkään. Huomasin, että suurin osa vastauksista liittyi ruokaan (tai viiniin).  Saan aika usein kuulla valituksia siitä, ettei minusta saa irti tykkäänkö jostain vai en. Ehkä ruoka on sitten saanut yllättävän monta adjektiivia?

Kyllähän minä syödä tykkään. Rakastan hampurilaisia, pizzaa, karkkia ja erilaisia salaatteja. Söisin sipsiä usein, jos se ei näkyisi niin helposti vyötäröllä. Välillä on mukava käydä ravintolassa, mutta jos itse saan päättää niin yleensä haetaan kotiin jotain hyvää ruokaa ja ollaan ihan vaan oloasuissa rennosti. Voisin oikeastaan elää kokonaan ilman ravintoloita tai kahviloita.

Välillä laitan ruokaa itsekin. En aina ihan päivittäin, mutta monta kertaa viikossa. Kokkailusta en oikein tykkää, en vaikka haluaisin. En silti ole kovin huono kokki vaan kyllä ne yleensä onnistuvat ne omat kokkailut ja maistuvat yllättävän hyviltä. Rakkaudella tehtyjä ;) Eilenkin meni hermot, kun keittiössä häärin ja ilmoitin miehelle, että teen tämän ihan vaan siksi, että rakastan.

Nyt ennen häitä mun oli tarkoitus olla pienellä laihiksella. Onnistuin viikon ajan ja sitten en vaan enää jaksanut. Perjantain jälkeen (kun saan puvun takaisin) pitäis sitten pysyä tämän kokoisena seuraavat viikot. Toivotaan, että onnistuu. Noin muuten en laihiksista tykkää yhtään. Oon aina ollut sitä mieltä, että kohtuus kaikessa. En halua kieltäytyä jostain kokonaan vaan välillä on voitava herkutella, jos kumminkin muuten yrittää syödä edes jotenkin terveellisesti. Leivästä en vois koskaan luopua ja suklaakakkua en edelleenkään suuhuni laita. Miehen myötä aamupuuro on tullut mun elämään ja sitä aina aamuisin yritän väkisin nieleskellä mustikoiden kera. Hän sen mulle keittää ja mä haluan luottaa siihen, että se on terveellistä.

Ruokatottumuksia taitaa olla niin monta, kuin on ihmisiäkin. Osa tykkää jostain ja osa ei. Toiset välttelee tiettyjä paikkoja ja joku syö missä vain. Jokaisella omat juttunsa.

Mä täällä makoilen just maha täynnä omia kokkailujani. Lopun iltaa taidan juoda vaan kuplavettä. Se samainen anoppi toi meille Sodastreamin ja oon käyttäny sitä jo nyt todella paljon.

Ruut

Mun polttarit

Tiiättekö mitä? Mulla oli jo polttarit ja kivat olikin!! Muutama sana niistä on ihan pakko kirjoittaa. Kaasoni kysyi ja kauan aikaa sitten, että ketä haluan polttareihini. Mietin asiaa ja totesin, että elo on ollut sen verran kiireistä ja rouva niin väsynyt, että jos vain ne läheisimmät sukulaiset. Ne joiden kanssa olen elänyt koko elämäni. Siskoni ja kaksi serkkuani ja tietysti kaasoni. Ajattelin, että muiden ystävien kanssa ehtii sitten juhlia itse hääpäivänä ja olenhan jo naimisissa, joten ihan sellaiset perinteiset polttarit olis tuntunu ehkä vähän hassulta. Häihin on kumminkin tulossa aika monta rakasta ystävää ja meillä on tarkoitus jatkaa juhlia niin, että varmasti ehtii ystävien kanssa olemaan.

Polttarit pidettiin helmikuun viimeisenä viikonloppuna ja kestivät koko viikonlopun. Tiesin ajankohdan. Toivoin, että se kerrottaisiin. Olen ihmisenä sellainen, joka tarvii yllättävän paljon omaa aikaa kotona ja halusin olla sen perjantain etäpäivällä, että jaksan sitten lähteä koko viikonlopuksi pois kotoa. Siskoni ilmoitti edellisenä iltana ajan, jolloin tulisi minut hakemaan.

Ensimmäinen yö oltiin serkkuni Airbnb Villassa (tästäkin voisin joskus kirjoittaa, ihana paikka!). Ilta kului syöden ja jutellen. Mentiin ajoissa nukkumaan, koska taidettiin kaikki olla aika väsyneitä. Seuraavana aamuna herättiin jo aikaisin ja siskoni alkoi kaasoni kanssa valmistelemaan brunssia. Minä ja serkkuni saunoimme, teimme kasvohoitoja ja lakkailimme kynsiä.

Brunssi syötiin rauhassa. Tämän jälkeen pakkailtiin ja lähdettiin keskustaan. Päästiin pelaamaan Way Outin pakohuoneeseen. Tällä porukalla oli mukava ratkoa huoneen tehtäviä ja hyvin selvitettiin tiemme ulos jo ennen ajan loppumista. Pelin jälkeen lähdettiin hotelliin. Kirjauduimme sisään ja seuraavat tunnit kuluivat lautapelien parissa. Illemmalla lähdimme ulos syömään. Syötyämme jatkettiin iltaa Hollywood Bowlingiin pelaamaan Shuffleboardia. Viimein mentiin hotelliin. Muut kyselivät, että haluanko vielä lähteä johonkin, mutta Suomi Love telkkarista ja hyvä seura riitti minulle oikein hyvin. Aika pelipainoitteinen päivä oli siinä vaiheessa takana, mutta jotenkin tykkäsin tosi paljon!

Hotellin lakanoissa on aina ihana nukkua, vaikka vähän oli jo toisena yönä ikävä Lakkaa, oon niin tottunut, että se on aina mun peiton alla kaikki yöt. Toisiks parasta hotelliyössä on sitten se aamupala. Jyväskylän Verso-hotellin aamupala oli varmasti yksi parhaista aamupaloista, mitä olen koskaan syönyt. Viihdyttiin monta tuntia aamupalapöydässä ja santsattiin kunnolla. Maha täynnä olikin kiva lähteä takas kotiin ja oli se ihan mukava nähdä miestäkin viikonlopun jälkeen, ettei joku ajattele, että oli vain Lakkaa ikävä.

Mun polttarit oli täydelliset. Rento viikonloppu rakkaiden seurassa. Tulen varmasti aina muistamaan ne!

Nyt sitten odotellaan häitä ja kaikkea niihin liittyvää. Hääpuvun saan takaisin muokkauksesta ensi viikolla ja pian pääsen myös koemeikkiin ja kampaukseen. Joku viikonloppu olisi askarreltava valmiiksi muutama juttu ja sitten alkaakin olla kaikki valmiina itse päivää varten. Hurjaa, että vastahan me se päivä päätettiin ja nyt se alkaa olla jo tosi lähellä. Kuvissa pieni kurkistus meidän kutsuihin ja lautasliinoihin. Luonnonläheisillä väreillä mennään.

Mukavaa torstaita ja huomenna alkavaa viikonloppua teille.

Terveisin,

Yksi onnellinen rouva morsian ;)