piikkien takana elämää

Joskus elämän aikana koetut hankaluudet saa meidät kasvattamaan ympärillemme sellaiset piikit, että lähelle on vaikea päästä. Voi kun jokaisella olisi edes yksi ihminen, joka näkis sinne syvemmälle ja uskaltais lähestyä niistä piikeistä huolimatta. 

Näitä kuvia ottaessa tuli oikeastaan mieleen monenlaista ajatusta. Niin omasta elämästä, kuin läheistenkin elämästä. Pikku B (joka siis tuntki mukaan kuviin väkisin) ei välitä kaktuksen piikeistä vaan antaa niille pusuja ja rakastaa ja ottaa leikkiin mukaan. No, ehkä vähän hassua, mutta samalla tavalla se rakastaa meitä siinä ympärillä. Ihan sama millä tuulella ollaan tai miten kiireessä tavataan. Se ilo, että jälleen taas nähdään on jotain hyvin suurta. Se tarttuu. 

Oikein mukavaa alkanutta viikkoa sinne jokaiselle. Ollaan mekin iloisia ihmisistä siinä ympärillä ja rakastetaan. 

Ruut