Keskiviikon kollaasi patikkareitin varrelta

Rummakon patikkareitti. 

Viime lauantaina teki mieli metsään ja siinä aamupalaa syödessä mietittiin, että mihin voisi mennä. Olin jo lokakuussa katsellut Rummakon patikkareittiä vähän sillä silmällä ja silloin aikoinaan yritettiinkin sinne mennä. Se oli vaan se reissu, kun ainoat ohjeet paikalle oli mun puhelimessa ja päätin lähtiessä jättää puhelimen kotiin, että vois kerrankin olla ihan rauhassa. Ajeltiin päättömästi aika pitkä lenkki, kun en tietenkään muistanu koko paikan nimeä.. 

Nyt otettiin tarkat ohjeet paikan päälle ja ihan kovin kauaa ei tarvinnut tällä kerralla ajella. Patikkareitti sijaitsee lähellä Ruuhimäen kylää. Reitti on todella hyvin merkitty, joten eksymään ei oikeastaan pääse, jos vaan liikkuu nuolien osoittamaan suuntaan. Ilma oli raikas ja aurinko paistoi välillä ja metsäkin oli lumeton. Valittavana tällä reitillä on joko 3km tai 5km. Reitin varrella on myös aika monta geokätköä, mutta me keskityttiin lähinnä luontoon. 

Valittiin 5 km reitti, joka oli pituudeltaan just hyvä. Maasto on paikoin erittäin vaikeasti kuljettava ja kiipeilyä ja laskuja reitillä riittää, joten ihan pienille lapsille tämä reitti ei sovellu. Jossakin jyrkimmissä kohdissa on reitillä naruja, joiden avulla nouseminen kallioille helpottuu. Kyllä siinä jalat tutisivat ja sydän hakkasi ja hiki tuli, joten kuntoilusta kävi. Suosittelen myös ottamaan mukaan eväät. Jossain vaiheessa reittiä on kiva laavu, jossa voi paistaa makkaraa ja hengähtää, jos niitä eväitä sattuu mukana olemaan. Meidän oli tarkoitus vaan vähän retkeillä ja eväät jätettiin kotiin. Voitte vaan kuvitella kun puolessa matkassa voimat loppu ihan täysin eikä mitään tankattavaa. Luulin jo että mut pitää hakea jollain pelastushelikopterilla sieltä pois, mutta onneks jostain sitä voimaa sitten tuli pienen huilin jälkeen ja jaksoin kotiin saakka. Grillin kautta tultiin ja ostin kaks ateriaa, jotka söin hetkessä ja jäin vielä kaipaamaan yhtä extra pihviä :) 

Kaikesta rehkimisestä huolimatta voin suositella reittiä ja me jopa mietittiin, että kesällä vois uskaltaa tuolla laavulla yöpyä. Laittasin tietenkin tuon toisen karhulle syötiks siihen oviaukkoon tai sitten valvoisin koko yön kuunnellen jokaista rapsahdusta ;) 

En tiedä kyllästynkö koskaan näihin meidän retkeilyihin, koska taaskin voitiin vain todeta, että kannatti lähteä. Kyllä sitä metsässä mieli lepää ja olihan se taas aika kiva nähdä joku itselleen ihan uus paikka. 

Mukavaa keskiviikkoa. 

Ruut