kodin taulut



Tässä muutamana viikkona olen seurannut Suomen kaunein koti- sarjaa ja siellä raati ei ole niin innostunut tauluista, joissa on jotain tekstiä. Kiinnitin tähän huomiota myös Maria Veitolan ohjelmassa kun hän vieraili Saara Aallon kotona ja ihmetteli joka paikassa olevia tekstejä ja sitä, muistaako niissä olevat asiat paremmin, jos niitä päivittäin lukee. 

Meidän kotona on tauluja teksteillä. Jossain vaiheessa ajattelin, että liikaakin, mutta jotenkin vaan tykkään niistä. Osaan olen oikeasti jo vähän kyllästynyt ja etsin kovasti tilalle uusia kuvallisia tauluja, jossa saisi mielellään olla hieman väriä (tai en kovasti, vaan hyvinkin hitaasti, mutta jos sattuu tulemaan kohdalle niin sit tulee). Alunperin ajatuksena oli, että en halua aivan tyhjiä seiniä ja sitten taas tuollaiset pienet tekstit eivät pomppaa liikaa silmille ja käyvät sisustukseen kuin sisustukseen. Persoonallisuutta tulee sitten niillä vähän joka paikkaan laitetuilla valokuvilla ja kirjahyllyn kirjoilla. Kyllä olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että täällä jotenkin näkyy millaisia ihmisiä täällä asuu.

Jos homma ei olisi rahasta kiinni niin toki suosisin sellaisia ihan oikeita taideteoksia ihanine väreineen, mutta tällaisella hieman pienemmällä budjetilla se ei ole ollut mahdollista. 

Ihanista Desenion yhteistyön kautta saaduista julisteista, Ylva Skarpin ja Therese Sennerholtin teksteistä huolimatta mun lempparitaulu kotona on tämä kuvassa näkyvä. Se on ollut mukanani jo viitisen vuotta. On ihan vaan hukkapala alkuperäisestä taideteoksesta. Siskoni halusi silloin painaa pienen pojan jalanjäljet muistoksi ja tuo on se testiversio. Vieläkin muistan hetken ja sen onnen tuossa tilanteessa.

Mites teillä? Onko joku taulu/kuva ylitse muiden? 


Tähän lopuksi vielä ne meidän kodin tekstit. Niiden myötä toivotan teille oikein ihanaa alkanutta viikkoa. 

"personality"

"always kiss me goodnight"

"dreams are only dreams until you wake up and make them real"

"simplicity"

"you are lovely created with a purpose"

"bon appétit"

Ruut

Aikuisen slämäri


Mulla on vieläkin yks pikkunen kaappi täynnä vanhoja kirjevihkoja, päiväkirjoja ja kirjeitä. Niitä on joskus kiva lukea ja muistella menneitä vuosia ja huomata sen, että on tässä ehkä kumminkin tullut aikuistuttua jonkun verran. Yks etenkin ala-asteella suosittu juttu oli erilaiset ystäväkirjat. Täällä blogeissakin on kiertäny nyt jonkin aikaa yks vähän samanlainen "aikuisten slämäri" (mistä toi sanakin tulee?).. Nyt sunnuntaina kun hiihdot on jännitetty ja kyläilyt hoidettu ja ollaan aika rennoissa tunnelmissa päätin myös ite tän tehdä. Kuvat on viikonlopun touhuista. A halus olla keiju ja tuo kuva missä oon minä ja B, on keijun ottama. Hyvä kuvaaja siitä vielä tulee.

Nimeni on: Ruut

Jotkut tosin kutsuvat minua: Rupsu, Rupu, Ruutti, Ruuska (hirveen on imartelevia noi mun nimet). No, joskus oon myös kulta.. ja on niitä muitakin, mutta jääköön ne salaisuudeks.. 

Olen syntynyt vuonna: 1981

Lapsuuskotini langallinen puhelinnumeroni oli: 31176

Pienenä olin varma, että minusta tulee isona: Opettaja

Mutta isona minusta tulikin: Yhteisöpedagogi. Töitä on kyllä opettajana tullut tehtyä, mutta vieläkään en tiedä, että mikä minusta isona tulee.. 

Täydellinen puoliso: Mies, joka on rehellisesti oma itsensä ja jonka seurassa mä saan olla sellanen kun oon.. Lyhyesti näin. 

Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen: Ekaks kun luin tän niin mietin, että voi kamalaa. Mun päivät tuntuu nytkin jo välillä niin pitkiltä ;) Mutta ehkä mä sit osaisin ottaa vähän rennommin.. 

Harrastan nyt: Käyn lenkillä ja kirjottelen tätä blogia. En oikeastaan muuta.. Ai niin, soittelen mä edelleen pianoa. 

Noloin tv-ohjelma, josta pidän: Välillä musta tuntuu, että ne on kaikki hyvinkin noloja joidenkin mielestä, mutta mua ei oikeastaan nolota myöntää, että kattelen mielelläni kaikkea hyvinkin kevyttä esim mun tiistainen kohokohta on kattoo maanantaisin tullut uusin Huippumalli haussa Areenasta.. 

Bravuurini keittiössä: Pizza se taitaa olla ja kyllä nuo kakutkin on kehuja saanu ja oikeastaan kaikki mitä teen ;) Pizzaan oon kumminkin lähes itse aina hyvin tyytyväinen ja sitä oon leiponu jopa muiden juhliin.. 

Melkein hävettää kertoa, mutta itken aina, kun: Ennen lähes joka aamu Keskisuomalaista lukiessa ja sieltä erityisesti kaikki onnelliset jutut liikutti. Nykyään ehkä vähän vähemmän. En oo enää niin väsynyt, kun en herää kelloon, mutta kyllä se silti on hyvinkin liikuttava lehti. Samoin kun kaikki ohjelmat, joissa on onnellinen loppu. En mä kyllä häpeä niitä :D

Lapsuuteni lempilelut: Barbiet

Lempilelu nykyään: Kamera, tietokone 

Salainen paheeni: Ei kai niitä tässä nyt myönnetä :D joku ei niin salainen ja ehdottomasti pahe vois olla sipsit, nam!!!!!!

Ei kun se ihan oikea salainen paheeni: Katso edellisen kysymyksen ensimmäinen lause.. 

Viisaus, jonka tähän mennessä olen oppinut: Turha murehtiminen ei kannata ja on tärkeää olla itselleen rehellinen..

Mukavaa sunnuntaita sinne <3

Rupu








mitä asioita jakaa ja mitä ei?


Viikko on ollut täynnä tunteita ja ajatuksia. Paljon on blogeissa ollut keskustelua siitä, että mistä kirjoittaa ja mitkä asiat pitää omanaan ja myöskin siitä, että miten täällä blogissa on vain se aika pieni osa omasta elämästä. Aikoinani bloggaamista aloitellessa mielessä oli vahvasti sisustusaiheet ja edelleen niistä mielelläni kuvia napsin. Teksti taas taitaa olla enemmän sieltä omasta elämästä, jos ei nyt ihan päiväkirjamaista, niin jotain tarinointia kumminkin. Aloittaessani uutta blogia lupailinkin osittain, että täällä mennään vähän enemmän pintaa syvemmälle. En nyt tiedä oliko Way of passing time- blogini niin kovin pinnallinen sekään ja toisaalta olen siitä edelleen jollakin tavalla ylpeä. Silloin aloitellessa koko touhu oli niin uutta ja ihmeellistä ja se blogi vei minut mukanaan moniin paikkoihin ja oli silloin jopa pieni sivutulon lähde. Nykyään mennään siis hyvinkin harrastuspohjalla ja sekin on osaltaan aika ihanaa se. Vähemmän paineita ja enemmän minua. 


Ihania asioitahan sitä haluaa jakaa ja niitä kuvailla. Osaltaanhan se oma elämä on sellasta, että ihan kovin usein ei mitään hirveän mullistavaa tapahdu ja ne jotkut vaikeudet saattaa jatkua pidempäänkin, joten ei niitä halua toistella. Eikä kotiin tule hankittua uusia juttuja eikä käytyä uusissa hienoissa paikoissa. Arki on arkea ja mulla se vaihtelee ihan kamalasti oman voinnin mukaan.

Ei sinne ruudun toiselle puolelle välttämättä halua ihan aina kertoa, että viimeiset päivät täällä on kyynel jos toinenkin vierähtänyt. Käveleminen on ollut osittain niin kivuliasta, että yhtenä päivänä tuo toinen talutti minut lenkille ja eilen pääsin yksin postilaatikoille saakka. Niitä tunteita, kun oma koti tuntuu enemmän vankilalta, kuin lepopaikalta tai kuinka tuntuu, että kaikki viehättävyys on kadonnut ja tilalla vain väsymystä. Nekin on silti osa elämää, onneksi vain pieni osa ja siinä ympärillä on sitten kaikkea niin paljon parempaa. Ajattelen aina jotenkin niin, että ihmisiä tässä ollaan ja meidän jokaisen elämään mahtuu niin monenlaista, eikä kenenkään elämä ole ihan samanlaista. Tosin kyllä mä hetkeks voisin osan jutuista antaa jollekin muulle ;) 


Se niistä henkilökohtaisuuksista. Tämän perjantain jutut on tässä. Uus kirja, monta kuppia kahvia, blogihommia ja ulkoilua. Illan lopuksi sitten saunaan ja lupasi tuo mies tuoda mukanaan pizzaa, joten aika kiva päivä tulossa. 

Näistä kuvista vielä muutama sana.. 

Kirjoina nuo tuollaiset vähän jännittävämmät ovat olleet nyt aika luettuja viime viikkoina ja tuo uusin kuulostaa sen verran lupaavalta, että odotan jo lukuhetkiä. Kameralaukkuna mulla on kirpparilta löytynyt nahkainen laukku. Kauan sellaista etsin ja olin jo Kreetan matkalta yhtä ostamassa, mutta onneksi maltoin mieleni, koska tämä maksoi vain muutaman euron ja on just sopiva kameralle ja sen tarvikkeille. Saunassa meillä käytössä Annon pellavaiset laudeliinat ja saunan jälkeen talvinen hiusnaamio aikoinaan Goldwellin kanssa yhteistyön yhteydessä saatu. Tekee hiuksista ihanan pehmeät ja on ollut riittoisa purkki. Luontokuva lähirannasta, paras paikka! 


Mulla on täällä televisio auki ja taustalla hiihtokisat. Olin jo hetkeksi unohtanut miten mukavaa tää penkkiurheilu voi olla. Antaa hyvin motivaatiota omiin liikuntahetkiin ja alankin nyt vähän jumppailemaan. Tän viikon kotijumpat on ollu hieman vähemmällä, joten on aika ottaa itseään niskasta kiinni. Lupasin miehelle, että otan tän päivän rauhallisesti ja laittelinkin äsken hänelle viestiä, että täällä on imuroitu, pesty pyykkiä, käyty kävelemässä ja kaikki hyvin rauhallisesti ;) 

Mukavia perjantaihetkiä teille myös!

Ruut

Muutama ajatus tähän päivään


Voi tätä onnen määrää. Taas on kotona uusi kimppu kukkia, kun vasta eilen heitin edelliset roskiin. Sain aamupäivästä ystäväni tänne kylään ja hän tuli kimppu mukanaan. Ihania ovat. Ihan ensimmäistä kertaa hän tänne tuli ja minä täällä jo melkein kaksi vuotta asunut. Mihin tämä aika oikein menee?

Mietin tänään muutenkin näitä vuosia ja sitä, miten se arki vaan vie mukanaan. Piti hetki oikein laskeskella, että olenko nyt 34 vai 35. Niin se vaan on, että kesällä sitä mennään jo lähemmäs seuraavia pyöreitä vuosia, hurjaa! Tuntuu, että viikot vaan vilisevät silmissä, vaikka sitten aina tiistaisin ja keskiviikkoisin on tunne, että tää viikko ei lopu ikinä. Tuskin olen kumminkaan ainut tän tunteen kanssa. Kaikesta huolimatta oon onnellinen, että vuodet ovat menneet ja nykyään voi ihan rauhassa olla sellainen vähän ehkä jo tylsä aikuinen. Ei kaikki sellaisia oo tai koskaan haluakaan olla, mutta mä ainakin nautin siitä, että välillä voi ihan hyvillä mielin oleilla kotona ja alkaa aikaisin nukkumaan ja antaa muiden juhlia. Toki juhlimassakin on kiva käydä, mutta ehkä vaikka sitten kesällä, kun on valoisaa ja jaksaa valvoa ;) 



No, kyllä sitä joidenkin asioiden suhteen olis kiva olla nuorempi. Nuorena sitä vaan oli paremmassa kunnossa ja muutenkin energisempi, ainakin minä. Oli ehkä muutama huoli vähemmän ja pystyi elelemään rennommin. Nyt kyllä kuulostan siltä, että oisin jo hieman vanhempi kuin oon. 

Viime viikolla naurettiin ystävän kanssa, kun me yhdessä kilpaa muisteltiin sitä, miten meidän lapsuudessa ei ollu kännyköitä tai läppäreitä ja ei meillä ollu tylsää, koska me mentiin ulos ja keksittiin jotain. Nämä siis hänen tyttärensä kuullen.. Just niinku oma isä tai äiti, voi kamalaa! 


Ehkä lopetan tän aiheen nyt tähän, koska tässähän alkaa jo hieman huolestua omista ajatuksistaan. Ehkä ehdotan miehelle, että viikonloppuna tehtäis jotain tosi hurjaa, kuten vaikka käytäis jossain tämän kylän ulkopuolella. Salaa toivon tietenkin, että hän sanoo haluavansa olla kotona. Mikäs sen parempaa, kuin lauantaina rauhassa oleilua, illalla sauna ja televisiosta meidän lemppari ohjelmia. 


Mukavaa ja sellasta ihanan tylsää torstaita myös sinne teille :) 

Ruut

Suklainen juustokakku arkipäivän piristäjänä



Eilen aurinko paistoi ja päätettiin lähteä jo heti aamusta hiihtoladulle. Hiihtolenkin jälkeen olo oli niin onnellinen. Vielä vuosi sitten jaksoin sen 10min hiihtää ja nyt kolme kilometriä ei enää hengästyttänyt ja seuraavaks suunniteltiin jo sitä viiden kilometrin lenkkiä. Ei ehkä kuulosta niin pitkältä, mutta mulle se on ihan mielettömän iso harppaus takaisin ns normaaliin elämään. Mietittiin jo heti, että ens talvena päästään pohjoiseen ja ihan oikeasti hiihtoladulle, jee. 

Osaltaan varmasti tuo toisen läsnäolo ja jatkuva kannustus on auttanut ja hyvin mua aina muistutetaan vähän lepäilemään. No, mä sitten tykkään vastapainoksi keksiä jotain pikkuisia kivoja juttuja arkeen. Ei liian usein, mutta välillä. Mä kun myös tykkään sellasesta tavallisen tylsästä arjesta ilman mitään ihmeempiä. No, minkäs siinä teet, kun aikaa on ,niin kyllä ne ajatukset kaikkeen pieneen kivaan sieltä helposti välillä kumminkin syntyy. Tänään päätin leipasta kakkusen. Viimeisestä kakusta kun oli jo hetki aikaa. Alunperin oli tarkoitus tehdä Nutella-juustokakku, mutta korvasinkin Nutellan kuvassa näkyvillä sydämillä. 



Suklainen juustokakku:

pohja

175g Dominokeksejä
80g voita

täyte

130g valkosuklaata
400g tuorejuustoa
2 munaa
150g ranskankermaa
100g suklaata

Sulata voi ja murskaa keksit. Laita seos irtopohjavuokaan ja jääkaappiin. Sekoita tuorejuusto pehmeäksi, lisää joukkoon munat yksi kerrallaan. Kääntele ranskankerma ja sulatettu valkosuklaa tuorejuuston sekaan. Kaada täyte pohjan päälle. Sulata suklaa ja tiputtele se kakun pinnalle. Vedä lopuksi veitsellä nokareiden halki niin, että pinnalle muodostuu kuvioita. Paista uunissa tunti, jonka jälkeen avaa luukku ja päästä kosteus pois. Anna olla uunissa jälkilämmöllä vielä tunnin verran. Jäähdytä kakku täysin huoneenlämmössä ennen jääkaappiin siirtämistä. 


 Nyt vain odottelen syöjää töistä kotiin. 

Maailma on täynnä ihania asioita. Sinä olet yksi niistä. 

Tuo kortin teksti sopis kyllä ihan jokaisen arkeen. Ihanaa keskiviikkoa just sulle. 

Ruut




Värejä elämään


Viisi päivää meni ihan ilman tietokonetta. Oli mukavasti ohjelmaa ja vieraita. Muutama päivä kului kaupungissa kierrellen. Auringonpaiste on varmasti pistänyt myös tämän naisen päätä vähän sekaisin ja huomaan, että värejä elämään on tullut. Välillä sitä elellään turhankin vaaleanpunaisin ajatuksin ja välillä nähtiin jopa punaista, ihan pikkuinen hetki ;) Mieli on yleensä sellainen rauhallisen sininen ja ruskeita silmiä jaksan tuijotella päivästä toiseen. Omat hiukset taas ovat alkaneet olla jo uhkaavan keltaiset ja iho voisi olla vähemmän valkoinen.



Viikonloppuna löysin itselleni tuollaisen hennon vaaleanpunaisen, ehkä jopa hieman lilahtavan neuleen ja hetken mietin, että onko tämä nyt ihan oikeasti sellainen mitä haluan. Jo toinen lila vaate kuukauden sisällä ja se oli se väri, mikä ei edelleenkään itseäni niin miellytä. Jostain syystä ostin neuleen silti ja tykkään edelleen. Toinen väripilkku oli postissa tulleet uudet Adidaksen lenkkarit. Näillä ajattelin piristää mustia ulkoiluvaatteita. Aika monta kertaa niitä sovittelin, kun tuo kukkakuviokaan ei ole ihan sitä ominta tyyliä, mutta jostain syystä ne päätin pitää. Kovasti ollaan siis menty pois siitä niin ihanasta ja tutusta musta-valkoinen-harmaa maailmasta ja toistaiseksi se tuntuu hyvältä. 


Olkoon elämä ainakin hetken vähän värikkäämpää. Sillai sopivasti, ettei ihan ala ahdistamaan ;) Ahdistua ehdin viimeistään huhtikuun alussa, kun tuo toinen meni ja varasi mulle hammaslääkäriin ajan. Se paikka on mun oman pelkokertoimen huipulla (pimeiden metsien lisäks) ja oon jo aika kauan yrittänyt suostutella itseäni sinne. No, nyt mut viedään sinne lähes väkisin. Ovela mies.. 

Mukavaa alkanutta viikkoa sinne. Olkoon se täynnä ihania juttuja ja kauniita värejä!

Ruut

Keskiviikon kollaasi

Takana ihana ystävänpäivä. Osa päivästä parhaan ystävän seurassa ja ilta kotona ihan vaan me kaksi.  Sellainen pieni vähän spesiaalimpi päivä kerran vuodessa, vaikka vaan muistuttamaan siitä, että ympärillä on ihania ihmisiä.

Muuten päivät on näyttäny suunnilleen tältä:


Kotoilua ja ulkoilua ja vähän vieraita.

Kotona on hyvä olla. 
Näin kertoo myös mun Facebookin yks kansio, jossa on kuvia kodista. Kotona on tullut oltuakin. Enemmän kuin koskaan aiemmin. Hiippailua hotellitossuissa, kauneudenhoitoa ja kirjojen lukua. Välillä oon aukaissu oven ja lähteny ulos aurinkoon. Yleensä jäälle, mutta aika usein myös tuohon rantaankin. Tämän keskiviikon kollaasissa näkyy myös se meidän lemmikki. Fasaani on ikkunan alla lähes päivittäin. Viikon vieraina taas oli pojat. A ilmoitti, että me ei sitten olla hoidossa vaan kylässä. Asia oli selvä ja vieraat nauttivat olostaan ja tarjoilusta ;)

Mukavia hetkiä.

Aurinkoista keskiviikkoa!

Ruut



Ystävälleni


Ystävät.

Ne on parasta mitä voi olla. Oli ne sitten niitä oman perheen jäseniä, sukulaisia, lapsuudessa tavattuja tai aikuisena solmittuja ystävyyssuhteita. Jokainen omanlainen ja silti omalla tavallaan todella tärkeä. Ystäviään ajattelee päivittäin ja heidän kanssaan vietetty aika ei ole koskaan liian pitkä. 

Ystävä on ihminen, jonka kanssa voi olla oma itsensä. Hän tuntee sinut ja sinä hänet. Ystävän vierellä on helppo olla ja elää. 

Jotkut ystävät ovat hyvin samanlaisia kun sinä itse ja toiset taas hyvinkin erilaisia. Ystävyys ei katso ikää, kokoa tai ulkonäköä. 

Parasta olisi, jos jokaisella voisi olla ihminen, jonka huulille nousee hymy, kun hän ajattelee juuri sinua ja sinä itse tietäisit, että sinulla on ystävä, et ole yksin. 

Ihanaa päivää ystäväni. Tämä päivä on sinun. 

<3

Ruut

kukkasia


Uusi viikko ja uusi kukkakimppu. 

Viikonloppu meni mukavasti. Perjantaina herkuteltiin pizzalla ja lepäiltiin. Muina päivinä tavattiin molempien ystäviä. Saatiin lauantaina ja sunnuntaina kotiin vieraita pitkästä aikaa ja se oli kivaa se. Launtaina pääsin vielä ystävien kanssa ulos syömään ja aika monta tuntia siinä vierähti jutellessa. Eilen kauppareissulla huomattiin, että kylän pikkuinen kukkakauppa oli auki ja sain valita itselleni mieleisiä kukkia kotiin. Niitä nyt oon sitten täällä ihaillu koko aamun. Ei sitä kovin suuria tarvitse ja tää nainen on enemmän kun onnellinen kukkakimpusta. 

<3



Ei siis mitään ihmeempiä tänne ja tämäkin maanantai on noin muuten alkanu aika arkisesti siivoillen ja pitkällä lenkillä jäälle. Oikein ihanaa maanantaita ja alkanutta viikkoa myös sinne teille. Huomenna onkin ystävänpäivä, joten olkoon viikko oikein extra sydämellinen, jos se ei sitä oo jo aiemminkin ollu. 




Ruut

Olohuoneessa



Sain kuin sainkin eilen kirjan luettua loppuun. En tiedä, mikä minulla on näissä Coelhon kirjoissa. Tämä jo kolmas samalta kirjailijalta. Joka kerta olen aloittanut kirjan innoissani ja vakuuttunut siitä, että kädessä on hyvä kirja. Jostain syystä puolessa välissä tai vähän sen jälkeen kirja alkaa tökkiä ja loppuun pääseminen on hyvin hankalaa. Tämä on siis käynyt kaikkien kolmen kohdalla. Ehkä jatkan silti niiden lukemista, vaikka jo ihan siitäkin syystä, että välillä on hyvä lukea muutakin kuin hömppää.


Se kirjoista. Nyt olohuoneen sisustukseen tai oikeastaan uuteen järjestykseen. Kuten kerroin oltiin jo kauan tuskailtu sitä, että sohvalta oli jotenkin hankala katsoa televisiota, kun aina toinen oli edessä, jos siis istuttiin sohvalla yhtä aikaa. 

Nyt on sohva aikalailla keskellä olohuonetta niin, että sohvan taakse jää pieni kolo minulle soittaa pianoa. Vähän tosiaan pelkäsin, että sovitaanko täällä kulkemaan tarpeeksi hyvin tämän muutoksen jälkeen, mutta ainakaan eilen ongelmaa ei ollut, joten ehkä jatketaan näin kunnes taas kyllästytään. Tykkään tästä nyt näin jotenkin todella paljon. Vaihtelu näköjään virkistää. 


Nyt kun voidaan yhdessä istua sohvalla niin aloitettiin eilen oikea elokuvien maraton. Aiotaan katsoa kaikki Bondit. Minä kun en ole niitä aiemmin nähnyt. Se onkin ollut varma pisteiden tuoja En ole koskaan- pelissä. Ehkä muutaman Bondin jälkeen en enää kysele, että onko tuo Bond. Minulle kun se ainoa oikea on se uusin, jonka tapasin myös Wienin Madame Tussauds- vahakabinetissa ;) 


Nyt ulos ja jäälle. Näistä aurinkoisista päivistä haluaa ottaa kaiken irti ja ulkoilma on tuntunut erityisen hyvältä. Viikon viimeisiä arkipäiviä viedään taas, jee! Mukavaa torstaita!


Ruut









Teeleivät


Eilen illalla mun teki mieli tuoreita sämpylöitä ja selailin siinä kaikenlaisia reseptejä ja huomasin ohjeen teeleivistä. 15 min myöhemmin meillä oli jo lämpimiä teeleipiä, joita innostuin tänään tekemään lisää. Todella helppo ja nopea ohje. 

Teeleivät

2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
1 dl maitoa
1 rkl öljyä

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon maito ja öljy. Sekoita, mutta mahdollisimman vähän. Taputtele taikina leivinpaperille. Paista 250 asteessa n. 15 min. 



Ihana aurinko paistelee ulkona edelleen ja voi kun nautinkin siitä, kun sisällä on valoisaa. Tuo valo on kyllä tuonut energiaa tähän naiseen ja innostuin tänään vähän siirtelemään huonekaluja olohuoneen puolella. Siitä sitten lisää joku toinen päivä, kunhan ehdin kuvia ottamaan. Pitää myös kattoa toimiiko sisustus näin kun ollaan molemmat kotona. Etten taas tehny liian ahtaita kulkureittejä.. ;) Nyt onkin mitä mahtavimmat kuvausolosuhteet päivisin, joten toivotaan, että ne vielä muutaman päivän jatkuisi. Tää taitaakin olla jo kolmas postaus peräkkäin tällä viikolla. Toki olis kiva kirjoitella ja kuvailla vaikka kuinka paljon, mutta välillä on tehtävä kaikkea muutakin. 

Nytkin mä ajattelin sulkea tän koneen ja aloittaa taas uuden kirjan. 

Aurinkoa keskiviikkoonne <3 


Ruut

Onnellinen tiistai

mitä, enkö mä äsken jo antanu pusun? 

et.. 

;)


ja muutama muu juttu, minkä takia täällä tänään hymyillään.


 herkullinen aamupala. 

sukkalaatikon siistiminen (vihdoinkin mulla on kasa ehjiä sukkia).

pitkä lenkki jäällä tuon toisen kanssa, joka halus laatuaikaa ja tuli töistä aiemmin kotiin. 

kahvilla syödyt runebergin tortut.

puhtaat pyykit. 

aurinko. 

viesti ystävältä. 


Tää tiistai on aika kiva ja tänään päätin keskittyä niihin kivoihin juttuihin. Viikonloppuna, kun yks mun ystävä sanoi, että vaikutan onnelliselta. Jäin heti miettimään, että oonko sitä. Luultavasti oon ollu lähes aina sellainen perus onnellinen, joka siis mulle tarkoittaa sitä, että oli elämässä mitä tahansa niin silti niistä kivoista asioista on lupa nauttia. Joskus niitä on vaikeampi huomata, mutta ihan varmasti niitä aina siellä jossain on edes yks juttu. 

Aika monessa blogissa onkin nyt vuoden alussa pohdittu onnellisuutta ja kiitollisuutta. Toki uusi vuosi on aina alussa täynnä toiveita ja odotuksia jostain paremmasta, mutta kyllä niitä taitaa oikeastikin olla ihan hyvä välillä pohtia. Ehkä huomenna sitten taas jatkan murehtimista ;) 

Ihanaa päivää myös teille

<3

Ruut

Villahousuja ja napapaitoja



Voiko viikko paremmin alkaa. Aurinko paistaa ja takana muutama mukava päivä. 

Viikonloppuna keräiltiin lähinnä voimia, juteltiin ja kotoiltiin. Sain jopa luettua yhden kirjan ja toisestakaan ei ole enää kovin montaa sivua jäljellä. Kaiken kotoilun keskellä oon yrittäny kovasti lenkkeillä. Mulla on ihan kiva lenkkiputki päällä ja jotenkin se ulos lähteminen ei oo enää ollut ihan niin kovin työlästä, kun silloin alussa. Jee. Saa nähdä, milloin villahousut taas vaihtuvat sukkahousuihin. Täällä on nimittäin oltu sen verran mukavissa tunnelmissa, että muualle ei ole kaivannut. 

Selailin tässä yks päivä Me Naisia ja aloin samalla miettimään omaa tyyliäni. Lapsena suurimmaksi osaksi mun ja siskoni vaatteet teki äitini. Muistan, että katselin usein käsityölehtiä ja valitsin sieltä, millaisia vaatteita haluaisin minulle ommeltavan. Ensimmäinen kunnon shopailumuisto on, kun ostin omilla säästämillä rahoillani vekkihameen ja siihen sopivan jakun. Taisi olla ensimmäinen kerta, kun käytin rahani johonkin muuhun, kun leluihin. Ylä asteella mun yks suosikki vaatteista oli musta napapaita bullshit- tekstillä ja Levikset. Harmi vaan niistä ei oo kuvia ;) Kotoa pois muuttaessa mulla oli hetken sellanen hippi-kausi ja kukkia ommeltiin housun lahkeisiin ja housujen päällä käytettiin hameita. Välillä sitä halusi peittää itseään mahdollisimman paljon, kunnes hiljalleen oppi, että peittämisen sijaan voi alkaa korostamaan niitä hyviä puoliaan. Monenlaista vaatetta ja tyyliä. Muistan silti jo hyvin nuorena olleeni tarkka siitä, että vaatteet ja asusteet sopii toisiinsa. Nykyään, jos mun pitäis valita yks tyyli olis se sporttinen. Aika suuri osa mun vaatekaapista koostuu just ulkoilu- ja urheiluvaatteista ja kyllä täytyy myöntää, että käytän niitä lähes kaikkialla.  


Vaatteiden ei tarvitse olla kalliita ollakseeen hyviä ja kauniita. Nytkin löysin viime viikolla kirpputorilta täydellisen (käyttämättömän) urheilupaidan vain kahdella eurolla. Mun kallein vaate on Haglöfsin kuoritakki ja se on kyllä ollu ihan joka pennin arvonen ja toivon, että kestää mun elämän se. Kuvassa näkyvä Bagheeran juoksupaita on Ellokselta ja Craftin paita jostain urheiluliikkeestä. Ne kuvassa siks, että nyt just kerrospukeutuminen on se juttu ja nuo on mitä täydellisempiä alusjuttuja toppavaatteiden alle.  Onhan se oma olokin urheilullisempi, kun on edes jotain sen suuntaista päällä ;) 

Ehkä täällä on siis hiljalleen löydetty se oma tyyli. Vaatteita, joissa on mukava olla ja jotka istuvat hyvin. Eri tilanteisiin pukeudutaan tilanteen vaatimalla tavalla. Vaatteissa saa olla väriä, mutta suurimmaksi osaksi aika vaatekaappi on valkoista, mustaa ja harmaata.


Toki vaatteet on vaan vaatteita ja se miltä susta noin muuten tuntuu taitaa olla se vähän tärkeämpi juttu. Väitän silti, että välillä on ihan hyväkin olla vähän turhamainen ja kokeilla eri asuja tai selailla monta tuntia vaatekauppojen valikoimia netistä. Toki se saattaa joskus tulla kalliiks ja en oo vieläkään uskaltanut tolle toiselle kertoa, että mulle saattaa ens viikolla olla tulossa taas yks kiva paketti ;) Ja siis oikeasti mä shoppailen nykyään todella harvoin. Kotona ei tarvitse kovin hirveästi vaatteita, kunhan on vaan tarpeeksi mukavan tuntuisia vaatteita.


Nyt villasukat jalkaan ja sohvalle. Kuvat olkoon todisteena siitä, että liikuin jo tänään. Kaikki kuvat tuosta lähirannalta ne tässä siks, että me täällä Suomessa saadaan kyllä olla taitavia pukeutujia. Koskaan ei voi tietää, että miten lämmintä ulkona huomenna on ja näin talvisin sitä taitaa käyttää lähes jokaista vaatekappaletta, mitä kaapista löytyy. Muistakaa tekin pukeutua lämpimästi seuraavat päivät. Kylmää taitaa olla, mutta ihan äärettömän kaunista. 


Oikein mukavaa alkavaa viikkoa sinne teille. 


Ruut

Tänä torstaina

 
Kello ei ole vielä edes lähelle kahdeksaa ja olisin jo ihan valmis yöunille. Ei sillä, ettei viime yön unet olis ollu hyvät, mutta jotenkin vaan tänään vähän väsyttää. Viikko on mennyt taas nopeasti leffoja katsellen, kirjoja lukien ja lenkkeillen. Neljä päivää ihan vaan kotona, eikä viikonlopuksikaan mitään suunnitelmia. Ihan hyvä just näin.

Viikonlopulta odotan eniten sitä, että pääsen taas herkuttelemaan. Mun "Miks en saa edes palaa suklaata?" Aina Inkeri Ankeisen (mun lemppari hahmo uudessa Putouksessa) äänelläkään ei tehonnut, joten kai se on lähdettävä mannapuuron keittoon.


Rauhallista elämää samalla, kun aivot menee tuhatta ja sataa. 

Mitä ihmettä teen kesän jälkeen? Mitä kaikkia paperijuttuja on vielä hoidettava? Kävisinkö huomenna kirppareilla vai näkisinkö ystäviä? Miten jaksan taas herätä kuudelta? Miks mulla ei oo mitään kivoja vaatteita? Miks lettikampaukset onnistuu kotona, mutta ei sitten kun oot lähdössä johonkin? Miks hyvät kirjat loppuu aina ihan liian aikaisin? Kuinka paljon liikuntaa on tarpeeks? Onko tässä herkkulakossa viikolla mitään järkeä? Mitä kaikkea haluaisin tehdä nyt keväällä? Osaanko varmasti käyttää tän ajan kotona mahdollisimman hyödyllisesti? Mitähän ostaisin mun Lindexin lahjakortilla? Tehdäkö pizzaa viikonloppuna? 

Siinä muutama asia, mitä mietin tänään päivällä lämpimiä voikkareita syödessä ja kirjaa lukiessa ;) 


Mukavaa ja rentoa torstaita <3

Ruut

Kuukauden eka

Helmikuu


Ihan kovin suuria oivalluksia tai muutoksia ei elämässä tammikuussa tapahtunut. Kysymyksiä ja pohdittavaa tuli sitten senkin edestä. Arkea parhaimmillaan. Nyt mennään kumminkin kevättä kohti ja se tuntuu aika kivalta se. 

Oikein mukavaa helmikuun ensimmäistä päivää ihan jokaiselle. 

Olen kiitollinen, että ootte siellä. 

Ruut